Miten näennäisviljelijät vaikuttavat oikeuteen maanviljelijöiden tulotaso on? Saako nämä näennäisviljelijätkin jotakin EU:n maataloustukea?
Näennäisviljelijät ja oikeat maanviljelijät
Anonyymi-ap
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mm. kansallista maataloustukea maksetaan vaikka 1/3 lla tuetuista viljelijöistä ei ole laisin tai sanottavampia myyntituloja.
Järjetöntä paapomista!
kansallista maataloustukea? Eikös ne kaikki maataloustuet tule nykyään Eu:n kautta.
Maksetaanko maanviljelijöille jotakin kansallista maataloustukea?
Eikös sen kansallisen maataloustuen maksaminen kuulu aikaan joka oli ja meni jo? Sitä kansallista maataloustukeahan maksettiin avokätisesti maanviljelijöille kaiken maailman pinta-alalisien ja muitten verukkeitten nimellä silloin kun Johannes Virolainen oli keskustapuolueen puheenjohtajana maa- ja metsätalousministeri ja Heikki Haavisto MTK:n puheenjohtaja. Se oli 1970-lukua se sellainen meno.
Tietämättömyyttäänei kannata julkisesti levitellä, voi vaikuttaa tyhmältä.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/hallitus-vahvisti-vuoden-2026-keskeiset-kansalliset-maataloustuet
Eikös Keskusta äskettäisessä välikysymyksessään ottanut esille tuon näennäisviljelijöiden aseman suhteessa oikeisiin maanviljelijöihin – taikka pitäisikö sanoa oikeiden maanviljelijöiden tulotason suhteessa näennäisviljelijöihin? Puheeksihan tuli se, miten nämä näennäisviljelijät heikentävät elämäntapaviljelyllään (lue: harrastuksellaan) oikeiden viljelijöiden asemaa.
Tämän viestiketjun aloitukseen tuli pieniä virheitä. Se oli tarkoitus kirjoittaaa seuraavasti:
Miten näennäisviljelijät vaikuttavat oikeiden maanviljelijöiden tulotasoon? Saavatko nämä näennäisviljelijätkin jotakin EU:n maataloustukea?
Tuolla edellähän se juuri kerrottiin.
Siellä on. linkki
Näennäisviljely ja maatalous puuhastelu on kallista puuhaa. Näistä puuttuu vielä kaikki muut maaseudulle ohjatut tuet, eläkkeet jne jne jne..
Kuinka paljon maataloustuen määrä on?
AI-yhteenveto
Suomessa maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuet ovat yhteensä noin 1,9 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta varsinaisten viljelijätukien osuus on noin 1,7 miljardia euroa, ja loppuosa koostuu muun muassa maaseudun kehittämis- ja hanketuista
Keitä, siis minkälaista porukkaa ne niin sanotut näennäisviljelijät ovat?
Onko ne sellaista sakkia jotka ovat jossain palkkatyössä päätoimenaan, siis saavat varsinaisen leipänsä jostain palkka työstä ja sen päätyönsä ohella viljelevät jotakin perinnöksi saamaansa maatilaa ikään kuin harrastuksena jonka harjoittamisesta maksetaan. Saavat siis harrastuksestaan vielä tätä valtion maksamaa kansallista maataloustukea ja sekö näitä varsinaisia, siis niitä oikeita maanviljelijöitä kyrsii.
Ne on kuin ilmakitaran soittajat, ilmaviljelijät on viljelöivinään ja ääliöt maksaa siitä heille vielä tukea. Ilmakitaristit ei saa tukea.
Näennäisviljelijä ja viljelijä ovat kaiketi aina sama toimija. Hän voi viljellä osaa pelloistaan ja jättää osan viljelemättä. Silti hän saa kaikesta pinta-alan perusteella tuet. Osa pelloista voi olla ikään kuin ikuisesti kesannolla. Tukia maksetaan pinta-alan perusteella, ei tuotannon perusteella. Maanviljelijä voi siis itse määrittää, kuinka paljon hän tuottaa sillä peltoalallaan. Ehdot edellyttävät toki jonkinlaista tuotantoa, mutta loppuosa voi olla tuottamatonta. Maataloustukien absurdeimpia ominaisuuksia on se, että ne vaikuttavat maatalousmaan hintaan merkittävästi. Niinpä Suomen heikosti tuottavat pellot ovat maahinnaltaan kalliimpia kuin Ruotsin paljon tuottavammilla seuduilla Tukholmasta etelään sijaitsevat pellot. Se on vähän sama kuin vanhan Ladan hinta olisi korkeampia kuin upouuden bemarin tai puolilaho soutuvene avokkaampi kuin vähän käytetty purjevene. Tuet siis kapitalisoituvat hintaan. Jos Ladalla ajamisesta ja puolilaholla soutuveneelle soutelusta maksetaan hyvät korvaukset, niistä tulee himoittu tuote. Jos vielä on niin, että ettei sillä Ladalla tarvitse ajaa kuin joku pikkumatka vuodessa saadakseen tukea, se tarkoittaa ilmaisia lounaita Ladan ostajalle. Ja kun vanhan Ladan hinta vaan nousee maanhinnan nousun tapaisesti, autonkin arvo sen kun kasvaa vanhetessaan. Osta vanha Lada halvalla, saat siitä parin vuoden ajon jälkeen tuplahinnan, osta heikkotuottoista maatalousmaata päivän hinnalla, saat siitä lisätukea ja arvo on korkeanampi parin vuoden päästä.
