Muistakaa että mielisairastelu on vapaaehtoista

Mieli ei voi sairastua.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Mieli ei voi sairastua.

No käytetään sitten sanaa psyyke, jos ymmärrät sen paremmin.

Anonyymi00003 kirjoitti:

No käytetään sitten sanaa psyyke, jos ymmärrät sen paremmin.

Sama asia.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Mieli ei voi sairastua.

Saivartelua.

Eihän kukaan sairasta mielellään. Sen takia psyyken sairauksiakaan ei valita vapaaehtoisesti.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Eihän kukaan sairasta mielellään. Sen takia psyyken sairauksiakaan ei valita vapaaehtoisesti.

Se että psykiatrisia sairauksia ei ole olemassa ei ole sama kuin väite etteikö sinua vaivaa mikään. Psykologista kärsimystä on olemassa. Ihminen kärsii monenlaisista ongelmista, mukaan lukien käyttäytymiseen ja tunne- elämään liittyvät.

Tällaiset elämän ilmiöt ovat ongelmia, mutta ne eivät ole SAIRAUKSIA.

Kyllä melkeen mielellään vaikka sairastan kun lähen enää huonoon työilmapiiriin työskenteleen.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Eihän kukaan sairasta mielellään. Sen takia psyyken sairauksiakaan ei valita vapaaehtoisesti.

Miksi sitte jotkut vapaa ehtoisilla tyhmillä elämän valintojen seurauksilla sairastuu sekä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin?

Anonyymi00029 kirjoitti:

Miksi sitte jotkut vapaa ehtoisilla tyhmillä elämän valintojen seurauksilla sairastuu sekä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin?

"Miksi sitte jotkut vapaa ehtoisilla tyhmillä elämän valintojen seurauksilla sairastuu sekä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin?"

Korjaan pienet kirjoitus- ja ajatusvirheesi seuraavassa:

"Miksi sitte jotkut vapaaehtoisilla tyhmillä elämänvalintojen seurauksilla sairastuttaa itsensä tahallaan fyysisiin sairauksiin tai alkavat pantomiimina teeskennellä sairastuneensa psyykkisiin sairauksiin?"

Koska he yrittävät välttää jonkun vielä pahemman skenaarion elämässään.

Anonyymi00036 kirjoitti:

"Miksi sitte jotkut vapaa ehtoisilla tyhmillä elämän valintojen seurauksilla sairastuu sekä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin?"

Korjaan pienet kirjoitus- ja ajatusvirheesi seuraavassa:

"Miksi sitte jotkut vapaaehtoisilla tyhmillä elämänvalintojen seurauksilla sairastuttaa itsensä tahallaan fyysisiin sairauksiin tai alkavat pantomiimina teeskennellä sairastuneensa psyykkisiin sairauksiin?"

Koska he yrittävät välttää jonkun vielä pahemman skenaarion elämässään.

Lue lisää

Lähestulkoon minkä tahansa elävän olennon saa ehdollistettua toimimaan luontaisia vaistojaan vastaan.

Saati sitten ihmisen joka osaa ajatella kehittyneellä tietoisuuden tasolla joka on kusetettavissa kaikenlaisiin IDEOLOGIOIHIN. Varsinkin jos ehdollistuttaminen aloitetaan jo heti syntymän jälkeen ihmisen saa toimimaan mitä epäloogisimmalla ja itsetuhoisimmalla tavalla.

Hevosen voi ehdollistaa toimimaan kaikkia luontaisia vaistojaan vastaan kun ehdollistaminen toteutetaan tarpeeksi tehokkaasti.

https://m.youtube.com/watch?v=mX7JIjEBM0U

Hevonen suostuu hyppäämään kaikkien vaistojensa vastaisesti korkealta altaaseen siksi koska se tietää välttävänsä jotakin pahempaa tällä tavoin.

Voit soveltaa samaa ihmisiin.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Se että psykiatrisia sairauksia ei ole olemassa ei ole sama kuin väite etteikö sinua vaivaa mikään. Psykologista kärsimystä on olemassa. Ihminen kärsii monenlaisista ongelmista, mukaan lukien käyttäytymiseen ja tunne- elämään liittyvät.

Tällaiset elämän ilmiöt ovat ongelmia, mutta ne eivät ole SAIRAUKSIA.

Lue lisää

SAIRAUS : psykofyysisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää haittaa, vajaatoimintoja tai vammaisuutta.Sairaus on oireita aiheuttava haitallinen poikkeama elimistön normaalista toiminnasta

Anonyymi00042 kirjoitti:

SAIRAUS : psykofyysisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää haittaa, vajaatoimintoja tai vammaisuutta.Sairaus on oireita aiheuttava haitallinen poikkeama elimistön normaalista toiminnasta

Lue lisää

Psyyke ei ole rakenne. Aivot on rakenne. Jos aivoissa on poikkeamia kyse on aivosairaudesta.

Keuhkosyöpä on sairaus joka diagnosoidaan laboratoriokokeilla ja keuhkojen kuvantamisella. Tupakointi ei ole sairaus. Se on itse valittua toimintaa joka aiheuttaa sairauden.

Vastentahtoinen altistuminen tai itsensä alistaminen sellaisille olosuhteille tai sellaiselle itse harjoitetetulle toiminnalle joka muokkaa aivojen rakennetta ei ole sairaus. Vasta tällaisten olosuhteiden johdosta tuleva seuraus on sairaus. Diagnoosi tietenkin pitää tehdä vasta sellaisten tutkimusten jälkeen joilla voidaan osoittaa että koska aivoissa on poikkeama x tai y henkilö potee sairautta ö. Ja silloin kyse on aivosairaudesta, ei psyyken sairaudesta. Dementiakaan ei ole psyyken sairaus vaan aivojen sairaus.

Psykiatrisia sairauksia ei koskaan diagnosoida tällaisilla tutkimuksilla. Psykiatrisen diagnoosin saa vain potilaan oman kertomuksen, rasti ruutuun tehtävän tai lähipiirin tai hoitavan tahon kuvailun perusteella.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Eihän kukaan sairasta mielellään. Sen takia psyyken sairauksiakaan ei valita vapaaehtoisesti.

Vieläkin ihmiset haluavat oma- aloitteisesti usean sadan voltin sähköiskuja aivoihinsa uskoen että se parantaa elämän tuskan.

Varmaankin kuitenkin joskus sata vuotta sitten mielisairaala oli vielä paikka johon joudutaan. Se ei ollut paikka johon haluttiin päästä.

Jossain vaiheessa mielisairaalasta tuli paikka johon halutaan päästä. Ja sellainen se on vieläkin monille. Mielisairaalaan oikein jonotetaan ja voivotellaan kun ei ole tarpeeksi laitospaikkoja tarjolla. Halukkaita tulijoita olisi vaikka kuinka.

Sama tapahtui Walter Freemanin lobotomobilen kanssa. Neurologi Freeman kierteli tekemässä jääpiikillä suoritettavia lobotomioita lobotomiabussillaan pitkin Yhdysvaltoja. Siihen oikein jonotettiin.

Freemanin “lobotomobile” oli käytössä pääasiassa 1950-luvun alussa, erityisesti noin vuosina 1950–1954. Hän kiersi sillä Yhdysvaltojen psykiatrisissa sairaaloissa esittelemässä ja tekemässä transorbitaalisia lobotomioita.

Tunnetuin tapaus oli heinäkuussa 1952 Länsi-Virginiassa, jossa Freeman teki 228 lobotomiaa kahden viikon aikana. Menetelmän suosio alkoi hiipua vuoden 1954 jälkeen, kun psykoosilääke klooripromatsiini tuli käyttöön. Freeman teki viimeisen lobotomiallaan vuonna 1967, mutta lobotomobile liittyy ennen kaikkea 1950-luvun kiertueisiin.

Se on ihmeellistä millaisia asioita ihmiset haluavat vapaaehtoisesti.

https://m.youtube.com/watch?v=ehPcYibzUKc

Anonyymi00019 kirjoitti:

Se että psykiatrisia sairauksia ei ole olemassa ei ole sama kuin väite etteikö sinua vaivaa mikään. Psykologista kärsimystä on olemassa. Ihminen kärsii monenlaisista ongelmista, mukaan lukien käyttäytymiseen ja tunne- elämään liittyvät.

Tällaiset elämän ilmiöt ovat ongelmia, mutta ne eivät ole SAIRAUKSIA.

Lue lisää

Onko psykoosi/psykoosisairauskin mielestäsi pelkkä käyttäytymiseen ja tunne-elämään liittyvä ongelma ?

Anonyymi00036 kirjoitti:

"Miksi sitte jotkut vapaa ehtoisilla tyhmillä elämän valintojen seurauksilla sairastuu sekä fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin?"

Korjaan pienet kirjoitus- ja ajatusvirheesi seuraavassa:

"Miksi sitte jotkut vapaaehtoisilla tyhmillä elämänvalintojen seurauksilla sairastuttaa itsensä tahallaan fyysisiin sairauksiin tai alkavat pantomiimina teeskennellä sairastuneensa psyykkisiin sairauksiin?"

Koska he yrittävät välttää jonkun vielä pahemman skenaarion elämässään.

Lue lisää

Sairastuttavat tyhmät valinnat tapahtuvat yleensä silloin, kun psyyke ei enää ole täysin kunnossa.
Terve ja järkevästi ajatteleva, itsestään välittävä ihminen pitää huolen, ettei tee sairastuttavia valintoja.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Psyyke ei ole rakenne. Aivot on rakenne. Jos aivoissa on poikkeamia kyse on aivosairaudesta.

Keuhkosyöpä on sairaus joka diagnosoidaan laboratoriokokeilla ja keuhkojen kuvantamisella. Tupakointi ei ole sairaus. Se on itse valittua toimintaa joka aiheuttaa sairauden.

Vastentahtoinen altistuminen tai itsensä alistaminen sellaisille olosuhteille tai sellaiselle itse harjoitetetulle toiminnalle joka muokkaa aivojen rakennetta ei ole sairaus. Vasta tällaisten olosuhteiden johdosta tuleva seuraus on sairaus. Diagnoosi tietenkin pitää tehdä vasta sellaisten tutkimusten jälkeen joilla voidaan osoittaa että koska aivoissa on poikkeama x tai y henkilö potee sairautta ö. Ja silloin kyse on aivosairaudesta, ei psyyken sairaudesta. Dementiakaan ei ole psyyken sairaus vaan aivojen sairaus.

Psykiatrisia sairauksia ei koskaan diagnosoida tällaisilla tutkimuksilla. Psykiatrisen diagnoosin saa vain potilaan oman kertomuksen, rasti ruutuun tehtävän tai lähipiirin tai hoitavan tahon kuvailun perusteella.

Lue lisää

Etkö sä vieläkään ymmärrä.Magneettikuvauksessa voidaa havaita poikkeamia esim skitsofrenian aiheuttajana. Onko sulla vaikea hyväksyä.Aivokammioiden laajentumista osalla potilaista.Harmaan aineen määrän vähenemistä tietyillä aivoalueilla (kuten ohimolohkoissa ja hippokampuksessa).Poikkeavuuksia valkeassa aineessa

Anonyymi00058 kirjoitti:

Vieläkin ihmiset haluavat oma- aloitteisesti usean sadan voltin sähköiskuja aivoihinsa uskoen että se parantaa elämän tuskan.

Varmaankin kuitenkin joskus sata vuotta sitten mielisairaala oli vielä paikka johon joudutaan. Se ei ollut paikka johon haluttiin päästä.

Jossain vaiheessa mielisairaalasta tuli paikka johon halutaan päästä. Ja sellainen se on vieläkin monille. Mielisairaalaan oikein jonotetaan ja voivotellaan kun ei ole tarpeeksi laitospaikkoja tarjolla. Halukkaita tulijoita olisi vaikka kuinka.

Sama tapahtui Walter Freemanin lobotomobilen kanssa. Neurologi Freeman kierteli tekemässä jääpiikillä suoritettavia lobotomioita lobotomiabussillaan pitkin Yhdysvaltoja. Siihen oikein jonotettiin.

Freemanin “lobotomobile” oli käytössä pääasiassa 1950-luvun alussa, erityisesti noin vuosina 1950–1954. Hän kiersi sillä Yhdysvaltojen psykiatrisissa sairaaloissa esittelemässä ja tekemässä transorbitaalisia lobotomioita.

Tunnetuin tapaus oli heinäkuussa 1952 Länsi-Virginiassa, jossa Freeman teki 228 lobotomiaa kahden viikon aikana. Menetelmän suosio alkoi hiipua vuoden 1954 jälkeen, kun psykoosilääke klooripromatsiini tuli käyttöön. Freeman teki viimeisen lobotomiallaan vuonna 1967, mutta lobotomobile liittyy ennen kaikkea 1950-luvun kiertueisiin.

Se on ihmeellistä millaisia asioita ihmiset haluavat vapaaehtoisesti.

https://m.youtube.com/watch?v=ehPcYibzUKc

Lue lisää

sähköhoito ei ole sama kuin lobotomia.

Missä sun ymmärrys on.Mielenterveysongelmista kärsivien toive päästä sairaalahoidossa olevalle osastolle liittyy yleensä turvallisuuden uupumiseen, kriisitilanteeseen ja raskaan arjen keventämiseen.

Kun omat voimavarat loppuvat ja itsetuhoiset ajatukset tai teot muuttuvat hallitsemattomiksi, osasto on ympäristö, jossa potilasta voidaan valvoa ja suojella häneltä itseltään.

Osastolla ei ole käytettävissä välineitä tai aineita, joilla vahingoittaa itseään, mikä tuo psyykkistä helpotusta vaikeassa hetkessä.

Vakavassa masennuksessa tai uupumuksessa kaupassa käynti, ruoanlaitto, siivous ja laskujen maksu voivat tuntua ylivoimaisilta. Osastolla nämä perusasiat hoidetaan potilaan puolesta.

Joskus kotiympäristöön liittyy traumoja, ihmissuhdeongelmia tai jatkuvaa stressiä, jota pääsee osastolle pakoon rauhoittumaan.

Avohoidossa ammattilaista saattaa tavata vain kerran viikossa tai kuukaudessa. Osastolla hoitaja on saavutettavissa vuorokauden ympäri, mikä vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta.

Vaikeassa vaiheessa oleva ihminen tarvitsee usein intensiivistä keskusteluapua juuri sillä sekunnilla, kun olo huononee, ei vasta viikon päästä varatulla ajalla.

Psyykelääkkeiden aloitus tai vaihtaminen voi aiheuttaa rajuja sivuoireita tai olotilan tilapäistä heikentymistä. Osastolla näitä muutoksia voidaan seurata laboratoriokokein ja voinnin tarkkailulla turvallisesti.

Osastojakson aikana lääkärit, hoitajat, psykologit ja sosiaalityöntekijät pystyvät muodostamaan potilaan tilanteesta kokonaisvaltaisemman kuvan kuin lyhyillä avohoidon käynneillä.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Sairastuttavat tyhmät valinnat tapahtuvat yleensä silloin, kun psyyke ei enää ole täysin kunnossa.
Terve ja järkevästi ajatteleva, itsestään välittävä ihminen pitää huolen, ettei tee sairastuttavia valintoja.

Lue lisää

Sinusta siis ympäristö ei vaikuttaa henkilön psyykkeeseen.

Sinusta esim läheisen kuolema on henkilön itsensä aiheuttama, raiskaus, väkivallan teon uhriksi joutuminen on henkilön oma valinta?

Anonyymi00076 kirjoitti:

Sinusta siis ympäristö ei vaikuttaa henkilön psyykkeeseen.

Sinusta esim läheisen kuolema on henkilön itsensä aiheuttama, raiskaus, väkivallan teon uhriksi joutuminen on henkilön oma valinta?

Lue lisää

Eihän nuo ole omia valintoja, väkivallan tai raiskauksen uhriksi joutuminen, läheisen kuolema, jne. Miksi edes kyselet tuollaista ?
Kun puhutaan omista sairastuttavista valinnoista, sillä nyt lähinnä tarkoitetaan ihmisen elintapoja, alkoholi, tupakka, huumeet, huono ruokavalio, jne. Ne ovat omia valintoja, jotka valitessaan voivat sairastuttaa ihmisen.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Sairastuttavat tyhmät valinnat tapahtuvat yleensä silloin, kun psyyke ei enää ole täysin kunnossa.
Terve ja järkevästi ajatteleva, itsestään välittävä ihminen pitää huolen, ettei tee sairastuttavia valintoja.

Lue lisää

Tyhmäkään valinta ei tapahdu. Se tehdään.

"Kun ihminen sairastuu esimerkiksi vakavaan masennukseen tai skitsofreniaan, kyse ei ole vain "mielentilan" muutoksesta, vaan aivojen biologisen toiminnan häiriöstä"

Jos näin on, sitten skitsofrenia ja masennus pitää todentaa jonkinlaisella aivokuvilla tai muilla aivojen toimintaa mittaavilla lääketieteellisillä testeillä.

Diagnosoidaanko skitsofrenia tai masennus sellaisilla testeillä? Ei.

Ja jos se olisi aivojen toimintahäiriö tai kemiallinen häiriö, kyseessä olisi aivosairaus, ei psyyken sairaus.

Eikö tämä ole vähän erikoista miten eri tavoin "psykiatrisia sairauksia" hoidetaan verrattuna kaikkiin muihin sairauksiin?

Jos olet diabeetikko tai sairastat epilepsiaa, kukaan ei voi pakkolääkitä sinua.

Jos olet skitsofreenikko sinut voidaan pistää lukkojen taakse väkivalloin ja pakkolääkitä.

https://m.youtube.com/shorts/C-Wiva2ps9E

Anonyymi00009 kirjoitti:

"Kun ihminen sairastuu esimerkiksi vakavaan masennukseen tai skitsofreniaan, kyse ei ole vain "mielentilan" muutoksesta, vaan aivojen biologisen toiminnan häiriöstä"

Jos näin on, sitten skitsofrenia ja masennus pitää todentaa jonkinlaisella aivokuvilla tai muilla aivojen toimintaa mittaavilla lääketieteellisillä testeillä.

Diagnosoidaanko skitsofrenia tai masennus sellaisilla testeillä? Ei.

Ja jos se olisi aivojen toimintahäiriö tai kemiallinen häiriö, kyseessä olisi aivosairaus, ei psyyken sairaus.

