On täyttä hulluutta vaatia suomalaisilta ruotsin kielen osaamista, kun edes Ruotsissa ei ole saatu kaikkia ruotsalaisia oppimaan ruotsia!!!
Det svenska språkets ställning behöver kartläggas
Sammantaget är det svenska språket en grundläggande förutsättning för att alla i befolkningen på ett likvärdigt sätt ska kunna delta i samhället. Samtidigt är det svenska språkets ställning svagare i områden där utanförskapet är stort
än i riket i övrigt.
Det riskerar att skapa ett avstånd till det svenska språket
och leda till minskad tillit och sammanhållning i samhället.
Oavsett
bostadsområde behöver alla i Sverige kunna möta, använda och tillgodogöra
sig det svenska språket, inte minst i kontakten med offentligt finansierad
verksamhet såsom skola, vårdinrättningar och biblioteksverksamhet, men
även i kontakten med verksamhet inom civilsamhället såsom föreningslivet
och studieförbunden.
Samhället har genomgått stora förändringar sedan den språkpolitiska
propositionen 2005 när det gäller migration, flerspråkighet, ökad
internationalisering och digitalisering. För ett litet språkområde som
svenskan, medför detta betydande utmaningar och det kan finnas ett behov av att förändra den svenska statens åtagande inom språkpolitiken. Detta är
inte minst betydelsefullt då ett antal skärpningar kring språkkrav har införts
på olika områden.
Regeringen bedömer att det behövs mer kunskap om det
svenska språkets ställning i Sverige i dag,...
Tämä siis Ruotsissa!
Edes Ruotsissa ei saada ruotsalaisia oppimaan ruotsia...
Det svenska språkets ställning behöver kartläggas
Sammantaget är det svenska språket en grundläggande förutsättning för att alla i befolkningen på ett likvärdigt sätt ska kunna delta i samhället. Samtidigt är det svenska språkets ställning svagare i områden där utanförskapet är stort
än i riket i övrigt.
Det riskerar att skapa ett avstånd till det svenska språket
och leda till minskad tillit och sammanhållning i samhället.
Oavsett
bostadsområde behöver alla i Sverige kunna möta, använda och tillgodogöra
sig det svenska språket, inte minst i kontakten med offentligt finansierad
verksamhet såsom skola, vårdinrättningar och biblioteksverksamhet, men
även i kontakten med verksamhet inom civilsamhället såsom föreningslivet
och studieförbunden.
Samhället har genomgått stora förändringar sedan den språkpolitiska
propositionen 2005 när det gäller migration, flerspråkighet, ökad
internationalisering och digitalisering. För ett litet språkområde som
svenskan, medför detta betydande utmaningar och det kan finnas ett behov av att förändra den svenska statens åtagande inom språkpolitiken. Detta är
inte minst betydelsefullt då ett antal skärpningar kring språkkrav har införts
på olika områden.
Regeringen bedömer att det behövs mer kunskap om det
svenska språkets ställning i Sverige i dag,...
Tämä siis Ruotsissa!
Edes Ruotsissa ei saada ruotsalaisia oppimaan ruotsia...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Totta. Ruotsilla ei ole mitään tarvetta eikä käyttöä, ei Ruotsissa eikä Suomessa.
Stop pakkoruotsi!
Pakkoruotsi alas!
Pakkoruotsi pois!
Pakkoruotsi on loukkaus suomalaisia kohtaan
Kieli jolla on estetty suomen kielen kehittyminen ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä ei mitenkään voi olla tärkeä suomalaisuudelle. Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys ja virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset korttelit ja erilliset terveysasemat ym.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.