X Games Rukalle – mutta millä hinnalla?
X Gamesin saaminen Rukalle kuulostaa hienolta uutiselta. Kansainvälinen suurtapahtuma tuo näkyvyyttä Kuusamolle ja Rukalle, ja on varmasti hienoa nähdä maailman huippuja kilpailemassa kotikulmilla.
Mutta ennen kuin tapahtumaa aletaan juhlia yksiselitteisenä matkailun ja talouden jättipottina, pitäisi pysähtyä hetkeksi katsomaan myös hankkeen toista puolta: kuka tämän kaiken lopulta maksaa ja kuinka suureksi riski voi kasvaa?
Jo nyt tiedetään, että tapahtuman järjestäminen vaatii merkittävää julkista tukea. Rukakeskus on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuosille 2027–2029, ja valmisteluun on jo myönnetty 150 000 euroa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Kuusamon kaupunki ja muita julkisia toimijoita.
Kun puhutaan miljoonaluokan tapahtumasta, ei riitä, että puhutaan miljardiluokan medianäkyvyydestä. Medianäkyvyys ei maksa kaupungin laskuja eikä paikkaa kaupungin alijäämää.
Kuusamon taloudellinen tilanne ei ole sellainen, että kaupungilla olisi varaa ottaa suuria ylimääräisiä riskejä vain siksi, että tapahtuma kuulostaa kansainvälisesti hienolta. Jokainen tapahtumaan käytetty julkinen euro on pois jostakin muualta – palveluista, investoinneista, teistä, kouluista tai muista kaupungin lakisääteisistä tehtävistä.
Myös matkailijoiden määrästä ja todellisesta taloudellisesta hyödystä pitäisi puhua realistisesti.
Rukalle odotetaan X Gamesiin suunnilleen Ruka Nordicin suuruusluokan yleisömäärää. Mutta mistä nämä ihmiset tulevat? Kuinka moni on uusi ulkomainen matkailija ja kuinka moni olisi tullut Rukalle joka tapauksessa? Kuinka paljon tapahtuma todella tuo uutta rahaa Kuusamoon?
Suomeen matkustaminen ei ole halpaa. Lentojen hinnat, majoitus, autonvuokraus ja muut matkakulut muodostavat monelle ulkomaiselle matkailijalle merkittävän kynnyksen. Kansainvälisen suurtapahtuman järjestäminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että kansainväliset matkailijat löytävät tiensä Kuusamoon.
Hotellikapasiteetti on toinen kysymys, jota ei pitäisi sivuuttaa.
Jos tapahtuma todella tuo Rukalle kymmeniä tuhansia ihmisiä, missä kaikki majoittuvat? Riittääkö kapasiteetti? Entä jos kysyntä keskittyy juuri muutamalle päivälle ja nostaa majoitusten hinnat tavallisten matkailijoiden ulottumattomiin?
Ja jos kapasiteetti ei riitä Rukalla, kuinka suuri osa matkailijoista päätyy majoittumaan muualle? Kuinka paljon rahaa jää silloin Kuusamoon ja kuinka paljon valuu esimerkiksi Ouluun tai muualle Pohjois-Suomeen?
Näihin kysymyksiin pitäisi saada vastaukset ennen kuin tapahtumaa markkinoidaan automaattisesti koko Pohjois-Suomen matkailun pelastajana.
En vastusta X Gamesia siksi, etteikö tapahtuma voisi olla hieno. Päinvastoin. Urheilullisesti tapahtuma voi olla erinomainen ja Ruka varmasti kykenee järjestämään sen.
Vastustan ajatusta, että pelkkä tapahtuman kansainvälisyys ja hieno nimi riittäisivät perusteluksi julkiselle rahalle.
Jos X Games on niin valtava taloudellinen mahdollisuus kuin annetaan ymmärtää, myös taloudellisen hyödyn pitäisi olla pystyttävissä osoittamaan numeroilla. Paljonko Kuusamon kaupunki sijoittaa? Paljonko muut julkiset toimijat sijoittavat? Mitkä ovat tapahtuman kokonaiskustannukset? Kuinka paljon verotuloja arvioidaan syntyvän? Entä mikä on kaupungin taloudellinen riski, jos kävijämäärät tai kansainvälisten matkailijoiden määrä jäävät odotettua pienemmiksi?
Miljardiluokan näkyvyys on hieno tavoite, mutta Kuusamon kaupungin budjetti ei pyöri näkyvyydellä vaan euroilla.
Ennen kuin veronmaksajille syntyy miljoonaluokan lasku, pitäisi olla myös uskottava suunnitelma siitä, miten investointi maksaa itsensä takaisin.
X Games voi olla Kuusamolle menestys. Mutta se voi olla myös kallis kokeilu.
Siksi nyt tarvitaan juhlapuheiden sijaan avoimia laskelmia, riippumatonta talousarviota ja rehellistä keskustelua riskeistä.
Kansainvälinen suurtapahtuma on hieno asia – mutta vielä hienompaa olisi, jos Kuusamolla olisi siihen myös varaa.
Nimimerkki: X-Games vai X-Lasku
X Gamesin saaminen Rukalle kuulostaa hienolta uutiselta. Kansainvälinen suurtapahtuma tuo näkyvyyttä Kuusamolle ja Rukalle, ja on varmasti hienoa nähdä maailman huippuja kilpailemassa kotikulmilla.