Lue lisää

Jos sairaus vaikuttaa ihmisen psyykeen, sitä voidaan aivan hyvin sanoa psyyken sairaudeksi.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Eikö tämä ole vähän erikoista miten eri tavoin "psykiatrisia sairauksia" hoidetaan verrattuna kaikkiin muihin sairauksiin?

Jos olet diabeetikko tai sairastat epilepsiaa, kukaan ei voi pakkolääkitä sinua.

Jos olet skitsofreenikko sinut voidaan pistää lukkojen taakse väkivalloin ja pakkolääkitä.

https://m.youtube.com/shorts/C-Wiva2ps9E

Lue lisää

Toisaalta, epileptikko tai diabeetikko hoitavat itse itseään hyvinkin mielellään, koska he haluavat pitää sairautensa aisoissa, tasapainossa, oireita lievittäen.
Miksi psyykkisesti sairaat eivät aina toimi niin ?

Anonyymi00009 kirjoitti:

"Kun ihminen sairastuu esimerkiksi vakavaan masennukseen tai skitsofreniaan, kyse ei ole vain "mielentilan" muutoksesta, vaan aivojen biologisen toiminnan häiriöstä"

Jos näin on, sitten skitsofrenia ja masennus pitää todentaa jonkinlaisella aivokuvilla tai muilla aivojen toimintaa mittaavilla lääketieteellisillä testeillä.

Diagnosoidaanko skitsofrenia tai masennus sellaisilla testeillä? Ei.

Ja jos se olisi aivojen toimintahäiriö tai kemiallinen häiriö, kyseessä olisi aivosairaus, ei psyyken sairaus.

Lue lisää

Toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI): Tutkimuksissa on havaittu, että masennuksesta kärsivillä tietyt aivoalueet (kuten tunteita säätelevä amygdala ja etuotsalohko) voivat olla joko yli- tai aliaktiivisia.

Aivojen tilavuusmuutokset: Pitkäaikaisessa tai vakavassa masennuksessa voidaan tutkimustasolla havaita hippokampuksen eli aivojen muistikeskuksen lievää pienenemistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että skitsofreniaa sairastavien ryhmällä voi keskimäärin olla pienempi aivomassa, hieman tavallista suuremmat aivokammiot tai muutoksia tietyissä aivojen osissa (kuten ohimolohkossa ja talamuksessa).

Aivokuvannusta (kuten magneettikuvausta) voidaan joskus käyttää hoidon alussa, mutta sen tarkoituksena on sulkea pois muut sairaudet (kuten kasvaimet, tulehdukset tai verisuonihäiriöt), jotka saattavat aiheuttaa psykoottisia oireita.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Jos sairaus vaikuttaa ihmisen psyykeen, sitä voidaan aivan hyvin sanoa psyyken sairaudeksi.

Jos sairastut haimasyöpään se vaikuttaa mielentilaasi ja varmasti sairaus masentaa ja siitä aiheutuu pelkotiloja. Seuraako siitä että syöpä on psykiatrinen sairaus?

Anonyymi00015 kirjoitti:

Toisaalta, epileptikko tai diabeetikko hoitavat itse itseään hyvinkin mielellään, koska he haluavat pitää sairautensa aisoissa, tasapainossa, oireita lievittäen.
Miksi psyykkisesti sairaat eivät aina toimi niin ?

Lue lisää

Epärelevantti kysymys aiheen kannalta. Eivätkä kaikki diabeetikot tai epileptikotkaan hoida sairauttaan.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI): Tutkimuksissa on havaittu, että masennuksesta kärsivillä tietyt aivoalueet (kuten tunteita säätelevä amygdala ja etuotsalohko) voivat olla joko yli- tai aliaktiivisia.

Aivojen tilavuusmuutokset: Pitkäaikaisessa tai vakavassa masennuksessa voidaan tutkimustasolla havaita hippokampuksen eli aivojen muistikeskuksen lievää pienenemistä.

Tutkimuksissa on havaittu, että skitsofreniaa sairastavien ryhmällä voi keskimäärin olla pienempi aivomassa, hieman tavallista suuremmat aivokammiot tai muutoksia tietyissä aivojen osissa (kuten ohimolohkossa ja talamuksessa).

Aivokuvannusta (kuten magneettikuvausta) voidaan joskus käyttää hoidon alussa, mutta sen tarkoituksena on sulkea pois muut sairaudet (kuten kasvaimet, tulehdukset tai verisuonihäiriöt), jotka saattavat aiheuttaa psykoottisia oireita.

Lue lisää

Se että aivot ovat plastinen elin on hyvin tiedossa. Toisin sanoen lähes kaikki mahdollinen vaikuttaa aivoihin, niiden kehitykseen ja rakenteeseen. Romanian laiminlyötyjen lastenkotilasten kohdallahan muistaakseni tästä tehtiin tyhjentävä tutkimus.

Ulkoiset olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja niiden laatu tai niiden puute, virikkeet etenkin kasvuiässä tai niiden puute, ravinnon laatu tai ravinnon puute, kaikki mahdolliset ulkoiset ärsykkeet - ja myöskin se mitä ihminen itse päättää tehdä ja millaisille asioille itsensä altistaa - muokkaavat aivoja. Ikäihmisiä kehotetaan tekemään ristikoita jotta aivot pysyisivät vireinä ja toimintakykyisinä.

Kun ns "skitsofreenikon" tai masentuneen aivoista on löydetty ominaisuuksia x,y ja ö, mitä se todistaa? Se todistaa että jokin ulkoinen tekijä tai henkilön oma toiminta tai altistus jollekin asialle on saanut aivoissa aikaan näitä muutoksia.

Miksi siis skitsofrenian, masennuksen tai minkään muun psykiatrisen sairauden diagnosoiminen ei edellytä aivojen magneettikuvausta tai vastaavaa todentamista ennen kuin diagnoosin voi tehdä? Ja jos diagnoosi tehtäisiin aivojen magneettikuvauksilla, mitä se silloin todistaisi? Että henkilöllä on aivojen poikkeama, ei psyykkinen sairaus.

Nykyisin ihminen joka pystyy pyörittämään tv- showta ja on kaikin puolin toimintakykyinen ja normaali, voi saada autismidiagnoosin hyvin helposti. Tyyliin Tuomas Enbuske. On aika uskomatonta että kun tuollainen normaali ja terve ihminen ilmoittaa saaneensa autismi- diagnoosin sekin menee jo täydestä.

Anonyymi00009 kirjoitti:

"Kun ihminen sairastuu esimerkiksi vakavaan masennukseen tai skitsofreniaan, kyse ei ole vain "mielentilan" muutoksesta, vaan aivojen biologisen toiminnan häiriöstä"

Jos näin on, sitten skitsofrenia ja masennus pitää todentaa jonkinlaisella aivokuvilla tai muilla aivojen toimintaa mittaavilla lääketieteellisillä testeillä.

Diagnosoidaanko skitsofrenia tai masennus sellaisilla testeillä? Ei.

Ja jos se olisi aivojen toimintahäiriö tai kemiallinen häiriö, kyseessä olisi aivosairaus, ei psyyken sairaus.

Lue lisää

Skitsofrenian diagnosoinnissa voidaan käyttää aivojen tietokone kuvausta, magneettikuvausta ja EEg:tä.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Se että aivot ovat plastinen elin on hyvin tiedossa. Toisin sanoen lähes kaikki mahdollinen vaikuttaa aivoihin, niiden kehitykseen ja rakenteeseen. Romanian laiminlyötyjen lastenkotilasten kohdallahan muistaakseni tästä tehtiin tyhjentävä tutkimus.

Ulkoiset olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja niiden laatu tai niiden puute, virikkeet etenkin kasvuiässä tai niiden puute, ravinnon laatu tai ravinnon puute, kaikki mahdolliset ulkoiset ärsykkeet - ja myöskin se mitä ihminen itse päättää tehdä ja millaisille asioille itsensä altistaa - muokkaavat aivoja. Ikäihmisiä kehotetaan tekemään ristikoita jotta aivot pysyisivät vireinä ja toimintakykyisinä.

Kun ns "skitsofreenikon" tai masentuneen aivoista on löydetty ominaisuuksia x,y ja ö, mitä se todistaa? Se todistaa että jokin ulkoinen tekijä tai henkilön oma toiminta tai altistus jollekin asialle on saanut aivoissa aikaan näitä muutoksia.

Miksi siis skitsofrenian, masennuksen tai minkään muun psykiatrisen sairauden diagnosoiminen ei edellytä aivojen magneettikuvausta tai vastaavaa todentamista ennen kuin diagnoosin voi tehdä? Ja jos diagnoosi tehtäisiin aivojen magneettikuvauksilla, mitä se silloin todistaisi? Että henkilöllä on aivojen poikkeama, ei psyykkinen sairaus.

Nykyisin ihminen joka pystyy pyörittämään tv- showta ja on kaikin puolin toimintakykyinen ja normaali, voi saada autismidiagnoosin hyvin helposti. Tyyliin Tuomas Enbuske. On aika uskomatonta että kun tuollainen normaali ja terve ihminen ilmoittaa saaneensa autismi- diagnoosin sekin menee jo täydestä.

Lue lisää

Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisella osastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa

Anonyymi00030 kirjoitti:

Skitsofrenian diagnosoinnissa voidaan käyttää aivojen tietokone kuvausta, magneettikuvausta ja EEg:tä.

Onko se samanlainen rutiinitutkimus kuin syövän diagnosoimisen edellytyksenä suoritettavat tutkimukset?

Anonyymi00033 kirjoitti:

Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisella osastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa

Lue lisää

"Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisellaosastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa"

Miten niin ja mistä vedit tuollaisen johtopäätöksen?

Erilaisista oikeista sairauksista kuten kilpirauhassairauksista tai sukupuolitaudeista kärsiviä on hoidettu historiassa "mielisairaina".

Ihmiset osaavat myös valehdella ja teeskennellä erilaisia "oireita".

Anonyymi00037 kirjoitti:

Onko se samanlainen rutiinitutkimus kuin syövän diagnosoimisen edellytyksenä suoritettavat tutkimukset?

kaikille ensipsykoosiin sairastuneille on syytä tehdä aivojen magneettikuvaus ja harkinnan mukaan uusia kuvaus potilaan sairauden jatkuessa.

Anonyymi00038 kirjoitti:

"Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisellaosastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa"

Miten niin ja mistä vedit tuollaisen johtopäätöksen?

Erilaisista oikeista sairauksista kuten kilpirauhassairauksista tai sukupuolitaudeista kärsiviä on hoidettu historiassa "mielisairaina".

Ihmiset osaavat myös valehdella ja teeskennellä erilaisia "oireita".

Lue lisää

Ei ollut johtopäätös vaan ihan on Tuomas enbuske itse kertonut.

Anonyymi00038 kirjoitti:

"Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisellaosastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa"

Miten niin ja mistä vedit tuollaisen johtopäätöksen?

Erilaisista oikeista sairauksista kuten kilpirauhassairauksista tai sukupuolitaudeista kärsiviä on hoidettu historiassa "mielisairaina".

Ihmiset osaavat myös valehdella ja teeskennellä erilaisia "oireita".

Lue lisää

Sinusta siis magneettikuvaus ja laitteet valehtelee mutta fyysisten sairauksien kohdalla ei valehtele?

Anonyymi00043 kirjoitti:

kaikille ensipsykoosiin sairastuneille on syytä tehdä aivojen magneettikuvaus ja harkinnan mukaan uusia kuvaus potilaan sairauden jatkuessa.

"On syytä tehdä."

Mutta tehdäänkö? Diagnosoidaanko psykoosi rutiininomaisesti juuri noin?

Syöpää tai diabetesta ei koskaan diagnosoida ilman laboratorio ym. kokeita.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Sinusta siis magneettikuvaus ja laitteet valehtelee mutta fyysisten sairauksien kohdalla ei valehtele?

Kiitos tuostakin loogisesta ja kommentista. Luetun ymmärtämisen häiriökin lienee psykiatrinen sairaus.

Anonyymi00043 kirjoitti:

kaikille ensipsykoosiin sairastuneille on syytä tehdä aivojen magneettikuvaus ja harkinnan mukaan uusia kuvaus potilaan sairauden jatkuessa.

Ei tehty mulle.
Ei eka eikä toisella kerralla.
Kolmatta psykoosijaksoa ei ole toistaiseksi tullut vuosiin.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisella osastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa

Lue lisää

"Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisella osastolla?"

Psykiatrisilla osastoilla "hoidossa" olevat ovat yleensä vuosikausien ajan myrkytystilassa olleita ihmisiä ja niitä jotka on joko aivopesty esittämään, tai niitä jotka oman aloitteisesti esittävät mielisairaan roolia. Mielisairaan rooli lankeaa ulkoapäin tuputettuna usein ihmisille joille on tapahtunut elämässä kauheuksia, ja heidän reaktionsa tapahtuneisiin kauheuksiin on luokiteltu sairauden oireiksi. Sitten on heitä jotka ovat itse omaksuneet psykiatrisesti sairaan identiteetin koska se palvelee jotain tarkoitusta heidän elämässään.

Psykiatrisesti sairaan rooli on samanlainen harjoittelemalla opittu alter ego kuin esim julkkiksilla on usein julkinen rooli joka ei vastaa sitä keitä he oikeasti ovat.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Eikö tämä ole vähän erikoista miten eri tavoin "psykiatrisia sairauksia" hoidetaan verrattuna kaikkiin muihin sairauksiin?

Jos olet diabeetikko tai sairastat epilepsiaa, kukaan ei voi pakkolääkitä sinua.

Jos olet skitsofreenikko sinut voidaan pistää lukkojen taakse väkivalloin ja pakkolääkitä.

https://m.youtube.com/shorts/C-Wiva2ps9E

Lue lisää

Skitsofreenikkoakaan ei pistetä lukkojen taakse, jos hänen sairautensa ja oireensa ovat hallinnassa, hyvässä hoitotasapainossa.
Ainoa, että se tasapaino voi heitellä, ja jos vointi huononee, saattaa hoitoon joutuakin pahimman vaiheen ajaksi.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Jos sairastut haimasyöpään se vaikuttaa mielentilaasi ja varmasti sairaus masentaa ja siitä aiheutuu pelkotiloja. Seuraako siitä että syöpä on psykiatrinen sairaus?

Tiedät varmaan itsekin vastauksen kysymykseesi ?

Anonyymi00038 kirjoitti:

"Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisellaosastolla? Sinusta henkilö on terve kun on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sinusta tietenkin koska sinähän et usko että psyykesairauksia on olemassa"

Miten niin ja mistä vedit tuollaisen johtopäätöksen?

Erilaisista oikeista sairauksista kuten kilpirauhassairauksista tai sukupuolitaudeista kärsiviä on hoidettu historiassa "mielisairaina".

Ihmiset osaavat myös valehdella ja teeskennellä erilaisia "oireita".

Lue lisää

"Oireita" pystyy esittämään ehkä vähän aikaa, mutta ei kukaan onnistu esittämään pitkiä aikoja.

Anonyymi00052 kirjoitti:

"On syytä tehdä."

Mutta tehdäänkö? Diagnosoidaanko psykoosi rutiininomaisesti juuri noin?

Syöpää tai diabetesta ei koskaan diagnosoida ilman laboratorio ym. kokeita.

Lue lisää

Psykoosin pystyy lääkärit toteamaan ilman kuvantamistakin.

Anonyymi00063 kirjoitti:

"Oireita" pystyy esittämään ehkä vähän aikaa, mutta ei kukaan onnistu esittämään pitkiä aikoja.

Ulkomailla niitä kokeita on tehty ja esittänyt psyykesairasta viikkokausiakin osastolla ja läpi on mennyt.
Ja yhessä kokeessa esitettiin sama esitys monella eri psykiatrilla ja oli tullut lähes yhtä monta eri diagnoosia mitä oli psykiatrejakin.

Anonyymi00052 kirjoitti:

"On syytä tehdä."

Mutta tehdäänkö? Diagnosoidaanko psykoosi rutiininomaisesti juuri noin?

Syöpää tai diabetesta ei koskaan diagnosoida ilman laboratorio ym. kokeita.

Lue lisää

en tiedä kun ei ole kokemusta. Mutta käypähoitosuunnitelmassa on jota terveydenhuollossa käytetään

Anonyymi00053 kirjoitti:

Kiitos tuostakin loogisesta ja kommentista. Luetun ymmärtämisen häiriökin lienee psykiatrinen sairaus.

"Ihmiset osaavat myös valehdella ja teeskennellä erilaisia "oireita"."

monta kertaa sulle pitää kertoa että laitteilla voidaa havaita poikkeamia esim skitsofreniassa , masennuksessa

Anonyymi00071 kirjoitti:

"Ihmiset osaavat myös valehdella ja teeskennellä erilaisia "oireita"."

monta kertaa sulle pitää kertoa että laitteilla voidaa havaita poikkeamia esim skitsofreniassa , masennuksessa

Lue lisää

Skitsofrenia ja masennus ei aiheuta poikkeamia aivoihin.Kyllä ne on ihan muut tekiät mikä niitä poikkeamia saa aikaan.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Tiedät varmaan itsekin vastauksen kysymykseesi ?

Esitin kysymyksen henkilölle joka väittää näin:

"Jos sairaus vaikuttaa ihmisen psyykeen, sitä voidaan aivan hyvin sanoa psyyken sairaudeksi."

Syöpä vaikuttaa ihmisen psyykeen, joten syöpää voidaan sanoa psyyken sairaudeksi, niinkö?

Katkennut jalka vaikuttaa ihmisen psyykeen, joten murtumaa voidaan sanoa psyyken sairaudeksi. Niinkö?

Anonyymi00063 kirjoitti:

"Oireita" pystyy esittämään ehkä vähän aikaa, mutta ei kukaan onnistu esittämään pitkiä aikoja.

Ihminen pystyy vetämään roolia niin kauan ettei enää muista kuka hän oikeasti on. Ensin syystä tai toisesta omaksut jonkin roolin koko itse tai ulkoapäin annettuna. Sitten siitä tulee olemassaolon tapa. Kun tätä kestää tarpeeksi kauan on yhä vaikeampi palata takaisin omaksi itsekseen. Vielä vaikeampaa on irrottautua psyykkisesti sairaan roolista jos siihen on kasvanut jo lapsena kun pohjalle ei ole vielä kehittynyt mitään muuta identiteettiä. Silloin ei osaa olla mitään muuta kuin psyykkisesti sairas.