Maatalousintoilijoille tuli tänä vuonna ikävä tutkimusraportti, missä kerrotaan maatalouden mittavista ympäristölle aiheuttamista ongelmista. Maataloustuotanto maksaa siis päästöjen vuoksi vielä paljon enemmän suomalaiselle veronmaksajalle kuin vain ne tuet, joilla päästöjä kasvatetaan. Jopa ns. ympäristötuet ovat olleet käytännössä puhtaita tuotantotukia. Niillä on vaan fiinimpi nimi. Erityisesti turvepellot ovat äärimmäisen suuri päästölähde. Ne ovat verrattavissa polttomoottoreihin, missä ei ole minkäänlaista tekniikkaa päästöjen hillitsemiseksi. Turvepeltoja ei ole määrällisesti enemmistönä, mutta niiden päästökuorma muodostaa ylivertaisen enemmistön. Siksi niiden tukemisesta pitäisi päästä nopeasti kokonaan eroon.
Björn Wahlroos nyt ainakin on näennäisviljelijä todistetusti. Ja ihan vain piruuttaan. Korostaa ihmisten omaa vastuullisuutta, ja sitten toimii itse hyväksikäyttäen muiden maksamaa yhteistä panosta.
On ne sikarikkaat sikoja! Anteeksi vertaus kärsäkkäille saparohännille.
Tarkoitit, että ne on Antti Kurvisia. Tuo pinkki saparohäntäinen peruskepu.
Wahlroosilla on viljelypinta-alaa yli 400 hehtaaria, vuokrannut liki kaiken ja suomalaisen idioottimaataloustukisysteemin mukaan saa luonnollisesti täydet tuet. Osan viljasta ja kasveista Wahlroos käyttää valkohäntäpeurojen ruokintaan ja nostaa siitäkin maataloustukea, on pakko.
Näennäisviljelijöitä on monenlaisia, kun tarkastellaan heitä nimenomaan maataloustukien saajina. Ne pien- ja harrasteliljelijät, jotka ei saa mitään tukia, ovat sitten eri juttu. Mitäpä se juurikaan kenellekään kuuluu, mitä esim. siirtolapuutarhamökin - tai palstan omistaja tai haltija pläntillään tekee.
Näennäisviljelijä voi olla siis se, joka jättää osan pelloistaan viljelemättä ja saa silti pinta-alan perusteella kaikista pelloistaan tukea. Osan pellosta voi pitää vaikka ikuisuuteen asti kesannolla menettämättä tukia. Tämä olisi systeemin sisällä muutettavasti muuttamalla tukiperuste tuontaperusteiseksi. Jos viljelee kitukasvuista peltoa, voi myös saada suuremmat tuet kuin se, joka tuottaa pelloillaan parahaiten. Tukisysteemi siis kannustaa heikkotuottoisuuteen palkitsemalla sitä.
Toisenlainen näennäisviljelijä ja maataloustukien saaja on puolestaan sellainen, joka vie pääosan tai pienemmänkin osan tuotannostaan ulkomaille. Se siis tarkoittaa sitä, että me suomalaiset veronmaksajat maksamme tukea siitä, että esim. Kiinassa voidaan syödä halvemmalla meidän tukiemme ansiosta. Hyvä esimerkki tästä on laajamittainen sianlihan vienti Kiinaan. Nyt sikojen kasvattavat sitten kehtaavat vielä vaatia korvauksia siitä, etteivät voi sikaruton vuoksi viedä enää lihaa Kiinaan. Tässä kohdin on hyvä muistuttaa maataloustukien pääperusteesta. Se on kotimaisen huoltovarmuuden tukeminen. Se ei ole Kiinan huoltovarmuuden tukeminen. Kiina ei ole kotimaamme eikä toivottavasti koskaan sellaiseksi tule.