Maailma muuttuu - niin valatkin 1

Valat ja vakuutukset 1918–2026

- Presidentti
- Hallitus
- Valtionhallinto

1918 – virkavala

Asetus 85/1918. (Vuoden 1964 viranomaisasiakirjassa julkaistu kaava ilmoitetaan vuoden 1918 asetukseen perustuvaksi.)

Alku: ”Minä N. N. lupaan ja vannon, Jumalan ja Hänen pyhän evankeliuminsa kautta...”

Kaavassa luvataan olla Suomen lailliselle esivallalle kuuliainen ja uskollinen, edistää laillisen esivallan ja valtakunnan hyötyä, noudattaa lakeja ja asetuksia, puolustaa laillista esivaltaa ”hengelläni ja verelläni”, ilmoittaa valtiosäännön tai laillisen yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen tähtäävistä hankkeista, täyttää virkavelvollisuudet uskollisesti ja pitää säädetyt asiat salassa.

Lähde:
https://www.postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet/plhn-kiertokirjeet/1960-1969/1964/1964-123-pdf/?layout=file


1919 – tasavallan presidentti

Hallitusmuoto 94/1919, 24 §. Presidentti antoi eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen. Tekstissä hän vakuutti noudattavansa ja voimassa pitävänsä tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä edistävänsä kaikin voimin Suomen kansan menestystä. Jumalaan ei vedota.

Lähde:
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1919/94-001


1923 – valan korvaava vakuutus

Uskonnonvapauslaki 267/1922 tuli voimaan 1.1.1923. Sen 9 §:n mukaan henkilö, joka ei kuulunut uskontokuntaan tai jota hänen uskontokuntansa oppi esti vannomasta valaa, antoi vakuutuksen ”kunnian ja omantunnon kautta”.

Lähde:
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1922/267


1964 – valtioneuvoston jäsenet

Asetus 214/1964 ulotti virkavalan ja tuomarinvalan velvollisuuden myös valtioneuvoston jäseneen. Valat oli vannottava ennen tehtävään ryhtymistä valtioneuvoston yleisessä istunnossa. Asetus salli myös vakuutuksen erikseen säädetyin edellytyksin. Vuoden 1918 virkavalakaava jäi voimaan.

Lähde:
https://www.postimuseo.fi/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet/plhn-kiertokirjeet/1960-1969/1964/1964-123-pdf/?layout=file


1988–nykyisin – virkavala ja virkavakuutus

Asetus 1183/1987 tuli voimaan 1.1.1988.

Virkavala alkaa: ”Minä N.N. lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä...”

Virkavakuutus alkaa: ”Minä N.N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta...”

Molemmissa sitoudutaan noudattamaan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimimaan oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

Asetuksen 5 §:n sama virkavalan ja virkavakuutuksen kaava on edelleen voimassa.

Asetuksen 1 § määrää valan tai vakuutuksen muun muassa valtioneuvoston oikeuskanslerille ja apulaisoikeuskanslerille, tasavallan presidentin kanslian ja ministeriöiden johtaville virkamiehille, keskusvirastojen pääjohtajille, eräille ulkoasiainhallinnon virkamiehille, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasvirkamiehille sekä vankilan johtajille. Asetuksen 3 § koskee valtioneuvoston jäseniä.

Lähde:
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1987/1183


2000 – presidentin nykyinen vakuutus

Perustuslaki 731/1999 tuli voimaan 1.3.2000. Sen 56 §:ssä presidentti vakuuttaa eduskunnan edessä noudattavansa vilpittömästi ja uskollisesti tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä edistävänsä kaikin voimin Suomen kansan menestystä. Jumalaan ei vedota.

Lähde:
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/731


2003 – yleinen valintasääntö

Uskonnonvapauslain 453/2003 5 §:n mukaan henkilö, joka lain tai asetuksen nojalla on velvollinen vannomaan valan tai antamaan vakuutuksen, voi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta riippumatta valita valan tai vakuutuksen. Jos vakuutus on säädetty ainoaksi muodoksi, annetaan vakuutus.

Lähde:
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2003/453


2018–nykyisin – valtioneuvoston jäsenen velvoite

Asetuksen 1183/1987 nykyisen 3 §:n mukaan valtioneuvoston jäsenen on ennen tehtävään ryhtymistä vannottava virkavala tai annettava virkavakuutus sekä annettava tuomarinvakuutus. Virkavalan ja virkavakuutuksen sanamuoto on edelleen sama asetuksen 5 §:n vuonna 1988 voimaan tullut kaava.

Lähde:
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1987/1183