Juuri siksi psykiatrisia "sairauksia" kuvaillaan usein itsensä kadottamiseksi. "Psyykkisesti sairaan" ajatellaan kadottaneen kosketuksen itseensä. Monet julkkiksetkin esittävät alter egojaan läpi elämänsä.

"Psykiatrisesti sairas" on rooli jota esitetään.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Esitin kysymyksen henkilölle joka väittää näin:

"Jos sairaus vaikuttaa ihmisen psyykeen, sitä voidaan aivan hyvin sanoa psyyken sairaudeksi."

Syöpä vaikuttaa ihmisen psyykeen, joten syöpää voidaan sanoa psyyken sairaudeksi, niinkö?

Katkennut jalka vaikuttaa ihmisen psyykeen, joten murtumaa voidaan sanoa psyyken sairaudeksi. Niinkö?

Lue lisää

Anteeksi, että ilmaisin asian vaillinaisesti.
Tarkoitin kyllä, että psyyken sairaus jos vaikuttaa psyykeen, se on silloin sairaus.
Toki somaattiset vakavat, ja vähemmänkin vakavat sairaudet rassaavat myös psyykeä, ihmisestä sitten kiinni millä tavalla ja missä määrin.
Ja kyllä sinäkin ymmärsit alun alkaen mitä tarkoitin, mutta oli ihan pakko näköjään päästä mainitsemaan tästäkin. Onnittelut.

Anonyymi00080 kirjoitti:

Ihminen pystyy vetämään roolia niin kauan ettei enää muista kuka hän oikeasti on. Ensin syystä tai toisesta omaksut jonkin roolin koko itse tai ulkoapäin annettuna. Sitten siitä tulee olemassaolon tapa. Kun tätä kestää tarpeeksi kauan on yhä vaikeampi palata takaisin omaksi itsekseen. Vielä vaikeampaa on irrottautua psyykkisesti sairaan roolista jos siihen on kasvanut jo lapsena kun pohjalle ei ole vielä kehittynyt mitään muuta identiteettiä. Silloin ei osaa olla mitään muuta kuin psyykkisesti sairas.

Juuri siksi psykiatrisia "sairauksia" kuvaillaan usein itsensä kadottamiseksi. "Psyykkisesti sairaan" ajatellaan kadottaneen kosketuksen itseensä. Monet julkkiksetkin esittävät alter egojaan läpi elämänsä.

"Psykiatrisesti sairas" on rooli jota esitetään.

Lue lisää

Jostainhan se johtuu, että on sellaiseen rooliin joutunut/heittäytynyt, kenellä sitten mistäkin syystä. Täysin tervettähän se ei ole.
Psyyken sairastuessa todellakin vähän kuin kadottaa kosketuksen itseensä, tuo oli hyvin sanottu.
Mutta sen takia yritetään ihmisiä hoitaa, esim. terapia tärkeänä, että löytyisi se kosketus omaan itseen, ja pystyisi tutustumaan itseensä, kuka olen ja millainen oikeasti olen.

Anonyymi00079 kirjoitti:

Esitin kysymyksen henkilölle joka väittää näin:

"Jos sairaus vaikuttaa ihmisen psyykeen, sitä voidaan aivan hyvin sanoa psyyken sairaudeksi."

Syöpä vaikuttaa ihmisen psyykeen, joten syöpää voidaan sanoa psyyken sairaudeksi, niinkö?

Katkennut jalka vaikuttaa ihmisen psyykeen, joten murtumaa voidaan sanoa psyyken sairaudeksi. Niinkö?

Lue lisää

En ole tuon kommentin sanoja mutta jos sairaus vaikuttaa ihmisen psyykkeeseen (eli mieleen, tunteisiin, ajatteluun ja käyttäytymiseen), sitä kutsutaan yleensä psyykkiseksi sairaudeksi, mielenterveyden häiriöksi tai mielisairaudeksi.

Missä sanottiin että kyse on fyysisestä sairaudesta

Anonyymi00080 kirjoitti:

Ihminen pystyy vetämään roolia niin kauan ettei enää muista kuka hän oikeasti on. Ensin syystä tai toisesta omaksut jonkin roolin koko itse tai ulkoapäin annettuna. Sitten siitä tulee olemassaolon tapa. Kun tätä kestää tarpeeksi kauan on yhä vaikeampi palata takaisin omaksi itsekseen. Vielä vaikeampaa on irrottautua psyykkisesti sairaan roolista jos siihen on kasvanut jo lapsena kun pohjalle ei ole vielä kehittynyt mitään muuta identiteettiä. Silloin ei osaa olla mitään muuta kuin psyykkisesti sairas.

Juuri siksi psykiatrisia "sairauksia" kuvaillaan usein itsensä kadottamiseksi. "Psyykkisesti sairaan" ajatellaan kadottaneen kosketuksen itseensä. Monet julkkiksetkin esittävät alter egojaan läpi elämänsä.

"Psykiatrisesti sairas" on rooli jota esitetään.

Lue lisää

Tässä maailmassa on olemassa myös muita kuin julkkiksia. Oot sä vieraantunut ihan täysin elämästä.Toisin kuin teatteriroolia, psyykkistä sairautta ei voi riisua päästään silloin kun huvittaa.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Skitsofrenia ja masennus ei aiheuta poikkeamia aivoihin.Kyllä ne on ihan muut tekiät mikä niitä poikkeamia saa aikaan.

skitsofrenia aiheuttaa ja siihen liittyy todettavissa olevia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeamia aivoissa. Kyseessä on monimutkainen aivosairaus, ei pelkästään psyykkinen tila. Nykyaikaisella aivokuvantamisella (kuten magneettikuvauksella eli MRI:llä) on pystytty osoittamaan selviä eroja skitsofreniaa sairastavien ja terveiden henkilöiden aivojen välillä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

Kiitos tuostakin loogisesta ja kommentista. Luetun ymmärtämisen häiriökin lienee psykiatrinen sairaus.

Eli et voi kieltää psyykesairauksien olemassa oloa

Anonyymi00087 kirjoitti:

skitsofrenia aiheuttaa ja siihen liittyy todettavissa olevia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeamia aivoissa. Kyseessä on monimutkainen aivosairaus, ei pelkästään psyykkinen tila. Nykyaikaisella aivokuvantamisella (kuten magneettikuvauksella eli MRI:llä) on pystytty osoittamaan selviä eroja skitsofreniaa sairastavien ja terveiden henkilöiden aivojen välillä.

Lue lisää

Jos skitsofrenia potilaalla on poikkeamia aivoissa.Ei tarkoita sitä että se on skitsofrenian aiheuttamaa.Poikkeamat aiheiuttaa aina joku muu tekiä.
Poikkeaman taustalla voi olla vaikka pitkään jatkunut epäedullinen ruokavalio aivoterveyden kannalta ja paljon muitakin tekiöitä aiheiuttaa.
Skitsofrenia ei aiheuta mitään poikkeamia aivoihin.

Anonyymi00082 kirjoitti:

Anteeksi, että ilmaisin asian vaillinaisesti.
Tarkoitin kyllä, että psyyken sairaus jos vaikuttaa psyykeen, se on silloin sairaus.
Toki somaattiset vakavat, ja vähemmänkin vakavat sairaudet rassaavat myös psyykeä, ihmisestä sitten kiinni millä tavalla ja missä määrin.
Ja kyllä sinäkin ymmärsit alun alkaen mitä tarkoitin, mutta oli ihan pakko näköjään päästä mainitsemaan tästäkin. Onnittelut.

Lue lisää

Mitä lääkkeitä sä vedät? Monesko vuosi lääkitystä menossa?

Anonyymi00087 kirjoitti:

skitsofrenia aiheuttaa ja siihen liittyy todettavissa olevia rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeamia aivoissa. Kyseessä on monimutkainen aivosairaus, ei pelkästään psyykkinen tila. Nykyaikaisella aivokuvantamisella (kuten magneettikuvauksella eli MRI:llä) on pystytty osoittamaan selviä eroja skitsofreniaa sairastavien ja terveiden henkilöiden aivojen välillä.

Lue lisää

Skitsofreniaa ei ole olemassa.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Jos skitsofrenia potilaalla on poikkeamia aivoissa.Ei tarkoita sitä että se on skitsofrenian aiheuttamaa.Poikkeamat aiheiuttaa aina joku muu tekiä.
Poikkeaman taustalla voi olla vaikka pitkään jatkunut epäedullinen ruokavalio aivoterveyden kannalta ja paljon muitakin tekiöitä aiheiuttaa.
Skitsofrenia ei aiheuta mitään poikkeamia aivoihin.

Lue lisää

Kyllä esim trauma voi aiheuttaa ja senkin aihuettamat muutokset voi nähdä magneettikuvissa.Terveelliset elämäntavat omaavalla ihmisellä voi olla skitsofrenia. Terveelliset elämäntavat eivät valitettavasti suojaa skitsofrenialta kokonaan.

Anonyymi00094 kirjoitti:

Skitsofreniaa ei ole olemassa.

Jos sun mielestä ei ole niin se on todellinen ja olemassa oleva lääketieteellinen sairaus. Se on pitkäaikainen ja vakava mielenterveyden häiriö, joka vaikuttaa ihmisen ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen.

Anonyymi00098 kirjoitti:

Kyllä esim trauma voi aiheuttaa ja senkin aihuettamat muutokset voi nähdä magneettikuvissa.Terveelliset elämäntavat omaavalla ihmisellä voi olla skitsofrenia. Terveelliset elämäntavat eivät valitettavasti suojaa skitsofrenialta kokonaan.

Lue lisää

Jotenkin tämä ei näytä aukeavan että jos aivoissa on todennettavissa selvä poikkeama silloin aivoissa on sairaus. Se ei ole psykiatrinen sairaus. Ei kukaan pidä aivokasvainta psykiatrisena sairautena vaikka se aiheuttaa kaikenlaisia mielenliikahduksia ja joskus koko persoonan muutoksen.

Anonyymi00104 kirjoitti:

Jotenkin tämä ei näytä aukeavan että jos aivoissa on todennettavissa selvä poikkeama silloin aivoissa on sairaus. Se ei ole psykiatrinen sairaus. Ei kukaan pidä aivokasvainta psykiatrisena sairautena vaikka se aiheuttaa kaikenlaisia mielenliikahduksia ja joskus koko persoonan muutoksen.

Lue lisää

Jes. Sä alat ymmärtää. Katso kun skitsofrenia on lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen sairaus. Aivokasvain voi aiheuttaa psyykkisiä oireita.koska kasvain painaa tai vaurioittaa aivojen eri osia, se voi muuttaa ihmisen käytöstä ja mieltä.

Anonyymi00056 kirjoitti:

"Sinusta terve henkilkö on hoidossa psykiatrisella osastolla?"

Psykiatrisilla osastoilla "hoidossa" olevat ovat yleensä vuosikausien ajan myrkytystilassa olleita ihmisiä ja niitä jotka on joko aivopesty esittämään, tai niitä jotka oman aloitteisesti esittävät mielisairaan roolia. Mielisairaan rooli lankeaa ulkoapäin tuputettuna usein ihmisille joille on tapahtunut elämässä kauheuksia, ja heidän reaktionsa tapahtuneisiin kauheuksiin on luokiteltu sairauden oireiksi. Sitten on heitä jotka ovat itse omaksuneet psykiatrisesti sairaan identiteetin koska se palvelee jotain tarkoitusta heidän elämässään.

Psykiatrisesti sairaan rooli on samanlainen harjoittelemalla opittu alter ego kuin esim julkkiksilla on usein julkinen rooli joka ei vastaa sitä keitä he oikeasti ovat.

Lue lisää

Kyllä itsetuhoisuus on oire pahoinvoinnista ja hoidon tarpeessa olevasta psyykkisestä sairaudesta.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Jes. Sä alat ymmärtää. Katso kun skitsofrenia on lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen sairaus. Aivokasvain voi aiheuttaa psyykkisiä oireita.koska kasvain painaa tai vaurioittaa aivojen eri osia, se voi muuttaa ihmisen käytöstä ja mieltä.

Lue lisää

Skitsofrenia luokitellaan psykiatriseksi sairaudeksi.

Aivokasvainta ei luokitella psykiatriseksi sairaudeksi.

Sillä aiheuttavatko ne psyykkisiä oireita on täysin toisarvoista tässä asiayhteydessä.

Anonyymi00098 kirjoitti:

Kyllä esim trauma voi aiheuttaa ja senkin aihuettamat muutokset voi nähdä magneettikuvissa.Terveelliset elämäntavat omaavalla ihmisellä voi olla skitsofrenia. Terveelliset elämäntavat eivät valitettavasti suojaa skitsofrenialta kokonaan.

Lue lisää

Totta.Trauma voi aiheiuttaa aivoissa muutoksia.
Skitsofrenia ei koska se tulee vasta jälkikäteen.Ennen aivojen muutoksia ei voi olla skitsofrenisia oireita.

Anonyymi00120 kirjoitti:

Skitsofrenia luokitellaan psykiatriseksi sairaudeksi.

Aivokasvainta ei luokitella psykiatriseksi sairaudeksi.

Sillä aiheuttavatko ne psyykkisiä oireita on täysin toisarvoista tässä asiayhteydessä.

Lue lisää

Skitsofrenia luokitellaan lääketieteessä vakavaksi, monimuotoiseksi psyykkiseksi sairaudeksi ja neurokehitykselliseksi häiriöksi, jossa ilmenee selkeitä muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja välittäjäaineiden tasapainossa. Moderni lääketiede tarkastelee sitä pitkälti aivosairautena, sillä tutkimukset osoittavat sairauden taustalla olevan biologisia tekijöitä.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Totta.Trauma voi aiheiuttaa aivoissa muutoksia.
Skitsofrenia ei koska se tulee vasta jälkikäteen.Ennen aivojen muutoksia ei voi olla skitsofrenisia oireita.

Lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia tapahtuu usein jo huomattavasti ennen varsinaisten skitsofreniaoireiden puhkeamista.Tutkimuksissa on havaittu neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia aivoissa jo ennen kuin ihminen saa ensimmäistäkään psykoottista oiretta. Ennen varsinaista psykoosia ihmisellä voi olla vuosien ajan lieviä ennakko-oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä tai vetäytymistä. Nämä oireet ovat käytännön merkki siitä, että aivojen toiminta on jo muuttunut.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia tapahtuu usein jo huomattavasti ennen varsinaisten skitsofreniaoireiden puhkeamista.Tutkimuksissa on havaittu neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia aivoissa jo ennen kuin ihminen saa ensimmäistäkään psykoottista oiretta. Ennen varsinaista psykoosia ihmisellä voi olla vuosien ajan lieviä ennakko-oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä tai vetäytymistä. Nämä oireet ovat käytännön merkki siitä, että aivojen toiminta on jo muuttunut.

Lue lisää

Mulla oli ennen psykoosia kaikki ennakko oireet.Aivokuvat ei antanut mitään poikkavaa.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia tapahtuu usein jo huomattavasti ennen varsinaisten skitsofreniaoireiden puhkeamista.Tutkimuksissa on havaittu neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia aivoissa jo ennen kuin ihminen saa ensimmäistäkään psykoottista oiretta. Ennen varsinaista psykoosia ihmisellä voi olla vuosien ajan lieviä ennakko-oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä tai vetäytymistä. Nämä oireet ovat käytännön merkki siitä, että aivojen toiminta on jo muuttunut.

Lue lisää

skitsofrenia ei valitettavasti ole lääketieteellinen tila.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Mulla oli ennen psykoosia kaikki ennakko oireet.Aivokuvat ei antanut mitään poikkavaa.

Osalla potilaista voidaan havaita esimerkiksi aivokammioiden laajentumista tai harmaan aineen vähäistä ohenemista tietyillä alueilla. Nämä muutokset ovat kuitenkin usein niin pieniä ja hienovaraisia, että ne mahtuvat terveen aivorakenteen luonnollisen vaihtelun sisälle.

Aivoissa tapahtuvat muutokset voivat kehittyä vasta vuosien kuluessa sairauden alkamisesta. Myös pitkäaikainen antipsykoottinen lääkitys ja elintavat voivat vaikuttaa aivojen rakenteisiin, jolloin alkutilanteessa kuvatut aivot voivat näyttää täysin normaaleilta.

Anonyymi00130 kirjoitti:

skitsofrenia ei valitettavasti ole lääketieteellinen tila.

Kyllä on. Lääketieteellinen tila tarkoittaa ihmisen kehon tai mielen terveydentilaa, sairautta, vammaa tai muuta poikkeavaa tilaa.

Anonyymi00123 kirjoitti:

Totta.Trauma voi aiheiuttaa aivoissa muutoksia.
Skitsofrenia ei koska se tulee vasta jälkikäteen.Ennen aivojen muutoksia ei voi olla skitsofrenisia oireita.

Sinun mielestä trauma voi aiheuttaa muutoksia aivoissa vaikka voi olla psyykkinen. Mutta sinusta skitsofrenia tai masennus ei voi ? miten perustelet tämän

Anonyymi00052 kirjoitti:

"On syytä tehdä."

Mutta tehdäänkö? Diagnosoidaanko psykoosi rutiininomaisesti juuri noin?

Syöpää tai diabetesta ei koskaan diagnosoida ilman laboratorio ym. kokeita.

Lue lisää

Tutkimusta ei kuitenkaan tehdä aivan poikkeuksetta jokaiselle, vaan lääkäri arvioi tilanteen aina yksilöllisesti potilaan terveydentilan ja muiden tekijöiden perusteella.

Vaikka suositus on selkeä, käytännön lääkäri tekee lopullisen päätöksen kuvaamisesta. Kuvaus voi jäädä tekemättä tai siirtyä seuraavista syistä:

Vasta-aiheet: Potilaalla on kehossaan magneettikuvauksen estävää metallia

Vaikea ahtaanpaikankammo tai levottomuus: Jos potilas on erittäin rauhaton tai pelkää suljettuja paikkoja, kuvaus voi olla mahdoton toteuttaa ilman esilääkitystä tai nukutusta.

