Diabetes ja näkö

Karnosiini suojaa diabeetikon silmiä ehkäisemällä glykaatiota, osoittaa uusi Oxfordin yliopiston silmälaboratorion tutkimus. Glykaatio on kemiallisesti reaktio, jossa sokerit ja proteiinit reagoivat keskenään patologisella tavalla tuottaen myrkyllisiä ja vanhentavia AGE-tuotteita. Karnosiini on biologisesti aktiivinen kahden aminohapon muodostama peptidi, joka kiinnostaa diabetestutkijoita. Karnosiinin hyödystä diabeteksessa ja sen lisätautien ehkäisyssä on saatu jo paljon näyttöä. Se suojaa muun muassa diabeetikon munuaisia. Monet diabetestutkijat ovatkin alkaneet suositella karnosiinia diabeetikoille. Suomessa sitä voi ostaa luontaistuotteena.

Tässä työssä Oxfordin yliopiston silmälaborotorion tutkijat osoittivat, että karnosiini esti tehokkaasti ristisidosten muodostusta kudoksissa. Ristisidokset ovat syynä mm. harmaakaiheen (kataraktaan), valtimoiden kovettumisen ja ihon vanhenemismuutoksiin. Havainnot vahvistavat entisestään käsitystä karnosiinin kudoksia suojaavasta tehosta.

Yan H, Harding JJ. Carnosine protects against the inactivation of esterase induced by glycation and a steroid. Biochim Biophys Acta. 2005;1741(1-2):120-6
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=15955455&query_hl=10

Olin harmaakaihileikkauksen jälkitarkastuksessa. Leikkaus onnistui hyvin, ja näen leikatulla silmällä nyt yhtä hyvin kuin ennen. Paineet ja kaikki tutkittiin erittäin huolellisesti, eikä ole rappeutumia, sillä ei minulla ole ollut verensokerin kanssa ongelmia, minkä todistavat lähes vuoden välein oletut paastosokeriarvot ja rasituskoe tänä vuonna.

Huolellinen tutkimus paljasti kuitenkin, että silmässä on "utupilveä" nimeltä "asteroides hyaloides", jota ei saa pois, eikä se on vaarallista. Kun kysyin, mistä se johtuu, lääkäri sanoi, ettei tiedetä (tai jotain sellaista), miksi sitä tulee toisille. Että se voi olla perittyä. Se ei haittaa näkemistä mitenkään, eikä tarkoita, että silmään olisi jäänyt kaihia tai näköä haittavaa vikaa. Kaihi ilmaantui ehkä syystä, että olin käyttänyt astmaan kortisonilääkitystä jo useamman vuoden, en tosin kovin vahvoja annoksia, enkä yhtään tablettikuuria. Kaihin esiintyminen voi olla myös perittyä, koska isälläni oli se jo 60-vuotiaana, kuten minullakin nyt.

En ole vielä tarkistanut googlaamalla, mihin tuo latinankielinen termi viittaa, mutta harmitonta se on ainakin minulla. Voi olla, että lääkäri sanoi sen olevan rasvaa. En ole nykymenetelmin ollutkaan pitkään aikaan näin perusteellisessa tutkimuksessa. - En tietenkään voi tietää, onko sinun silmässäsi oleva rasvakudos samaa kaliberia. Ja nyt vaan googlaamaan asteroideja!

Oletko jo kysynyt täältä Näkö-keskustelupalstalta? Siellä vastaa pätevältä vaikuttava silmälääkäri.