Mutta ennen kuin tapahtumaa aletaan juhlia yksiselitteisenä matkailun ja talouden jättipottina, pitäisi pysähtyä hetkeksi katsomaan myös hankkeen toista puolta: kuka tämän kaiken lopulta maksaa ja kuinka suureksi riski voi kasvaa?
Jo nyt tiedetään, että tapahtuman järjestäminen vaatii merkittävää julkista tukea. Rukakeskus on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä yhteensä 1,2 miljoonaa euroa vuosille 2027–2029, ja valmisteluun on jo myönnetty 150 000 euroa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Kuusamon kaupunki ja muita julkisia toimijoita.
Kun puhutaan miljoonaluokan tapahtumasta, ei riitä, että puhutaan miljardiluokan medianäkyvyydestä. Medianäkyvyys ei maksa kaupungin laskuja eikä paikkaa kaupungin alijäämää.
Kuusamon taloudellinen tilanne ei ole sellainen, että kaupungilla olisi varaa ottaa suuria ylimääräisiä riskejä vain siksi, että tapahtuma kuulostaa kansainvälisesti hienolta. Jokainen tapahtumaan käytetty julkinen euro on pois jostakin muualta – palveluista, investoinneista, teistä, kouluista tai muista kaupungin lakisääteisistä tehtävistä.
Myös matkailijoiden määrästä ja todellisesta taloudellisesta hyödystä pitäisi puhua realistisesti.
Rukalle odotetaan X Gamesiin suunnilleen Ruka Nordicin suuruusluokan yleisömäärää. Mutta mistä nämä ihmiset tulevat? Kuinka moni on uusi ulkomainen matkailija ja kuinka moni olisi tullut Rukalle joka tapauksessa? Kuinka paljon tapahtuma todella tuo uutta rahaa Kuusamoon?
Suomeen matkustaminen ei ole halpaa. Lentojen hinnat, majoitus, autonvuokraus ja muut matkakulut muodostavat monelle ulkomaiselle matkailijalle merkittävän kynnyksen. Kansainvälisen suurtapahtuman järjestäminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että kansainväliset matkailijat löytävät tiensä Kuusamoon.
Hotellikapasiteetti on toinen kysymys, jota ei pitäisi sivuuttaa.
Jos tapahtuma todella tuo Rukalle kymmeniä tuhansia ihmisiä, missä kaikki majoittuvat? Riittääkö kapasiteetti? Entä jos kysyntä keskittyy juuri muutamalle päivälle ja nostaa majoitusten hinnat tavallisten matkailijoiden ulottumattomiin?
Ja jos kapasiteetti ei riitä Rukalla, kuinka suuri osa matkailijoista päätyy majoittumaan muualle? Kuinka paljon rahaa jää silloin Kuusamoon ja kuinka paljon valuu esimerkiksi Ouluun tai muualle Pohjois-Suomeen?
Näihin kysymyksiin pitäisi saada vastaukset ennen kuin tapahtumaa markkinoidaan automaattisesti koko Pohjois-Suomen matkailun pelastajana.
En vastusta X Gamesia siksi, etteikö tapahtuma voisi olla hieno. Päinvastoin. Urheilullisesti tapahtuma voi olla erinomainen ja Ruka varmasti kykenee järjestämään sen.
Vastustan ajatusta, että pelkkä tapahtuman kansainvälisyys ja hieno nimi riittäisivät perusteluksi julkiselle rahalle.
Jos X Games on niin valtava taloudellinen mahdollisuus kuin annetaan ymmärtää, myös taloudellisen hyödyn pitäisi olla pystyttävissä osoittamaan numeroilla. Paljonko Kuusamon kaupunki sijoittaa? Paljonko muut julkiset toimijat sijoittavat? Mitkä ovat tapahtuman kokonaiskustannukset? Kuinka paljon verotuloja arvioidaan syntyvän? Entä mikä on kaupungin taloudellinen riski, jos kävijämäärät tai kansainvälisten matkailijoiden määrä jäävät odotettua pienemmiksi?
Miljardiluokan näkyvyys on hieno tavoite, mutta Kuusamon kaupungin budjetti ei pyöri näkyvyydellä vaan euroilla.
Ennen kuin veronmaksajille syntyy miljoonaluokan lasku, pitäisi olla myös uskottava suunnitelma siitä, miten investointi maksaa itsensä takaisin.
X Games voi olla Kuusamolle menestys. Mutta se voi olla myös kallis kokeilu.
Siksi nyt tarvitaan juhlapuheiden sijaan avoimia laskelmia, riippumatonta talousarviota ja rehellistä keskustelua riskeistä.
Kansainvälinen suurtapahtuma on hieno asia – mutta vielä hienompaa olisi, jos Kuusamolla olisi siihen myös varaa.
Nimimerkki: X-Games vai X-Lasku
Vastaukset 5
Vanhimmat
Taas menee tappiolla niinkuin rukan maailmancup
Mitäpä se hyvejää mittään järkätä. Röyhkeimmät turistit kehtaavat sitten tulla jopa uudestaan ja kuvata meidän tykkylumipuut puhki.
Kenenlie puut ovat
Järjestetään vain Rukan ympäri hiihtokilpailu ja voittajalle yhteiskuva kaupungin päättäjien kanssa ja ehkä lämmin motti mokkaa. Siinä sitä nokko.
Moro tekoäly.