Hoidon kiireellisyys: Käypä hoito -suosituksen mukaisesti varsinaista psykoosihoidon tai sairaalahoidon aloittamista ei saa viivästyttää magneettikuvaustulosten odottelun vuoksi. Kuvaus tehdään heti kun se on käytännössä mahdollista.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Osalla potilaista voidaan havaita esimerkiksi aivokammioiden laajentumista tai harmaan aineen vähäistä ohenemista tietyillä alueilla. Nämä muutokset ovat kuitenkin usein niin pieniä ja hienovaraisia, että ne mahtuvat terveen aivorakenteen luonnollisen vaihtelun sisälle.

Aivoissa tapahtuvat muutokset voivat kehittyä vasta vuosien kuluessa sairauden alkamisesta. Myös pitkäaikainen antipsykoottinen lääkitys ja elintavat voivat vaikuttaa aivojen rakenteisiin, jolloin alkutilanteessa kuvatut aivot voivat näyttää täysin normaaleilta.

Lue lisää

Nyt todistat aika selkiää paskaa.

Anonyymi00136 kirjoitti:

Sinun mielestä trauma voi aiheuttaa muutoksia aivoissa vaikka voi olla psyykkinen. Mutta sinusta skitsofrenia tai masennus ei voi ? miten perustelet tämän

Mä perustelin jo.skitsofrenia ja masennus.psykiatriset traumat tulee jälkeen ei etukäteen.Sitä ennen tapahtuu aina jotain muuta joka saa aikaan masennusta ja skitsofreniaa.

Anonyymi00064 kirjoitti:

Psykoosin pystyy lääkärit toteamaan ilman kuvantamistakin.

Minäkin pystyn halutessani diagnosoimaan sinulla vaikka mitä sairauksia jopa ilman lääkärin koulutustakin mututuntumalla.

Anonyymi00125 kirjoitti:

Skitsofrenia luokitellaan lääketieteessä vakavaksi, monimuotoiseksi psyykkiseksi sairaudeksi ja neurokehitykselliseksi häiriöksi, jossa ilmenee selkeitä muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja välittäjäaineiden tasapainossa. Moderni lääketiede tarkastelee sitä pitkälti aivosairautena, sillä tutkimukset osoittavat sairauden taustalla olevan biologisia tekijöitä.

Lue lisää

"ilmenee selkeitä muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja välittäjäaineiden tasapainossa"

Miten välittäjäaineiden tasapaino ja siinä tapahtunut mahdollinen epätasapaino tutkitaan?

Ei mitenkään.

Anonyymi00126 kirjoitti:

Lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia tapahtuu usein jo huomattavasti ennen varsinaisten skitsofreniaoireiden puhkeamista.Tutkimuksissa on havaittu neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia aivoissa jo ennen kuin ihminen saa ensimmäistäkään psykoottista oiretta. Ennen varsinaista psykoosia ihmisellä voi olla vuosien ajan lieviä ennakko-oireita, kuten keskittymisvaikeuksia, unihäiriöitä tai vetäytymistä. Nämä oireet ovat käytännön merkki siitä, että aivojen toiminta on jo muuttunut.

Lue lisää

"Tutkimuksissa on havaittu neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia aivoissa jo ennen kuin ihminen saa ensimmäistäkään psykoottista oiretta."

Jossain tutkimuksessa on siis osattu ennakoida että henkilö tulee tulevaisuudessa saamaan psykoosin ja hänen aivonsa on tutkittu jo etukäteen? Pistäpä linkkiä tällaiseen tutkimukseen.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Mulla oli ennen psykoosia kaikki ennakko oireet.Aivokuvat ei antanut mitään poikkavaa.

Ihanko oikeasti kävit oikein aivokuvissa? Vai vaan mielikuvituksessasi?

Valehtelu kuuluu olennaisesti niin sanottujen "psykiatristen sairauksien" oirekuvastoon. Ja näiden sairauksien valehtelu- "oireilu" ulottuu hoitaviin tahoihin asti.

Isän puolen suvussani on useilla henkilöillä skitsofrenia diagnoosi ja monia muita psykiatrisia diagnooseja. Kukaan heistä ei ole koskaan käynyt minkäänlaisissa aivokuvissa.

Anonyymi00043 kirjoitti:

kaikille ensipsykoosiin sairastuneille on syytä tehdä aivojen magneettikuvaus ja harkinnan mukaan uusia kuvaus potilaan sairauden jatkuessa.

Riittääkö, vai pitäisikö ottaa myös näytepala aivoista?

Anonyymi00080 kirjoitti:

Ihminen pystyy vetämään roolia niin kauan ettei enää muista kuka hän oikeasti on. Ensin syystä tai toisesta omaksut jonkin roolin koko itse tai ulkoapäin annettuna. Sitten siitä tulee olemassaolon tapa. Kun tätä kestää tarpeeksi kauan on yhä vaikeampi palata takaisin omaksi itsekseen. Vielä vaikeampaa on irrottautua psyykkisesti sairaan roolista jos siihen on kasvanut jo lapsena kun pohjalle ei ole vielä kehittynyt mitään muuta identiteettiä. Silloin ei osaa olla mitään muuta kuin psyykkisesti sairas.

Juuri siksi psykiatrisia "sairauksia" kuvaillaan usein itsensä kadottamiseksi. "Psyykkisesti sairaan" ajatellaan kadottaneen kosketuksen itseensä. Monet julkkiksetkin esittävät alter egojaan läpi elämänsä.

"Psykiatrisesti sairas" on rooli jota esitetään.

Lue lisää

Väitteesi kuulostaa omaan korvaani hyvin kaisakuninkaan aikuiselta, ihan kuin mummoni olisi selittämässä sitä, että mitä mielisairaus on.

Anonyymi00147 kirjoitti:

Väitteesi kuulostaa omaan korvaani hyvin kaisakuninkaan aikuiselta, ihan kuin mummoni olisi selittämässä sitä, että mitä mielisairaus on.

Jospa mummosi oli oikeassa. Kehitys ei kulje aina oikeaan suuntaan.

Anonyymi00139 kirjoitti:

Mä perustelin jo.skitsofrenia ja masennus.psykiatriset traumat tulee jälkeen ei etukäteen.Sitä ennen tapahtuu aina jotain muuta joka saa aikaan masennusta ja skitsofreniaa.

Lue lisää

Esim trauma on riskitekijä ja laukaseva tekijä skitsofreniassa

Anonyymi00142 kirjoitti:

"ilmenee selkeitä muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja välittäjäaineiden tasapainossa"

Miten välittäjäaineiden tasapaino ja siinä tapahtunut mahdollinen epätasapaino tutkitaan?

Ei mitenkään.

Lue lisää

kyllä voidaan tutkia.

Erikoissairaanhoidossa ja tieteellisissä tutkimuksissa aivojen välittäjäainejärjestelmiä voidaan tarkastella suoraan

PET-kuvantaminen (Positroniemissiotomografia): Tällä menetelmällä voidaan tutkia esimerkiksi dopamiinireseptorien määrää ja sitoutumista aivoissa. Se on tarkin tapa nähdä välittäjäainejärjestelmän toiminta elävässä ihmisessä

Anonyymi00143 kirjoitti:

"Tutkimuksissa on havaittu neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia aivoissa jo ennen kuin ihminen saa ensimmäistäkään psykoottista oiretta."

Jossain tutkimuksessa on siis osattu ennakoida että henkilö tulee tulevaisuudessa saamaan psykoosin ja hänen aivonsa on tutkittu jo etukäteen? Pistäpä linkkiä tällaiseen tutkimukseen.

Lue lisää

käyhän lukemassa https://www.duodecimlehti.fi/duo99009

Anonyymi00145 kirjoitti:

Riittääkö, vai pitäisikö ottaa myös näytepala aivoista?

Ei tarvitse ottaa näytepalaa aivoista

Anonyymi00138 kirjoitti:

Nyt todistat aika selkiää paskaa.

No voitko perustella kantasi miksi on paskaa

Anonyymi00139 kirjoitti:

Mä perustelin jo.skitsofrenia ja masennus.psykiatriset traumat tulee jälkeen ei etukäteen.Sitä ennen tapahtuu aina jotain muuta joka saa aikaan masennusta ja skitsofreniaa.

Lue lisää

ja fyysiset sairaudet ei ole sinusta seuraus mistään. Fyysistä sairautta ei edellä mikään?

Anonyymi00093 kirjoitti:

Mitä lääkkeitä sä vedät? Monesko vuosi lääkitystä menossa?

Pääsin lääkkeistä eroon jo monta vuotta sitten. Kiitos kuitenkin kysymästä.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Jos sun mielestä ei ole niin se on todellinen ja olemassa oleva lääketieteellinen sairaus. Se on pitkäaikainen ja vakava mielenterveyden häiriö, joka vaikuttaa ihmisen ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen.

Lue lisää

No jos joku väittää, että sitä ei ole olemassa, niin antaa väittää. Minkäs sille voi.

Anonyymi00105 kirjoitti:

Jes. Sä alat ymmärtää. Katso kun skitsofrenia on lääketieteellisen käsityksen mukaan aivojen sairaus. Aivokasvain voi aiheuttaa psyykkisiä oireita.koska kasvain painaa tai vaurioittaa aivojen eri osia, se voi muuttaa ihmisen käytöstä ja mieltä.

Lue lisää

On kuitenkin olemassa skitsofreenikoita, joilla ei ole kasvaimia aivoissa.

Anonyymi00128 kirjoitti:

Mulla oli ennen psykoosia kaikki ennakko oireet.Aivokuvat ei antanut mitään poikkavaa.

Psykooseja on paljon ilman skitsofreniaa. Ei ole pakko sairastaa skitsofreniaa, jos saa psykoosin. Psykoosisairauksia on muitakin kuin skitsofrenia.

Anonyymi00133 kirjoitti:

Osalla potilaista voidaan havaita esimerkiksi aivokammioiden laajentumista tai harmaan aineen vähäistä ohenemista tietyillä alueilla. Nämä muutokset ovat kuitenkin usein niin pieniä ja hienovaraisia, että ne mahtuvat terveen aivorakenteen luonnollisen vaihtelun sisälle.

Aivoissa tapahtuvat muutokset voivat kehittyä vasta vuosien kuluessa sairauden alkamisesta. Myös pitkäaikainen antipsykoottinen lääkitys ja elintavat voivat vaikuttaa aivojen rakenteisiin, jolloin alkutilanteessa kuvatut aivot voivat näyttää täysin normaaleilta.

Lue lisää

Pelkästään kerran tai kaksi sairastettu psykoosi ei välttämättä kai edes näy aivokuvissa. Skitsofrenia on asia erikseen.

Anonyymi00141 kirjoitti:

Minäkin pystyn halutessani diagnosoimaan sinulla vaikka mitä sairauksia jopa ilman lääkärin koulutustakin mututuntumalla.

Hyvä että pystyt. Nyt sellaiselle ei vain ole tarvetta, kiitos silti.

Anonyymi00178 kirjoitti:

Pelkästään kerran tai kaksi sairastettu psykoosi ei välttämättä kai edes näy aivokuvissa. Skitsofrenia on asia erikseen.

Skitsofrenialääkityksestä puhumattakaan, joka aivan taatusti pitkässä juoksussa näkyy aivoissa.

Anonyymi00144 kirjoitti:

Ihanko oikeasti kävit oikein aivokuvissa? Vai vaan mielikuvituksessasi?

Valehtelu kuuluu olennaisesti niin sanottujen "psykiatristen sairauksien" oirekuvastoon. Ja näiden sairauksien valehtelu- "oireilu" ulottuu hoitaviin tahoihin asti.

Isän puolen suvussani on useilla henkilöillä skitsofrenia diagnoosi ja monia muita psykiatrisia diagnooseja. Kukaan heistä ei ole koskaan käynyt minkäänlaisissa aivokuvissa.

Lue lisää

Jos sinun sukulaisesi ei ole käynyt aivokuvissa, ei se sulje sitä pois, että jotkut muut ovat käyneet.

Anonyymi00205 kirjoitti:

Skitsofrenialääkityksestä puhumattakaan, joka aivan taatusti pitkässä juoksussa näkyy aivoissa.

Neuroleptit ylipäänsä saavat pitkäaikaisella käytöllä aivoihin muutoksia. Ihan sama käytetäänkö niitä skitsofrenian, vai jonkun muun psyykkisen sairauden hoidossa.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Eikö tämä ole vähän erikoista miten eri tavoin "psykiatrisia sairauksia" hoidetaan verrattuna kaikkiin muihin sairauksiin?

Jos olet diabeetikko tai sairastat epilepsiaa, kukaan ei voi pakkolääkitä sinua.

Jos olet skitsofreenikko sinut voidaan pistää lukkojen taakse väkivalloin ja pakkolääkitä.

https://m.youtube.com/shorts/C-Wiva2ps9E

Lue lisää

Jos diabeetikko menee tajuttomaksi tai hänen kykynsä ymmärtää tilannettaan katoaa (esimerkiksi vakavan verensokerin heilahtelun vuoksi), terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa hänelle henkeä pelastavaa hoitoa ilman suostumusta.

Anonyymi00178 kirjoitti:

Pelkästään kerran tai kaksi sairastettu psykoosi ei välttämättä kai edes näy aivokuvissa. Skitsofrenia on asia erikseen.

Pitkäaikaisissa psykoosisairauksissa

Anonyymi00205 kirjoitti:

Skitsofrenialääkityksestä puhumattakaan, joka aivan taatusti pitkässä juoksussa näkyy aivoissa.

Tutkijoiden on usein vaikeaa erottaa, mitkä aivokuvissa näkyvät hienovaraiset muutokset johtuvat itse psykoosisairaudesta (kuten skitsofreniasta) ja mitkä lääkkeistä, sillä molemmat vaikuttavat samoihin aivoalueisiin. Hoitamaton psykoosi ja sairauden uusiutumisvaiheet (relapsit) voivat itsessään aiheuttaa aivoissa haitallisia rakenteellisia muutoksia, minkä vuoksi lääkehoidon suojaava vaikutus oireita vastaan on kliinisesti merkittävämpi kuin lääkkeen aiheuttamat pienet rakennemuutokset.

Anonyymi00162 kirjoitti:

Ei tarvitse ottaa näytepalaa aivoista

Miksei muka tarvitsisi ottaa? Senkötakia, että skitsofreenikot ei halua tulla diagnosoiduksi jollain täsmällisellä menetelmällä?

Anonyymi00160 kirjoitti:

käyhän lukemassa https://www.duodecimlehti.fi/duo99009

Duodecimin artikkelissa ei mainita sanaakaan aivojen rakenteellisista muutoksista. Esimerkkitapausten neuropsykologiset tutkimukset tehtiin toiminnallisilla testeillä ja haastatteluilla. Mitään mainintaa ei ole edes MRI, TT, PET, SPECT- tutkimuksista, tai GABA- pitoisuuksien mittaamisesta. Haastatteluilla ja toiminnallisilla testeillä ei aivojen rakennetta tutkita. Saati kyetä ennakolta arvioimaan että aivoissa olisi ilmennyt neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia "jo ennen kuin ihminen on saanut ensimmäistäkään psykologista oiretta".

Anonyymi00206 kirjoitti:

Jos sinun sukulaisesi ei ole käynyt aivokuvissa, ei se sulje sitä pois, että jotkut muut ovat käyneet.

Mikäli sairauden väitetään olevan aivoperäinen niin siinä tapauksessa kuuluu diagnoosi AINA tehdä aivokuvantamisen, laboratoriotutkimuksen tai muun lääketieteellisen biologiaa arvioivan tutkimuksen perusteella jossa fysiologinen tai esim aineenvaihdunnallinen muutos todetaan. Toiminnalliset testit, haastattelut ja käytöksen arviointi ei todista mitään aivojen rakenteesta tai kemioista.

Psykoosit ja skitsofreniat diagnosoidaan yleensä aina ilman tällaisia tutkimuksia pelkän lääkärin arvion perusteella.

Ja mikäli aivoissa havaitaan selviä poikkeamia, silloin tosiaan sairaus on aivosairaus, ei mielisairaus.

Anonyymi00239 kirjoitti:

Duodecimin artikkelissa ei mainita sanaakaan aivojen rakenteellisista muutoksista. Esimerkkitapausten neuropsykologiset tutkimukset tehtiin toiminnallisilla testeillä ja haastatteluilla. Mitään mainintaa ei ole edes MRI, TT, PET, SPECT- tutkimuksista, tai GABA- pitoisuuksien mittaamisesta. Haastatteluilla ja toiminnallisilla testeillä ei aivojen rakennetta tutkita. Saati kyetä ennakolta arvioimaan että aivoissa olisi ilmennyt neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia "jo ennen kuin ihminen on saanut ensimmäistäkään psykologista oiretta".

Lue lisää

"ensimmäistäkään psykologista oiretta".

Korjaus:

"ensimmäistäkään psykoottista oiretta".

Anonyymi00238 kirjoitti:

Miksei muka tarvitsisi ottaa? Senkötakia, että skitsofreenikot ei halua tulla diagnosoiduksi jollain täsmällisellä menetelmällä?

Skitsofreniaa sairastavalta henkilöltä ei oteta aivokudoksen koepalaa (biopsiaa), koska skitsofrenian diagnosointi ja toteaminen perustuvat täysin potilaan oireisiin ja käyttäytymiseen, ei aivokudoksesta löytyviin fyysisiin merkkeihin. Aivonäytteen ottaminen olisi paitsi tarpeetonta, myös erittäin vaarallinen ja invasiivinen kirurginen toimenpide.

Anonyymi00253 kirjoitti:

Skitsofreniaa sairastavalta henkilöltä ei oteta aivokudoksen koepalaa (biopsiaa), koska skitsofrenian diagnosointi ja toteaminen perustuvat täysin potilaan oireisiin ja käyttäytymiseen, ei aivokudoksesta löytyviin fyysisiin merkkeihin. Aivonäytteen ottaminen olisi paitsi tarpeetonta, myös erittäin vaarallinen ja invasiivinen kirurginen toimenpide.

Lue lisää

Kummin se nyt taas on?

Onko se turhaa, vai onko se vaarallista? Kaksi eri asiaa.

Oma valistunut arvaukseni on että se toisi samalla tavalla lisäpotkua hoitoon, kuten vaikka näytepalojen ottaminen on tuonut syöpähoitoihin.

Anonyymi00141 kirjoitti:

Minäkin pystyn halutessani diagnosoimaan sinulla vaikka mitä sairauksia jopa ilman lääkärin koulutustakin mututuntumalla.

Anna tulla vaan. AIkuinen kypsä ihminen kyllä tietää että miten ne sitten korreloi todellisuuteen.

Enkä ole vielä tavannut sellaista sairaudentunnotonta joka hyväksyisi edes kuumemittarin toteamaa sairautta, saati jotain sellaista mitä suusta tulee vartin välein.

Anonyymi00151 kirjoitti:

Jospa mummosi oli oikeassa. Kehitys ei kulje aina oikeaan suuntaan.

Mummoni on varmaan ollut oikeassa monessa asiassa, eikä kehityskään aina mene oikeaan suuntaan joillakin mittareilla mitattuna.

Ongelma on siinä, että tälläkin foorumilla valitellaan usein siitä että psykiatria ei kehity, vaikka todellisuudessa se kehittyy sillä omalla hitaalla tahdillaan. Ja välillä aina törmää puheenvuoroihin missä kehityksen jarruna onkin ihminen itse joka ei ole päivittänyt omia näkemyksiään siitä, miten maailma ja psykiatria sen mukana makaa.

Anonyymi00264 kirjoitti:

Mummoni on varmaan ollut oikeassa monessa asiassa, eikä kehityskään aina mene oikeaan suuntaan joillakin mittareilla mitattuna.

Ongelma on siinä, että tälläkin foorumilla valitellaan usein siitä että psykiatria ei kehity, vaikka todellisuudessa se kehittyy sillä omalla hitaalla tahdillaan. Ja välillä aina törmää puheenvuoroihin missä kehityksen jarruna onkin ihminen itse joka ei ole päivittänyt omia näkemyksiään siitä, miten maailma ja psykiatria sen mukana makaa.

Lue lisää

No minä en ole valittanut miksi psykiatria ei kehity. Miksi valelääketieteen pitäisi kehittyä?

Oikeat aivosairaudet hoidetaan oikean lääketieteen piirissä. Henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ei tarvita lääketiedettä tai muutakaan erityistä tieteenalaa.

Anonyymi00263 kirjoitti:

Anna tulla vaan. AIkuinen kypsä ihminen kyllä tietää että miten ne sitten korreloi todellisuuteen.

Enkä ole vielä tavannut sellaista sairaudentunnotonta joka hyväksyisi edes kuumemittarin toteamaa sairautta, saati jotain sellaista mitä suusta tulee vartin välein.

Lue lisää

"Enkä ole vielä tavannut sellaista sairaudentunnotonta joka hyväksyisi edes kuumemittarin toteamaa sairautta, saati jotain sellaista mitä suusta tulee vartin välein."

Kuka on sairaudentunnoton? Psyykkisesti terve ei voi siis käsityksesi mukaan olla sitä mieltä että psykiatria on pseudotieteenala? Pistät psykiatrian tieteenalan uskottavuuden kyseenalaistamisen itsessään mielisairauden oireeksi. 🤦

Anonyymi00233 kirjoitti:

Jos diabeetikko menee tajuttomaksi tai hänen kykynsä ymmärtää tilannettaan katoaa (esimerkiksi vakavan verensokerin heilahtelun vuoksi), terveydenhuollon ammattilaiset voivat antaa hänelle henkeä pelastavaa hoitoa ilman suostumusta.

Lue lisää

Tietenkin antavat hoitoa, jos diabeetikolta lähtee taju. Kyseessä on samantyyppinen tilanne kuin vaikka elvytys. Hoitoa on annettava, että potilaan henkikulta säilyy.

Anonyymi00243 kirjoitti:

Mikäli sairauden väitetään olevan aivoperäinen niin siinä tapauksessa kuuluu diagnoosi AINA tehdä aivokuvantamisen, laboratoriotutkimuksen tai muun lääketieteellisen biologiaa arvioivan tutkimuksen perusteella jossa fysiologinen tai esim aineenvaihdunnallinen muutos todetaan. Toiminnalliset testit, haastattelut ja käytöksen arviointi ei todista mitään aivojen rakenteesta tai kemioista.

Psykoosit ja skitsofreniat diagnosoidaan yleensä aina ilman tällaisia tutkimuksia pelkän lääkärin arvion perusteella.

Ja mikäli aivoissa havaitaan selviä poikkeamia, silloin tosiaan sairaus on aivosairaus, ei mielisairaus.

Lue lisää

Olkoon kyseessä aivosairaus tai mielisairaus, niin psykoosissa oleva on sekaisin, ja tarvitsee hoitoa, johtuu se sekavuus mistä tahansa.

Anonyymi00263 kirjoitti:

Anna tulla vaan. AIkuinen kypsä ihminen kyllä tietää että miten ne sitten korreloi todellisuuteen.

Enkä ole vielä tavannut sellaista sairaudentunnotonta joka hyväksyisi edes kuumemittarin toteamaa sairautta, saati jotain sellaista mitä suusta tulee vartin välein.

Lue lisää

Minulla oli aikoinaan ongelma niin päin, kun olin jo mennyt huonoon kuntoon, mutta kuumemittari ei näyttänyt kuumetta, niin en sitten ollut sairas lääkäreiden mielestä.
Toki veriarvotkin olivat alkuun normaalit. Sairaus eteni niin pitkälle, että jouduin lopulta leikkauspöydälle.
Tosin se on edelleen ongelma, kun kuume ei koskaan nouse, sitä kun nähtävästi tarvitaan ollakseen sairaana, ammattilaisten mielestä.
Enkä ole suinkaan ainoa ihminen, jolla kuume ei nouse, on heitä muitakin olemassa.

Anonyymi00264 kirjoitti:

Mummoni on varmaan ollut oikeassa monessa asiassa, eikä kehityskään aina mene oikeaan suuntaan joillakin mittareilla mitattuna.

Ongelma on siinä, että tälläkin foorumilla valitellaan usein siitä että psykiatria ei kehity, vaikka todellisuudessa se kehittyy sillä omalla hitaalla tahdillaan. Ja välillä aina törmää puheenvuoroihin missä kehityksen jarruna onkin ihminen itse joka ei ole päivittänyt omia näkemyksiään siitä, miten maailma ja psykiatria sen mukana makaa.

Lue lisää

Niin, monta eri näkökulmaa. Mutta kyllä potilaankin/sairaan ihmisen on muututtava, ja se kai se hoidon tarkoituskin on, että ihmisen psyykkinen "maailma" muuttuisi paremmaksi. Että hän pystyisi voimaan paremmin, ensimmäiseksi etupäässä itsensä kanssa, siitähän se lähtee.

Anonyymi00269 kirjoitti:

No minä en ole valittanut miksi psykiatria ei kehity. Miksi valelääketieteen pitäisi kehittyä?

Oikeat aivosairaudet hoidetaan oikean lääketieteen piirissä. Henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ei tarvita lääketiedettä tai muutakaan erityistä tieteenalaa.

Lue lisää

Meinaat siis, jos ihminen voi henkisesti huonosti, niin hänet olisi jätettävä oman onnensa nojaan. Sitäkö tarkoitat ?

Anonyymi00262 kirjoitti:

Kummin se nyt taas on?

Onko se turhaa, vai onko se vaarallista? Kaksi eri asiaa.

Oma valistunut arvaukseni on että se toisi samalla tavalla lisäpotkua hoitoon, kuten vaikka näytepalojen ottaminen on tuonut syöpähoitoihin.

Lue lisää

Molempia . Turhaa ja vaarallista

Anonyymi00270 kirjoitti:

"Enkä ole vielä tavannut sellaista sairaudentunnotonta joka hyväksyisi edes kuumemittarin toteamaa sairautta, saati jotain sellaista mitä suusta tulee vartin välein."

Kuka on sairaudentunnoton? Psyykkisesti terve ei voi siis käsityksesi mukaan olla sitä mieltä että psykiatria on pseudotieteenala? Pistät psykiatrian tieteenalan uskottavuuden kyseenalaistamisen itsessään mielisairauden oireeksi. 🤦

Lue lisää

Sivusta sanon ,mielipide psykiatrian tieteellisyydestä ei määritä ihmisen psyykkistä terveyttä.Sairaudentunnoton tarkoittaa henkilöä, joka ei itse tiedosta tai ymmärrä kärsivänsä mielenterveyden häiriöstä tai neurologisesta sairaudesta.

Anonyymi00271 kirjoitti:

Tietenkin antavat hoitoa, jos diabeetikolta lähtee taju. Kyseessä on samantyyppinen tilanne kuin vaikka elvytys. Hoitoa on annettava, että potilaan henkikulta säilyy.

Pakkohoito suojelee ihmisen henkeä ja terveyttä silloin, kun sairaus estää häntä itseä tekemästä turvallisia ratkaisuja.

Anonyymi00269 kirjoitti:

No minä en ole valittanut miksi psykiatria ei kehity. Miksi valelääketieteen pitäisi kehittyä?

Oikeat aivosairaudet hoidetaan oikean lääketieteen piirissä. Henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ei tarvita lääketiedettä tai muutakaan erityistä tieteenalaa.

Lue lisää

Henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon ja arjen jaksamiseen ei useinkaan tarvita lääketiedettä, mutta vakavien mielenterveyden häiriöiden hoidossa lääketieteellinen tuki on usein välttämätöntä.

Anonyymi00262 kirjoitti:

Kummin se nyt taas on?

Onko se turhaa, vai onko se vaarallista? Kaksi eri asiaa.

Oma valistunut arvaukseni on että se toisi samalla tavalla lisäpotkua hoitoon, kuten vaikka näytepalojen ottaminen on tuonut syöpähoitoihin.

Lue lisää

Koska syöpä voi olla hyvän-tai pahanlaatuinen .Ja koe pala varmistaa kumpi on kyseessä.

Anonyymi00239 kirjoitti:

Duodecimin artikkelissa ei mainita sanaakaan aivojen rakenteellisista muutoksista. Esimerkkitapausten neuropsykologiset tutkimukset tehtiin toiminnallisilla testeillä ja haastatteluilla. Mitään mainintaa ei ole edes MRI, TT, PET, SPECT- tutkimuksista, tai GABA- pitoisuuksien mittaamisesta. Haastatteluilla ja toiminnallisilla testeillä ei aivojen rakennetta tutkita. Saati kyetä ennakolta arvioimaan että aivoissa olisi ilmennyt neurofysiologisia ja rakenteellisia muutoksia "jo ennen kuin ihminen on saanut ensimmäistäkään psykologista oiretta".

Lue lisää

Tässä on https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/34609.

Anonyymi00276 kirjoitti:

Meinaat siis, jos ihminen voi henkisesti huonosti, niin hänet olisi jätettävä oman onnensa nojaan. Sitäkö tarkoitat ?

Ei kai terveenkään tarvitse olla ja elää oman onnensa nojassa. Se että turvautuu tarpeen vaatiessa muiden ihmisten apuun ja yhteiskunnan tukijärjestelmiin ei edellytä että on oltava sairas.

Mutta se nähdäänkö sinut sairaana vai ei vaikuttaa siihen millaista tukea sinun ajatellaan tarvitsevan.

Anonyymi00303 kirjoitti:

Tässä on https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/34609.

"Page cannot be found"

Anonyymi00309 kirjoitti:

"Page cannot be found"

Psykoottisiin häiriöihin sairastutaan yleensä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Psykoositutkimuksen tavoitteena on löytää uusia menetelmiä, joiden avulla kyettäisiin tunnistamaan suurimmassa psykoosiriskissä olevat nuoret, jotta heille voitaisiin tarjota sairautta ennaltaehkäiseviä hoitokeinoja.

Skitsofreniaan ja muihin psykoottisiin häiriöihin sairastuneilla on havaittu aivotoiminnan poikkeavuuksia. Samankaltaisia aivotoiminnan poikkeavuuksia on havaittu myös nuorilla, jotka ovat vaarassa sairastua psykoosiin. Toistaiseksi on ollut epäselvää, onko psykoosiin sairastuneiden henkilöiden lapsilla aivohermoverkkojen toiminnan poikkeavuuksia lepotilassa.

Suoritimme aivojen lepotilan MRI-tutkimuksen (R-fMRI) 72:lle (29 miestä) nuorelle aikuiselle, joiden jompikumpi vanhempi oli sairastunut psykoosin sekä 72:lle (29 miestä) nuorelle aikuiselle, joiden vanhemmat eivät olleet sairastaneet psykoosia. Molemmat tutkimusryhmät tässä Oulu Brain and Mind -tutkimuksessa olivat Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortin jäseniä. Tutkittavat olivat 20–25 vuoden iässä. Lepotilan toiminnallinen magneettikuvaus suoritettiin 1.5 Teslan Siemensin magneettikuvantamislaitteella. Tutkimuskohteiksi valittiin lepotilan toiminnallinen aivohermoverkko, toiminnan ohjauksesta vastaava aivohermoverkko ja pikkuaivot. Kuvantamisdataan sovellettiin itsenäisten komponenttien analyysia aivohermoverkkojen määrittämistä varten. Ryhmien välisen eron havaitsemiseen käytettiin ei-parametristä permutaatiotestiä, joka kynnystettiin tilastollisesti merkitsevään tasoon (p < 0.05).

Lepotilan oletushermoverkossa ja toiminnanohjauksesta vastaavassa aivohermoverkoissa havaittiin vähäisempää aktiivisuutta ja pikkuaivoissa kohonnutta aktiivisuutta perinnöllisessä psykoosiriskissä olevilla nuorilla aikuisilla verrattuna verrokkeihin.

Tutkimustulokset selkeyttivät aiempaa ristiriitaista kirjallisuutta tutkimusaiheesta. Tutkimuksessa havaittujen aivoalueiden poikkeava toiminta lepotilassa voi liittyä kohonneeseen psykoosin puhkeamisriskiin. Tutkimuslöydösten avulla voidaan todennäköisesti edesauttaa parempien kuvantamismenetelmien kehittämistä suurimmassa psykoosiriskissä olevien nuorten tunnistamiseen.

Anonyymi00300 kirjoitti:

Pakkohoito suojelee ihmisen henkeä ja terveyttä silloin, kun sairaus estää häntä itseä tekemästä turvallisia ratkaisuja.

Se on juurikin näin.

Anonyymi00313 kirjoitti:

Psykoottisiin häiriöihin sairastutaan yleensä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Psykoositutkimuksen tavoitteena on löytää uusia menetelmiä, joiden avulla kyettäisiin tunnistamaan suurimmassa psykoosiriskissä olevat nuoret, jotta heille voitaisiin tarjota sairautta ennaltaehkäiseviä hoitokeinoja.

Skitsofreniaan ja muihin psykoottisiin häiriöihin sairastuneilla on havaittu aivotoiminnan poikkeavuuksia. Samankaltaisia aivotoiminnan poikkeavuuksia on havaittu myös nuorilla, jotka ovat vaarassa sairastua psykoosiin. Toistaiseksi on ollut epäselvää, onko psykoosiin sairastuneiden henkilöiden lapsilla aivohermoverkkojen toiminnan poikkeavuuksia lepotilassa.

Suoritimme aivojen lepotilan MRI-tutkimuksen (R-fMRI) 72:lle (29 miestä) nuorelle aikuiselle, joiden jompikumpi vanhempi oli sairastunut psykoosin sekä 72:lle (29 miestä) nuorelle aikuiselle, joiden vanhemmat eivät olleet sairastaneet psykoosia. Molemmat tutkimusryhmät tässä Oulu Brain and Mind -tutkimuksessa olivat Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortin jäseniä. Tutkittavat olivat 20–25 vuoden iässä. Lepotilan toiminnallinen magneettikuvaus suoritettiin 1.5 Teslan Siemensin magneettikuvantamislaitteella. Tutkimuskohteiksi valittiin lepotilan toiminnallinen aivohermoverkko, toiminnan ohjauksesta vastaava aivohermoverkko ja pikkuaivot. Kuvantamisdataan sovellettiin itsenäisten komponenttien analyysia aivohermoverkkojen määrittämistä varten. Ryhmien välisen eron havaitsemiseen käytettiin ei-parametristä permutaatiotestiä, joka kynnystettiin tilastollisesti merkitsevään tasoon (p < 0.05).

Lepotilan oletushermoverkossa ja toiminnanohjauksesta vastaavassa aivohermoverkoissa havaittiin vähäisempää aktiivisuutta ja pikkuaivoissa kohonnutta aktiivisuutta perinnöllisessä psykoosiriskissä olevilla nuorilla aikuisilla verrattuna verrokkeihin.

Tutkimustulokset selkeyttivät aiempaa ristiriitaista kirjallisuutta tutkimusaiheesta. Tutkimuksessa havaittujen aivoalueiden poikkeava toiminta lepotilassa voi liittyä kohonneeseen psykoosin puhkeamisriskiin. Tutkimuslöydösten avulla voidaan todennäköisesti edesauttaa parempien kuvantamismenetelmien kehittämistä suurimmassa psykoosiriskissä olevien nuorten tunnistamiseen.

Lue lisää

Olisihan se hienoa, jos kuvattaisiin aivoja magneetilla, ihan vaan "varmuuden vuoksi", jos joskus sattuisikin jotain tulemaan, esim. psyykessä.
Magneettikuvaus on kallis tutkimus, kun edes kaikkia fyysisesti sairaita ei kuvata kovin herkästi.

Anonyymi00324 kirjoitti:

Olisihan se hienoa, jos kuvattaisiin aivoja magneetilla, ihan vaan "varmuuden vuoksi", jos joskus sattuisikin jotain tulemaan, esim. psyykessä.
Magneettikuvaus on kallis tutkimus, kun edes kaikkia fyysisesti sairaita ei kuvata kovin herkästi.

Lue lisää

Olisi hienoa, jos yhteiskunnalla olisi varaa toteuttaa kaikki sairaudentunnottoman toiveet erilaisista tutkimuksista, ennen kuin hän suostuu hyväksymään oikean diagnoosin, mutta valitettavasti niitä oikkuja on niin paljon, että ajatus on absurdi.

Anonyymi00313 kirjoitti:

Psykoottisiin häiriöihin sairastutaan yleensä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Psykoositutkimuksen tavoitteena on löytää uusia menetelmiä, joiden avulla kyettäisiin tunnistamaan suurimmassa psykoosiriskissä olevat nuoret, jotta heille voitaisiin tarjota sairautta ennaltaehkäiseviä hoitokeinoja.

Skitsofreniaan ja muihin psykoottisiin häiriöihin sairastuneilla on havaittu aivotoiminnan poikkeavuuksia. Samankaltaisia aivotoiminnan poikkeavuuksia on havaittu myös nuorilla, jotka ovat vaarassa sairastua psykoosiin. Toistaiseksi on ollut epäselvää, onko psykoosiin sairastuneiden henkilöiden lapsilla aivohermoverkkojen toiminnan poikkeavuuksia lepotilassa.

Suoritimme aivojen lepotilan MRI-tutkimuksen (R-fMRI) 72:lle (29 miestä) nuorelle aikuiselle, joiden jompikumpi vanhempi oli sairastunut psykoosin sekä 72:lle (29 miestä) nuorelle aikuiselle, joiden vanhemmat eivät olleet sairastaneet psykoosia. Molemmat tutkimusryhmät tässä Oulu Brain and Mind -tutkimuksessa olivat Pohjois-Suomen 1986 syntymäkohortin jäseniä. Tutkittavat olivat 20–25 vuoden iässä. Lepotilan toiminnallinen magneettikuvaus suoritettiin 1.5 Teslan Siemensin magneettikuvantamislaitteella. Tutkimuskohteiksi valittiin lepotilan toiminnallinen aivohermoverkko, toiminnan ohjauksesta vastaava aivohermoverkko ja pikkuaivot. Kuvantamisdataan sovellettiin itsenäisten komponenttien analyysia aivohermoverkkojen määrittämistä varten. Ryhmien välisen eron havaitsemiseen käytettiin ei-parametristä permutaatiotestiä, joka kynnystettiin tilastollisesti merkitsevään tasoon (p < 0.05).

Lepotilan oletushermoverkossa ja toiminnanohjauksesta vastaavassa aivohermoverkoissa havaittiin vähäisempää aktiivisuutta ja pikkuaivoissa kohonnutta aktiivisuutta perinnöllisessä psykoosiriskissä olevilla nuorilla aikuisilla verrattuna verrokkeihin.

Tutkimustulokset selkeyttivät aiempaa ristiriitaista kirjallisuutta tutkimusaiheesta. Tutkimuksessa havaittujen aivoalueiden poikkeava toiminta lepotilassa voi liittyä kohonneeseen psykoosin puhkeamisriskiin. Tutkimuslöydösten avulla voidaan todennäköisesti edesauttaa parempien kuvantamismenetelmien kehittämistä suurimmassa psykoosiriskissä olevien nuorten tunnistamiseen.

Lue lisää

Mitä tämä siis todistaa?

Kaikki tietävät että aivot on plastinen elin joka muokkautuu sekä ulkoisten olosuhteiden, sosiaalisten suhteiden laadun, ravinnon ym ym ym sekä sen seurauksena mitä ihminen itse tekee. Jos henkilö kasvaa kahden psykootikon lapsena on aika selvää että se vaikuttaa myös lapsen elämään ja mahdollisesti aivojen toimintaan.

Kuka on kiistänyt etteikö niin sanotut psykoottiset tilat voi johtua, ja mahdollisesti johtuvatkin aivojen toimintahäiriöistä?

Anonyymi00324 kirjoitti:

Olisihan se hienoa, jos kuvattaisiin aivoja magneetilla, ihan vaan "varmuuden vuoksi", jos joskus sattuisikin jotain tulemaan, esim. psyykessä.
Magneettikuvaus on kallis tutkimus, kun edes kaikkia fyysisesti sairaita ei kuvata kovin herkästi.

Lue lisää

Magneettikuvauksella on kuitenkin erittäin tärkeä rooli erotusdiagnostiikassa. Sen avulla suljetaan pois rakenteelliset aivosairaudet, jotka voisivat aiheuttaa psyykkisiä oireita.

Anonyymi00324 kirjoitti:

Olisihan se hienoa, jos kuvattaisiin aivoja magneetilla, ihan vaan "varmuuden vuoksi", jos joskus sattuisikin jotain tulemaan, esim. psyykessä.
Magneettikuvaus on kallis tutkimus, kun edes kaikkia fyysisesti sairaita ei kuvata kovin herkästi.

Lue lisää

Tutkimuksella varmistetaan, ettei psyykkisten oireiden (kuten äkillisen persoonallisuuden muutoksen, harhaluulojen tai vakavan masennuksen) taustalla ole aivokasvain, aivoverenkiertohäiriö, tulehdustila tai muistisairaus (kuten Alzheimerin tauti).

Kun ihminen sairastuu ensimmäistä kertaa psykoosiin, pään magneettikuvaus kuuluu usein perustutkimuksiin, jotta voidaan varmistaa oireiden johtuvan nimenomaan psyykkisestä sairaudesta eikä neurologisesta viasta.

Jos psyykkisesti sairaan henkilön oireet muuttuvat äkillisesti tai lääkehoito ei tehoa odotetusti, kuvauksella tarkistetaan aivojen rakenteellinen tilanne

Anonyymi00332 kirjoitti:

Mitä tämä siis todistaa?

Kaikki tietävät että aivot on plastinen elin joka muokkautuu sekä ulkoisten olosuhteiden, sosiaalisten suhteiden laadun, ravinnon ym ym ym sekä sen seurauksena mitä ihminen itse tekee. Jos henkilö kasvaa kahden psykootikon lapsena on aika selvää että se vaikuttaa myös lapsen elämään ja mahdollisesti aivojen toimintaan.

Kuka on kiistänyt etteikö niin sanotut psykoottiset tilat voi johtua, ja mahdollisesti johtuvatkin aivojen toimintahäiriöistä?

Lue lisää

Todistaa sen että psyykkisiä sairauksia voidaan todentaa magnettikuvauksella.Kun väitetään ettei näy aivokuvissa

Vähentääkö pitkän linjan asiantuntijoiden mielipiteitä käsittelevien videoiden uskottavuutta jos ne löytyvät YouTubesta ja jos niitä jaetaan verkossa?

Esimerkiksi Dr. Thomas Szaz oli itse psykiatri, psykoterapeutti ja yliopiston professori. Oletko itse parempi asiantuntija?

Vaikka mulla onkin psykiatrinen diagnoosi, en ole mainosten orja, ja on tällaisia varmaan paljon muitakin.
Sairaus ei kuitenkaan tee ihmisestä tyhmää. Järkeä pystyy käyttämään, vaikka psyyke vähän sairastaisikin.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Vähentääkö pitkän linjan asiantuntijoiden mielipiteitä käsittelevien videoiden uskottavuutta jos ne löytyvät YouTubesta ja jos niitä jaetaan verkossa?

Esimerkiksi Dr. Thomas Szaz oli itse psykiatri, psykoterapeutti ja yliopiston professori. Oletko itse parempi asiantuntija?

Lue lisää

Videoita löytyy vaikka kuinka paljon, mutta jos niitä katsoo, on lupa käyttää myös omaa harkintaa, uskooko ihan kaiken vai ei. Aivan kaikkea kuulemaansa ja näkemäänsä ei kannata täysin sokeasti uskoa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Vähentääkö pitkän linjan asiantuntijoiden mielipiteitä käsittelevien videoiden uskottavuutta jos ne löytyvät YouTubesta ja jos niitä jaetaan verkossa?

Esimerkiksi Dr. Thomas Szaz oli itse psykiatri, psykoterapeutti ja yliopiston professori. Oletko itse parempi asiantuntija?

Lue lisää

Onko sinulla muiden psykiatrien videoita joita jakaa kuin tuon yhden psykiatrin?

Anonyymi00017 kirjoitti:

Videoita löytyy vaikka kuinka paljon, mutta jos niitä katsoo, on lupa käyttää myös omaa harkintaa, uskooko ihan kaiken vai ei. Aivan kaikkea kuulemaansa ja näkemäänsä ei kannata täysin sokeasti uskoa.

Lue lisää

Kuka uskoo sokeasti ja mitä?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Onko sinulla muiden psykiatrien videoita joita jakaa kuin tuon yhden psykiatrin?

Tuolta voit aloittaa tutustumisen aiheeseen.

https://www.cchr.org/

Täytyy mainita että Thomas Szasz ei itse laskenut itseään antipsykiatrisen liikkeen edustajaksi erinäisistä syistä. Hän oli ääriajattelija ja jossain määrin monet hänen ajatuksensa olivat omastakin mielestäni epärealistisia ottaen huomioon etten ole lähimainkaan perehtynyt hänen koko tuotantoonsa, vaan ainoastaan siihen mitä verkosta on saatavilla. Mutta hän oli yksi parhaimmista vapaustaistelijoista varsinkin miten hän osasi artikuloida mielipiteitään liittyen psykiatriseen uskomusjärjestelmään, sen todelliseen tarkoitukseen yhteiskunnissa ja sen orjuuttamiin ihmisiin ja yhteiskuntapatologiaan.

Kun laitat Google- nimiseen tai muuhun hakukoneeseen hakusanan liittyen aiheeseen pääset kaninkoloon. 👍

Anonyymi00010 kirjoitti:

Vähentääkö pitkän linjan asiantuntijoiden mielipiteitä käsittelevien videoiden uskottavuutta jos ne löytyvät YouTubesta ja jos niitä jaetaan verkossa?

Esimerkiksi Dr. Thomas Szaz oli itse psykiatri, psykoterapeutti ja yliopiston professori. Oletko itse parempi asiantuntija?

Lue lisää

Jos minun kohderyhmä katsoo vain kissavideoita, niin vähentääkö se kissavideoiden uskottavuutta, tai kissavideoista saatuja mainostuloja? EI ja EI.

Kasvattaako se katsojien käsitystä koirista, tai heidän kykyä vertailla kissoja ja koiria...

Mitä asiantuntijuuteen tulee, niin on varmasti asioita missä Thomas Szaz on parempi asiantuntija, mutta kannattaa muistaa että hänen asiantuntijuudestaan on se noin 50 vuotta aikaa.

Asiat ovat muuttuneet aika paljon noista ajoista, ja asiantuntijuudelta vaaditaan ihan eri asioita. Keskiverto kännykässä pyöritettävä tekoäly tuntee asioita huomattavasti enemmän, kuin kenenkään ihannoima asiantuntija viisikymmentä vuotta sitten.

Mutta kun videot on tämän ketjun juttu, niin pistetään tähän tämä klassikko. Sisältö varoitus. Video voi olla epämiellyttävää katsottavaa ihmisille jotka haluavat katsoa vain "kissavideoita"
https://www.youtube.com/watch?v=sv0dQfRRrEQ

Anonyymi00048 kirjoitti:

Jos minun kohderyhmä katsoo vain kissavideoita, niin vähentääkö se kissavideoiden uskottavuutta, tai kissavideoista saatuja mainostuloja? EI ja EI.

Kasvattaako se katsojien käsitystä koirista, tai heidän kykyä vertailla kissoja ja koiria...

Mitä asiantuntijuuteen tulee, niin on varmasti asioita missä Thomas Szaz on parempi asiantuntija, mutta kannattaa muistaa että hänen asiantuntijuudestaan on se noin 50 vuotta aikaa.

Asiat ovat muuttuneet aika paljon noista ajoista, ja asiantuntijuudelta vaaditaan ihan eri asioita. Keskiverto kännykässä pyöritettävä tekoäly tuntee asioita huomattavasti enemmän, kuin kenenkään ihannoima asiantuntija viisikymmentä vuotta sitten.

Mutta kun videot on tämän ketjun juttu, niin pistetään tähän tämä klassikko. Sisältö varoitus. Video voi olla epämiellyttävää katsottavaa ihmisille jotka haluavat katsoa vain "kissavideoita"
https://www.youtube.com/watch?v=sv0dQfRRrEQ

Lue lisää

Thomas Szasz antoi viimeisen haastattelussa vuonna 2012. 14 vuotta sitten, ei suinkaan 50 vuotta sitten. Hän oli aktiivisesti esillä asiantuntijana erilaisissa paneeleissa ja kaikkialla viimeisiin elinvuosiinsa asti. Täysin skarppi, ei dementiaa, sen voi diagnosoida ilman lääkärin koulutustakin.

Vähentääkö vastaavasti Hannu Lauerman uskottavuutta se että hän on toiminut jo vuosikymmenien ajan psykiatrina?

Pitkä historia ja kokemus alalta lisää uskottavuutta koska pitkän uran alalla tehneillä on vuosikymmenien perspektiivi asiaan ja he ovat nähneet oman alansa kehityksen ja muutokset itse. Pitkä kokemus ei ole johtanut siihen että kaikki pitkän linjan asiantuntijat ovat samaa mieltä kaikesta.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Thomas Szasz antoi viimeisen haastattelussa vuonna 2012. 14 vuotta sitten, ei suinkaan 50 vuotta sitten. Hän oli aktiivisesti esillä asiantuntijana erilaisissa paneeleissa ja kaikkialla viimeisiin elinvuosiinsa asti. Täysin skarppi, ei dementiaa, sen voi diagnosoida ilman lääkärin koulutustakin.

Vähentääkö vastaavasti Hannu Lauerman uskottavuutta se että hän on toiminut jo vuosikymmenien ajan psykiatrina?

Pitkä historia ja kokemus alalta lisää uskottavuutta koska pitkän uran alalla tehneillä on vuosikymmenien perspektiivi asiaan ja he ovat nähneet oman alansa kehityksen ja muutokset itse. Pitkä kokemus ei ole johtanut siihen että kaikki pitkän linjan asiantuntijat ovat samaa mieltä kaikesta.

Lue lisää

Szasz mielsi itsensä eritoten historioitsijaksi.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Thomas Szasz antoi viimeisen haastattelussa vuonna 2012. 14 vuotta sitten, ei suinkaan 50 vuotta sitten. Hän oli aktiivisesti esillä asiantuntijana erilaisissa paneeleissa ja kaikkialla viimeisiin elinvuosiinsa asti. Täysin skarppi, ei dementiaa, sen voi diagnosoida ilman lääkärin koulutustakin.

Vähentääkö vastaavasti Hannu Lauerman uskottavuutta se että hän on toiminut jo vuosikymmenien ajan psykiatrina?

Pitkä historia ja kokemus alalta lisää uskottavuutta koska pitkän uran alalla tehneillä on vuosikymmenien perspektiivi asiaan ja he ovat nähneet oman alansa kehityksen ja muutokset itse. Pitkä kokemus ei ole johtanut siihen että kaikki pitkän linjan asiantuntijat ovat samaa mieltä kaikesta.

Lue lisää

Montako potilasta Szasz paransi uransa aikana?

Anonyymi00054 kirjoitti:

Thomas Szasz antoi viimeisen haastattelussa vuonna 2012. 14 vuotta sitten, ei suinkaan 50 vuotta sitten. Hän oli aktiivisesti esillä asiantuntijana erilaisissa paneeleissa ja kaikkialla viimeisiin elinvuosiinsa asti. Täysin skarppi, ei dementiaa, sen voi diagnosoida ilman lääkärin koulutustakin.

Vähentääkö vastaavasti Hannu Lauerman uskottavuutta se että hän on toiminut jo vuosikymmenien ajan psykiatrina?

Pitkä historia ja kokemus alalta lisää uskottavuutta koska pitkän uran alalla tehneillä on vuosikymmenien perspektiivi asiaan ja he ovat nähneet oman alansa kehityksen ja muutokset itse. Pitkä kokemus ei ole johtanut siihen että kaikki pitkän linjan asiantuntijat ovat samaa mieltä kaikesta.

Lue lisää

Hän teki itsemurhan. Miksi henkisesti hyvinvoiva haluaa tehdä itsemurhan? Hän oli saanut vakavan selkärangan puristusmurtuman.Hän ajatteli että on parempi tehdä itsemurhan kuin antaa kipujen vaikuttaa psyykeseen. Jolloin hänen olisi itse kokenut miltä psyykesairaus tuntuu.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Montako potilasta Szasz paransi uransa aikana?

Ei yhtään.Mutta monia kuoli hänen takia koska ihmiset eivät saaneet hoitoa ja kuolivat ennen aikaisesti.

Anonyymi00083 kirjoitti:

Montako potilasta Szasz paransi uransa aikana?

Hän ei koskaan toiminut lääkärinä psykiatrisessa sairaalassa.

Yksikään psykiatri ei ole koskaan parantanut yhtäkään potilasta koska olemattomista sairauksista ei parannuta.

Anonyymi00088 kirjoitti:

Hän teki itsemurhan. Miksi henkisesti hyvinvoiva haluaa tehdä itsemurhan? Hän oli saanut vakavan selkärangan puristusmurtuman.Hän ajatteli että on parempi tehdä itsemurhan kuin antaa kipujen vaikuttaa psyykeseen. Jolloin hänen olisi itse kokenut miltä psyykesairaus tuntuu.

Lue lisää

Hän teki itsemurhan 92- vuotiaana koska eli kuten saarnasi. Hän piti itsemurhaoikeutta perimmäisenä yksilön autonomian osoituksena. Aika ilmeistä ettei hän tuossa iässä halunnut jäädä vaippapotilaaksi kipuihin selkämurtuman vuoksi koska 92- vuotiaana ei enää ole toiveita tulla kuntoon.

Anonyymi00089 kirjoitti:

Ei yhtään.Mutta monia kuoli hänen takia koska ihmiset eivät saaneet hoitoa ja kuolivat ennen aikaisesti.

Szasz ei koskaan vastustanut ajatusta ihmisten vapaudesta hakea itselleen psykiatrista apua. Hän oli yksilön vapauksia kannattava henkilö joka vastusti pakkohoitoa ja keskittyi kyseenalaistamaan oman alansa käsityksen siitä mitä sairaudet ovat.

Anonyymi00097 kirjoitti:

Hän teki itsemurhan 92- vuotiaana koska eli kuten saarnasi. Hän piti itsemurhaoikeutta perimmäisenä yksilön autonomian osoituksena. Aika ilmeistä ettei hän tuossa iässä halunnut jäädä vaippapotilaaksi kipuihin selkämurtuman vuoksi koska 92- vuotiaana ei enää ole toiveita tulla kuntoon.

Lue lisää

Hän teki itsemurhan välttääksene elämänlaadun heikkenemisen johon kuuluu myös psyykkinen terveys. Sinä voit väittää mitä haluat mutta fyysinen kipu vaikuttaa myös psyykkisesti uskot siihen tai et.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Szasz ei koskaan vastustanut ajatusta ihmisten vapaudesta hakea itselleen psykiatrista apua. Hän oli yksilön vapauksia kannattava henkilö joka vastusti pakkohoitoa ja keskittyi kyseenalaistamaan oman alansa käsityksen siitä mitä sairaudet ovat.

Lue lisää

Sinusta pakkohoito ei ole siis ok jos henkilö vahingoittaa toista henkilöä koska ei ymmärrä tekojensa seurausta?

Anonyymi00101 kirjoitti:

Hän teki itsemurhan välttääksene elämänlaadun heikkenemisen johon kuuluu myös psyykkinen terveys. Sinä voit väittää mitä haluat mutta fyysinen kipu vaikuttaa myös psyykkisesti uskot siihen tai et.

Lue lisää

Sinä et kuten en minäkään varmasti tiedä hänen todellisia syitään. Ainoastaan arvailemme. Voimme tukeutua siihen mitä hän itse omin sanoin totesi.

https://m.youtube.com/shorts/FbZ-ab4A7h8

Anonyymi00101 kirjoitti:

Hän teki itsemurhan välttääksene elämänlaadun heikkenemisen johon kuuluu myös psyykkinen terveys. Sinä voit väittää mitä haluat mutta fyysinen kipu vaikuttaa myös psyykkisesti uskot siihen tai et.

Lue lisää

Kuka on väittänyt ettei elämänlaadun heikkeneminen aiheuta psykologista kärsimystä?

Teillä on outo tapa kuvitella että kun kiistetään psykiatristen sairauksien olemassaolo kiistettäisiin psykologisen kärsimyksen olemassaolo. Tämä on tullut jo moneen kertaan selväksi että näin ei kukaan väitä.

Anonyymi00107 kirjoitti:

Kuka on väittänyt ettei elämänlaadun heikkeneminen aiheuta psykologista kärsimystä?

Teillä on outo tapa kuvitella että kun kiistetään psykiatristen sairauksien olemassaolo kiistettäisiin psykologisen kärsimyksen olemassaolo. Tämä on tullut jo moneen kertaan selväksi että näin ei kukaan väitä.

Lue lisää

No tämä joka kertoo ettei psyykkisiä sairauksia ole olemassa. Yleensä kipu vaikuttaa psyykeeseen,mutta jos ei halua myöntää sitä niin voihan sitä tehdä itsemurhan kuin myöntää tosiasia.

Anonyymi00106 kirjoitti:

Sinä et kuten en minäkään varmasti tiedä hänen todellisia syitään. Ainoastaan arvailemme. Voimme tukeutua siihen mitä hän itse omin sanoin totesi.

https://m.youtube.com/shorts/FbZ-ab4A7h8

Lue lisää

Thomas Szasz teki itsemurhan välttääkseen elämänlaadun heikkenemisen ja sietämättömät kivut, jotka johtuivat kaatumisen aiheuttamasta vakavasta selkärangan murtumasta.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Szasz ei koskaan vastustanut ajatusta ihmisten vapaudesta hakea itselleen psykiatrista apua. Hän oli yksilön vapauksia kannattava henkilö joka vastusti pakkohoitoa ja keskittyi kyseenalaistamaan oman alansa käsityksen siitä mitä sairaudet ovat.

Lue lisää

Kun Szaszin ajatuksia ja laajempaa antipsykiatrista suuntausta käytettiin perusteluina mielisairaaloiden laajamittaiselle sulkemiselle ilman riittävää avohoitoa, monet vakavasti sairaat ihmiset päätyivät kodittomiksi, vankiloihin tai kuolivat ennenaikaisesti itsemurhan, itsehoidon puutteen tai onnettomuuksien vuoksi.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Thomas Szasz antoi viimeisen haastattelussa vuonna 2012. 14 vuotta sitten, ei suinkaan 50 vuotta sitten. Hän oli aktiivisesti esillä asiantuntijana erilaisissa paneeleissa ja kaikkialla viimeisiin elinvuosiinsa asti. Täysin skarppi, ei dementiaa, sen voi diagnosoida ilman lääkärin koulutustakin.

Vähentääkö vastaavasti Hannu Lauerman uskottavuutta se että hän on toiminut jo vuosikymmenien ajan psykiatrina?

Pitkä historia ja kokemus alalta lisää uskottavuutta koska pitkän uran alalla tehneillä on vuosikymmenien perspektiivi asiaan ja he ovat nähneet oman alansa kehityksen ja muutokset itse. Pitkä kokemus ei ole johtanut siihen että kaikki pitkän linjan asiantuntijat ovat samaa mieltä kaikesta.

Lue lisää

Hän kyllä antoi viimeisen haastattelun 2010 ja kuoli 2012.Eihän sitä dementiaa tartte olla jos kivut aiheuttaa henkistä kärsimystä.

Anonyymi00112 kirjoitti:

Kun Szaszin ajatuksia ja laajempaa antipsykiatrista suuntausta käytettiin perusteluina mielisairaaloiden laajamittaiselle sulkemiselle ilman riittävää avohoitoa, monet vakavasti sairaat ihmiset päätyivät kodittomiksi, vankiloihin tai kuolivat ennenaikaisesti itsemurhan, itsehoidon puutteen tai onnettomuuksien vuoksi.

Lue lisää

Milloin tämä tapahtui että mielisairaaloita suljettiin laajamittaisesti? Szasz ei ollut antipsykiatrisen liikkeen edustaja omien sanojensa mukaan.

Monet psykiatriset potilaat on tapettu sairaaloissa.

Anonyymi00111 kirjoitti:

Thomas Szasz teki itsemurhan välttääkseen elämänlaadun heikkenemisen ja sietämättömät kivut, jotka johtuivat kaatumisen aiheuttamasta vakavasta selkärangan murtumasta.

Miksi toistat samaa asiaa johon on jo vastattu?

Anonyymi00110 kirjoitti:

No tämä joka kertoo ettei psyykkisiä sairauksia ole olemassa. Yleensä kipu vaikuttaa psyykeeseen,mutta jos ei halua myöntää sitä niin voihan sitä tehdä itsemurhan kuin myöntää tosiasia.

Lue lisää

Enhän väitä. Eikä väittänyt t.szaszkaan. Petraa luetun ymmärtämistaitoa.

Anonyymi00117 kirjoitti:

Milloin tämä tapahtui että mielisairaaloita suljettiin laajamittaisesti? Szasz ei ollut antipsykiatrisen liikkeen edustaja omien sanojensa mukaan.

Monet psykiatriset potilaat on tapettu sairaaloissa.

Lue lisää

Szaszin ja muun antipsykiatrisen liikkeen luoma eettinen ja poliittinen paine oli vain yksi tekijä sairaalahoidon purkamisessa.

Sulkemiskampanjoiden seurauksena miljoonat potilaat siirtyivät yhteisöjen vastuulle. Koska avohoito resursoitiin usein puutteellisesti, ilmiö johti Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa asunnottomuuden ja mielenterveysongelmaisten vankien määrän rajuun kasvuun – kehityskulkuun, josta Szaszin kaltaiset kriitikot syyttivät järjestelmän kyvyttömyyttä kohdata ihmisiä vapaina yksilöinä.

Mielisairaaloiden laajamittainen sulkeminen eli deinstitutionalisaatio alkoi 1950- ja 1960-luvuilla, ja unkarilaissyntyisellä psykiatrilla Thomas Szaszilla (1920–2012) oli merkittävä rooli tähän kehitykseen johtaneessa ideologisessa ja juridisessa murroksessa.

Anonyymi00119 kirjoitti:

Enhän väitä. Eikä väittänyt t.szaszkaan. Petraa luetun ymmärtämistaitoa.

Hänen mielestään psyykkiset sairaudet ovat pelkkiä metaforoja. Kyse ei ole lääketieteellisistä sairauksista, vaan "elämän ongelmista"

Joku väitti ettei skitsofreniaa ole olemassa

Anonyymi00132 kirjoitti:

Hänen mielestään psyykkiset sairaudet ovat pelkkiä metaforoja. Kyse ei ole lääketieteellisistä sairauksista, vaan "elämän ongelmista"

Joku väitti ettei skitsofreniaa ole olemassa

Lue lisää

Kuka on väittänyt ettei elämänlaadun heikkeneminen aiheuta psykologista kärsimystä?

Ei kukaan.

Psyykkinen kärsimys ei ole metafora. "Psykiatrinen sairaus" on.

Anonyymi00132 kirjoitti:

Hänen mielestään psyykkiset sairaudet ovat pelkkiä metaforoja. Kyse ei ole lääketieteellisistä sairauksista, vaan "elämän ongelmista"

Joku väitti ettei skitsofreniaa ole olemassa

Lue lisää

Skitsofreniasta Szasz kirjoitti kokonaisen kirjan Schizophrenia: The scared symbol of psychiatry. Skitsofrenia on esimerkki psykiatristen diagnoosien epämääräisyydestä. Skitsofrenian oireakuvasto on yhtä laaja kuin universumi. Oireeksi voidaan laskea lähes mitä tahansa. Kun ei lääkäri tiedä minkä diagnoosin lätkäisee ihmiselle jonka käytös on huomattavan poikkeavaa sieltä tulee rutiininomaisesti skitsofrenia- diagnoosi.

Täsmälleen saman kummallisuus pätee kaikissa psykiatrisissa diagnooseissa. Myös lievemmissä. "Oireet" voivat olla lähes mitä tahansa ja saat ADHD, ADD jne diagnoosin tai minkä se lekuri sitten mielivaltaisesti päättääkin lätkäistä.

Anonyymi00114 kirjoitti:

Hän kyllä antoi viimeisen haastattelun 2010 ja kuoli 2012.Eihän sitä dementiaa tartte olla jos kivut aiheuttaa henkistä kärsimystä.

Oliko se 2010 vai 2012 oli varmaan olennaista? Vastasin kommentoijan väitteeseen jossa hän vähätteli szaszin uskottavuutta sillä että hän vaikutti joskus 50- vuotta sitten. Minä totesin että hän antoi viimeisen haastattelunsa vasta vähän aikaa sitten ja uraputki kesti pitkän aikajanan. Eikä se suinkaan vähennä vaan vahvistaa uskottavuuttta.

https://m.youtube.com/watch?v=A63AVMEjYho

Dementia- asia koski hänen kykyään antaa vielä tuossa vaiheessa elämäänsä rationaalista näkökulmia. Hän antoi siis viimeisetkin haastattelunsa täydessä ymmärryksessä, ei vanhuudenhörperönä.

Anonyymi00129 kirjoitti:

Szaszin ja muun antipsykiatrisen liikkeen luoma eettinen ja poliittinen paine oli vain yksi tekijä sairaalahoidon purkamisessa.

Sulkemiskampanjoiden seurauksena miljoonat potilaat siirtyivät yhteisöjen vastuulle. Koska avohoito resursoitiin usein puutteellisesti, ilmiö johti Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa asunnottomuuden ja mielenterveysongelmaisten vankien määrän rajuun kasvuun – kehityskulkuun, josta Szaszin kaltaiset kriitikot syyttivät järjestelmän kyvyttömyyttä kohdata ihmisiä vapaina yksilöinä.

Mielisairaaloiden laajamittainen sulkeminen eli deinstitutionalisaatio alkoi 1950- ja 1960-luvuilla, ja unkarilaissyntyisellä psykiatrilla Thomas Szaszilla (1920–2012) oli merkittävä rooli tähän kehitykseen johtaneessa ideologisessa ja juridisessa murroksessa.

Lue lisää

Ongelma oli siis avohoidon puute, ei laitosten sulkeminen.

ChatGpt:

"Yhdysvaltojen deinstitutionalisaatio tarkoittaa 1950-luvulta alkanutta ja erityisesti 1960–1980-luvuilla kiihtynyttä muutosta, jossa mielisairaaloiden eli state mental hospitals -laitosten pitkäaikaispotilaiden määrää vähennettiin valtavasti ja hoitoa pyrittiin siirtämään sairaaloista yhteisöihin.
Tärkeä tarkennus on, että kyse ei ollut yksinkertaisesti siitä, että "mielisairaalat suljettiin massoittain". Paljon suurempi ilmiö oli sairaaloiden potilasmäärien romahtaminen ja sairaaloiden alasajo, kun taas kokonaan suljettujen sairaaloiden määrä oli suhteellisen pienempi. Esimerkiksi vuosina 1970–1992 osavaltion mielisairaaloiden määrä väheni 310:stä 273:een, mutta niiden potilasmäärä putosi peräti 77 %.

Kuinka suuri muutos oli?
Julkisten mielisairaaloiden potilasmäärä oli korkeimmillaan noin 558 000 henkilöä vuonna 1955. Sen jälkeen määrä alkoi laskea:
1955: ~558 000
1965: ~475 000
1975: ~193 000
1990: ~92 000
2000-luvulla määrä laski edelleen noin 40 000:n tasolle.

Siis kyse oli historiallisesti valtavasta muutoksesta: satojatuhansia ihmisiä, jotka aikaisemmin olisivat viettäneet pitkiä aikoja psykiatrisessa laitoksessa, eivät enää olleet siellä.
Miksi näin tehtiin?
Taustalla oli useita samanaikaisia tekijöitä.
1. Vanhat mielisairaalat olivat usein erittäin ongelmallisia.
Suurissa laitoksissa saattoi olla tuhansia potilaita. Pitkäaikainen laitoshoito saattoi muuttua käytännössä säilyttämiseksi: potilas asui laitoksessa vuosikymmeniä, vaikka aktiivinen hoito oli vähäistä. Esimerkiksi vuoden 1975 korkeimman oikeuden tapauksessa O'Connor v. Donaldson oli kyse miehestä, joka oli ollut lähes 15 vuotta suljettuna Florida State Hospitaliin ilman asianmukaista hoitoa, vaikka hän ei ollut vaarallinen itselleen tai muille.
2. Psykiatrinen lääkehoito muuttui.
1950-luvulta lähtien käyttöön tuli uusia lääkkeitä, erityisesti psykoosilääkkeitä. Ne tekivät joidenkin vakavasti sairaiden ihmisten hoitamisesta sairaalan ulkopuolella realistisempaa. On kuitenkin liian yksinkertaista sanoa, että "lääkkeet aiheuttivat deinstitutionalisaation": tutkimuksessa on havaittu, ettei vuoden 1954 ensimmäisten psykoosilääkkeiden käyttöönotto itsessään selittänyt sairaalaväestön romahtamista. Lasku kiihtyi myöhemmin, erityisesti 1960-luvulla, jolloin myös politiikka ja lainsäädäntö muuttuivat.
3. Ajattelutapa muuttui.
Yhä enemmän ajateltiin, että ihminen pitäisi hoitaa mahdollisimman vähän rajoittavassa ympäristössä ja että pitkäaikainen laitossijoitus saattoi itsessään vahingoittaa toimintakykyä. Tavoitteeksi tuli community mental health eli yhteisöpohjainen mielenterveyshoito.
4. Liittovaltion politiikka tuki muutosta.
Presidentti John F. Kennedy allekirjoitti vuonna 1963 Community Mental Health Centers Actin, jonka tarkoituksena oli rakentaa tuhansia paikallisia mielenterveyskeskuksia. Ajatus oli käytännössä:
sairaalan sijasta ihminen saisi tarvitsemansa palvelut omassa yhteisössään.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että suunniteltua yhteisöpalveluiden verkostoa ei koskaan rakennettu siinä laajuudessa kuin alun perin kaavailtiin. Tutkimuksen mukaan noin puolet suunnitelluista keskuksista toteutui.
Oikeusjärjestelmä vaikutti myös
1970-luvulla tuomioistuimet rajoittivat sitä, millä perusteilla valtio saattoi pitää ihmistä psykiatrisessa laitoksessa vastoin tämän tahtoa.
Erityisen tunnettu on O'Connor v. Donaldson (1975). Korkein oikeus totesi, ettei pelkkä mielisairauden olemassaolo oikeuta valtiota pitämään ihmistä loputtomasti suljettuna, jos tämä ei ole vaarallinen ja pystyy elämään turvallisesti vapaudessa.
Tämä oli osa laajempaa muutosta, jossa psykiatrisen potilaan yksilönvapautta ja oikeusturvaa alettiin painottaa huomattavasti enemmän.
Mutta tässä tapahtui jotain paradoksaalista
Deinstitutionalisaation alkuperäinen idea ei ollut:
"Laitokset pois ja ihmiset kadulle."
Idea oli:
"Laitokset pois ja niiden tilalle parempi yhteisöpohjainen hoito."
Käytännössä jälkimmäinen osa jäi monin paikoin vajaaksi.
Tämän seurauksena vakavasti mielisairaiden ihmisten hoito hajautui perheille, avohoitoon, yleissairaaloiden psykiatrisille osastoille, erilaisiin asumispalveluihin ja pahimmillaan kaduille sekä vankiloihin. Tutkimuskirjallisuudessa tätä on kutsuttu myös transinstitutionalization-ilmiöksi: laitoshoidon väheneminen ei välttämättä tarkoittanut sitä, että kaikki ihmiset olisivat yksinkertaisesti siirtyneet itsenäiseen ja hyvin toimivaan elämään.
Tässä mielessä Yhdysvaltojen myöhempi historia on kiinnostava. Vankiloista ja jalkakäytävistä tuli osittain uudenlainen paikka niille vakavasti sairaille ihmisille, joille ei ollut tarjolla riittävää psykiatrista tai asumisen tukea.
Samalla on kuitenkin tärkeää olla tekemättä liian suoraviivaista johtopäätöstä, että deinstitutionalisaatio = kodittomuus ja vankilat. Tutkimuksessa korostetaan, että muutokseen vaikuttivat samanaikaisesti lääketieteelliset, oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät."

Anonyymi00153 kirjoitti:

Ongelma oli siis avohoidon puute, ei laitosten sulkeminen.

ChatGpt:

"Yhdysvaltojen deinstitutionalisaatio tarkoittaa 1950-luvulta alkanutta ja erityisesti 1960–1980-luvuilla kiihtynyttä muutosta, jossa mielisairaaloiden eli state mental hospitals -laitosten pitkäaikaispotilaiden määrää vähennettiin valtavasti ja hoitoa pyrittiin siirtämään sairaaloista yhteisöihin.
Tärkeä tarkennus on, että kyse ei ollut yksinkertaisesti siitä, että "mielisairaalat suljettiin massoittain". Paljon suurempi ilmiö oli sairaaloiden potilasmäärien romahtaminen ja sairaaloiden alasajo, kun taas kokonaan suljettujen sairaaloiden määrä oli suhteellisen pienempi. Esimerkiksi vuosina 1970–1992 osavaltion mielisairaaloiden määrä väheni 310:stä 273:een, mutta niiden potilasmäärä putosi peräti 77 %.

Kuinka suuri muutos oli?
Julkisten mielisairaaloiden potilasmäärä oli korkeimmillaan noin 558 000 henkilöä vuonna 1955. Sen jälkeen määrä alkoi laskea:
1955: ~558 000
1965: ~475 000
1975: ~193 000
1990: ~92 000
2000-luvulla määrä laski edelleen noin 40 000:n tasolle.

Siis kyse oli historiallisesti valtavasta muutoksesta: satojatuhansia ihmisiä, jotka aikaisemmin olisivat viettäneet pitkiä aikoja psykiatrisessa laitoksessa, eivät enää olleet siellä.
Miksi näin tehtiin?
Taustalla oli useita samanaikaisia tekijöitä.
1. Vanhat mielisairaalat olivat usein erittäin ongelmallisia.
Suurissa laitoksissa saattoi olla tuhansia potilaita. Pitkäaikainen laitoshoito saattoi muuttua käytännössä säilyttämiseksi: potilas asui laitoksessa vuosikymmeniä, vaikka aktiivinen hoito oli vähäistä. Esimerkiksi vuoden 1975 korkeimman oikeuden tapauksessa O'Connor v. Donaldson oli kyse miehestä, joka oli ollut lähes 15 vuotta suljettuna Florida State Hospitaliin ilman asianmukaista hoitoa, vaikka hän ei ollut vaarallinen itselleen tai muille.
2. Psykiatrinen lääkehoito muuttui.
1950-luvulta lähtien käyttöön tuli uusia lääkkeitä, erityisesti psykoosilääkkeitä. Ne tekivät joidenkin vakavasti sairaiden ihmisten hoitamisesta sairaalan ulkopuolella realistisempaa. On kuitenkin liian yksinkertaista sanoa, että "lääkkeet aiheuttivat deinstitutionalisaation": tutkimuksessa on havaittu, ettei vuoden 1954 ensimmäisten psykoosilääkkeiden käyttöönotto itsessään selittänyt sairaalaväestön romahtamista. Lasku kiihtyi myöhemmin, erityisesti 1960-luvulla, jolloin myös politiikka ja lainsäädäntö muuttuivat.
3. Ajattelutapa muuttui.
Yhä enemmän ajateltiin, että ihminen pitäisi hoitaa mahdollisimman vähän rajoittavassa ympäristössä ja että pitkäaikainen laitossijoitus saattoi itsessään vahingoittaa toimintakykyä. Tavoitteeksi tuli community mental health eli yhteisöpohjainen mielenterveyshoito.
4. Liittovaltion politiikka tuki muutosta.
Presidentti John F. Kennedy allekirjoitti vuonna 1963 Community Mental Health Centers Actin, jonka tarkoituksena oli rakentaa tuhansia paikallisia mielenterveyskeskuksia. Ajatus oli käytännössä:
sairaalan sijasta ihminen saisi tarvitsemansa palvelut omassa yhteisössään.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että suunniteltua yhteisöpalveluiden verkostoa ei koskaan rakennettu siinä laajuudessa kuin alun perin kaavailtiin. Tutkimuksen mukaan noin puolet suunnitelluista keskuksista toteutui.
Oikeusjärjestelmä vaikutti myös
1970-luvulla tuomioistuimet rajoittivat sitä, millä perusteilla valtio saattoi pitää ihmistä psykiatrisessa laitoksessa vastoin tämän tahtoa.
Erityisen tunnettu on O'Connor v. Donaldson (1975). Korkein oikeus totesi, ettei pelkkä mielisairauden olemassaolo oikeuta valtiota pitämään ihmistä loputtomasti suljettuna, jos tämä ei ole vaarallinen ja pystyy elämään turvallisesti vapaudessa.
Tämä oli osa laajempaa muutosta, jossa psykiatrisen potilaan yksilönvapautta ja oikeusturvaa alettiin painottaa huomattavasti enemmän.
Mutta tässä tapahtui jotain paradoksaalista
Deinstitutionalisaation alkuperäinen idea ei ollut:
"Laitokset pois ja ihmiset kadulle."
Idea oli:
"Laitokset pois ja niiden tilalle parempi yhteisöpohjainen hoito."
Käytännössä jälkimmäinen osa jäi monin paikoin vajaaksi.
Tämän seurauksena vakavasti mielisairaiden ihmisten hoito hajautui perheille, avohoitoon, yleissairaaloiden psykiatrisille osastoille, erilaisiin asumispalveluihin ja pahimmillaan kaduille sekä vankiloihin. Tutkimuskirjallisuudessa tätä on kutsuttu myös transinstitutionalization-ilmiöksi: laitoshoidon väheneminen ei välttämättä tarkoittanut sitä, että kaikki ihmiset olisivat yksinkertaisesti siirtyneet itsenäiseen ja hyvin toimivaan elämään.
Tässä mielessä Yhdysvaltojen myöhempi historia on kiinnostava. Vankiloista ja jalkakäytävistä tuli osittain uudenlainen paikka niille vakavasti sairaille ihmisille, joille ei ollut tarjolla riittävää psykiatrista tai asumisen tukea.
Samalla on kuitenkin tärkeää olla tekemättä liian suoraviivaista johtopäätöstä, että deinstitutionalisaatio = kodittomuus ja vankilat. Tutkimuksessa korostetaan, että muutokseen vaikuttivat samanaikaisesti lääketieteelliset, oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät."

Lue lisää

Jatku..

"Yksi olennainen myytti
Usein kuulee väitteen:
"Reagan sulki mielisairaalat."
Tämä on liian yksinkertainen kuvaus. Deinstitutionalisaatio oli alkanut vuosikymmeniä ennen Ronald Reaganin presidenttikautta ja potilasmäärät olivat jo romahtaneet huomattavasti 1950–1970-luvuilla. Esimerkiksi 1955–1975 osavaltion mielisairaaloiden potilasmäärä putosi noin 558 000:sta noin 193 000:een.
Reaganin kauden politiikka on kuitenkin tärkeä osa myöhempää keskustelua siitä, miten yhteisöpohjainen mielenterveyshoito rahoitettiin ja miksi vaihtoehtoisten palvelujen tarjonta jäi monin paikoin riittämättömäksi. Tätä kannattaa käsitellä erikseen, koska siinä sekoittuvat helposti 1960-luvun deinstitutionalisaatio, 1970-luvun oikeudelliset muutokset, vuoden 1965 Medicaid-uudistus ja 1980-luvun liittovaltion politiikka."

Lisätään vielä että Suomi ei ole Yhdysvallat ja meillä on erilainen historia. Meillä kuitenkin matkataan kaikkea mitä jenkeissä tapahtuu. Niin tätäkin.

Anonyymi00154 kirjoitti:

Jatku..

"Yksi olennainen myytti
Usein kuulee väitteen:
"Reagan sulki mielisairaalat."
Tämä on liian yksinkertainen kuvaus. Deinstitutionalisaatio oli alkanut vuosikymmeniä ennen Ronald Reaganin presidenttikautta ja potilasmäärät olivat jo romahtaneet huomattavasti 1950–1970-luvuilla. Esimerkiksi 1955–1975 osavaltion mielisairaaloiden potilasmäärä putosi noin 558 000:sta noin 193 000:een.
Reaganin kauden politiikka on kuitenkin tärkeä osa myöhempää keskustelua siitä, miten yhteisöpohjainen mielenterveyshoito rahoitettiin ja miksi vaihtoehtoisten palvelujen tarjonta jäi monin paikoin riittämättömäksi. Tätä kannattaa käsitellä erikseen, koska siinä sekoittuvat helposti 1960-luvun deinstitutionalisaatio, 1970-luvun oikeudelliset muutokset, vuoden 1965 Medicaid-uudistus ja 1980-luvun liittovaltion politiikka."

Lisätään vielä että Suomi ei ole Yhdysvallat ja meillä on erilainen historia. Meillä kuitenkin matkataan kaikkea mitä jenkeissä tapahtuu. Niin tätäkin.

Lue lisää

Verrataan tasapuolisuuden nimissä psykiatrian roolia kommunismissa.

ChatGpt:

"Psykiatrian ja psykiatristen laitosten rooli kommunistisissa järjestelmissä on historiallisesti ollut kaksijakoinen: niitä käytettiin sekä aidosti mielenterveyden hoitoon että joissakin maissa myös poliittiseen kontrolliin. Erityisen tunnettu esimerkki on Neuvostoliitto.

Neuvostoliitossa psykiatria kehittyi 1900-luvulla osaksi valtion terveydenhuoltojärjestelmää. Psykiatrisissa sairaaloissa hoidettiin tavallisia mielenterveyden häiriöitä, mutta järjestelmää käytettiin myös poliittisiin tarkoituksiin.
Tunnetuin ilmiö oli ”neuvostovastaisiksi” katsottujen henkilöiden sijoittaminen psykiatrisiin sairaaloihin. 1960–1980-luvuilla toisinajattelijoita, ihmisoikeusaktivisteja, uskonnollisia toisinajattelijoita ja muita hallinnon arvostelijoita saatettiin määrätä psykiatriseen hoitoon ilman normaalia rikosoikeudellista menettelyä.
Tämän mahdollisti osittain Neuvostoliitossa vaikutusvaltainen diagnoosiajatus ”hitaasti etenevästä skitsofreniasta” (vyalotekushchaya shizofreniya). Joissakin tapauksissa diagnoosia sovellettiin henkilöihin, joiden käyttäytyminen ei vastannut tavanomaista skitsofrenian kuvaa. Esimerkiksi voimakas poliittinen vakaumus tai yhteiskunnallisten olojen arvostelu saatettiin tulkita sairauden oireeksi.

Käytännössä järjestelmä saattoi toimia näin:
toisinajattelu → psykiatrinen diagnoosi → pakkohoito → eristäminen → lääkitys

Psykiatrisen sairaalan käyttö oli hallinnolle tietyissä tilanteissa hyödyllistä, koska henkilö voitiin pitää poissa julkisuudesta ilman avointa poliittista oikeudenkäyntiä. Hoitoon saattoi liittyä myös voimakkaita psyykenlääkkeitä ja muita pakkotoimia.

Miksi psykiatria soveltui tähän?
Psykiatrinen diagnoosi antaa valtiolle potentiaalisesti hyvin voimakkaan vallankäytön välineen, jos diagnoosi irrotetaan lääketieteellisistä kriteereistä.
Rikosoikeudellisessa järjestelmässä valtio joutuu yleensä osoittamaan, että henkilö on tehnyt tietyn teon. Psykiatrisessa järjestelmässä kysymys voidaan sen sijaan muotoilla esimerkiksi:
Onko henkilön ajattelu tai käyttäytyminen merkki mielisairaudesta?
Jos poliittinen poikkeavuus määritellään sairaudeksi, poliittinen erimielisyys voidaan muuttaa lääketieteelliseksi ongelmaksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kommunismi tai psykiatria itsessään johtaisi tällaiseen väärinkäyttöön. Neuvostoliiton tapauksessa kyse oli tietystä poliittisesta ja institutionaalisesta järjestelmästä, jossa lääketieteellisiä instituutioita voitiin alistaa valtion tavoitteille.

Muut kommunistiset valtiot
Neuvostoliitto ei ollut ainoa tapaus. Myös esimerkiksi Kiina on käyttänyt psykiatrisia instituutioita poliittisen kontrollin yhteydessä, vaikka järjestelmän historia ja käytännöt ovat erilaisia.
Kiinassa on ollut tapauksia, joissa poliittisia aktivisteja, vetoomusten esittäjiä ja muita viranomaisia vastustaneita henkilöitä on väitetysti sijoitettu psykiatriseen hoitoon. Tunnettu järjestelmä oli Ankang, valtion turvallisuusviranomaisten yhteydessä toimineiden psykiatristen laitosten verkosto.
Samalla on tärkeää erottaa dokumentoidut poliittisen väärinkäytön tapaukset kommunististen maiden koko psykiatrisesta järjestelmästä. Miljoonat ihmiset saivat näissä maissa psykiatrista hoitoa täysin tavallisiin sairauksiin ilman poliittista ulottuvuutta.

Länsimainen reaktio
Neuvostoliiton psykiatrian poliittinen väärinkäyttö herätti voimakasta kansainvälistä vastustusta erityisesti 1970-luvulla. Maailman psykiatrinen yhdistys (WPA) käsitteli asiaa, ja Neuvostoliiton psykiatrinen yhdistys erosi järjestöstä vuonna 1983 välttääkseen erottamisen.
1980-luvun lopulla Neuvostoliitossa tehtiin uudistuksia, ja poliittisen psykiatrian käytäntöjä alettiin purkaa.

Laajempi historiallinen opetus
Tässä historiassa on ehkä kiinnostavinta se, ettei ongelma ollut pelkästään siinä, että psykiatriaa käytettiin väärin, vaan siinä, että lääketieteellinen auktoriteetti saattoi antaa poliittiselle vallankäytölle tieteellisen näköisen perustelun.
Siksi modernissa psykiatriassa korostetaan esimerkiksi:
diagnoosien perustamista lääketieteellisiin kriteereihin, ei poliittisiin mielipiteisiin
potilaan oikeusturvaa ja riippumatonta arviointia
tahdosta riippumattoman hoidon tarkkoja oikeudellisia perusteita
psykiatrien ammatillista riippumattomuutta
mahdollisuutta valittaa ja saada riippumaton toinen arvio."

Kommunismissa psykiatrian poliittinen rooli korostuu. Kapitalismissa psykiatria on bisnes ja markkinatalous korostuu.

Kummassakin järjestelmässä uskotaan psykiatristen sairauksien olemassaoloon.

Anonyymi00155 kirjoitti:

Verrataan tasapuolisuuden nimissä psykiatrian roolia kommunismissa.

ChatGpt:

"Psykiatrian ja psykiatristen laitosten rooli kommunistisissa järjestelmissä on historiallisesti ollut kaksijakoinen: niitä käytettiin sekä aidosti mielenterveyden hoitoon että joissakin maissa myös poliittiseen kontrolliin. Erityisen tunnettu esimerkki on Neuvostoliitto.

Neuvostoliitossa psykiatria kehittyi 1900-luvulla osaksi valtion terveydenhuoltojärjestelmää. Psykiatrisissa sairaaloissa hoidettiin tavallisia mielenterveyden häiriöitä, mutta järjestelmää käytettiin myös poliittisiin tarkoituksiin.
Tunnetuin ilmiö oli ”neuvostovastaisiksi” katsottujen henkilöiden sijoittaminen psykiatrisiin sairaaloihin. 1960–1980-luvuilla toisinajattelijoita, ihmisoikeusaktivisteja, uskonnollisia toisinajattelijoita ja muita hallinnon arvostelijoita saatettiin määrätä psykiatriseen hoitoon ilman normaalia rikosoikeudellista menettelyä.
Tämän mahdollisti osittain Neuvostoliitossa vaikutusvaltainen diagnoosiajatus ”hitaasti etenevästä skitsofreniasta” (vyalotekushchaya shizofreniya). Joissakin tapauksissa diagnoosia sovellettiin henkilöihin, joiden käyttäytyminen ei vastannut tavanomaista skitsofrenian kuvaa. Esimerkiksi voimakas poliittinen vakaumus tai yhteiskunnallisten olojen arvostelu saatettiin tulkita sairauden oireeksi.

Käytännössä järjestelmä saattoi toimia näin:
toisinajattelu → psykiatrinen diagnoosi → pakkohoito → eristäminen → lääkitys

Psykiatrisen sairaalan käyttö oli hallinnolle tietyissä tilanteissa hyödyllistä, koska henkilö voitiin pitää poissa julkisuudesta ilman avointa poliittista oikeudenkäyntiä. Hoitoon saattoi liittyä myös voimakkaita psyykenlääkkeitä ja muita pakkotoimia.

Miksi psykiatria soveltui tähän?
Psykiatrinen diagnoosi antaa valtiolle potentiaalisesti hyvin voimakkaan vallankäytön välineen, jos diagnoosi irrotetaan lääketieteellisistä kriteereistä.
Rikosoikeudellisessa järjestelmässä valtio joutuu yleensä osoittamaan, että henkilö on tehnyt tietyn teon. Psykiatrisessa järjestelmässä kysymys voidaan sen sijaan muotoilla esimerkiksi:
Onko henkilön ajattelu tai käyttäytyminen merkki mielisairaudesta?
Jos poliittinen poikkeavuus määritellään sairaudeksi, poliittinen erimielisyys voidaan muuttaa lääketieteelliseksi ongelmaksi.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kommunismi tai psykiatria itsessään johtaisi tällaiseen väärinkäyttöön. Neuvostoliiton tapauksessa kyse oli tietystä poliittisesta ja institutionaalisesta järjestelmästä, jossa lääketieteellisiä instituutioita voitiin alistaa valtion tavoitteille.

Muut kommunistiset valtiot
Neuvostoliitto ei ollut ainoa tapaus. Myös esimerkiksi Kiina on käyttänyt psykiatrisia instituutioita poliittisen kontrollin yhteydessä, vaikka järjestelmän historia ja käytännöt ovat erilaisia.
Kiinassa on ollut tapauksia, joissa poliittisia aktivisteja, vetoomusten esittäjiä ja muita viranomaisia vastustaneita henkilöitä on väitetysti sijoitettu psykiatriseen hoitoon. Tunnettu järjestelmä oli Ankang, valtion turvallisuusviranomaisten yhteydessä toimineiden psykiatristen laitosten verkosto.
Samalla on tärkeää erottaa dokumentoidut poliittisen väärinkäytön tapaukset kommunististen maiden koko psykiatrisesta järjestelmästä. Miljoonat ihmiset saivat näissä maissa psykiatrista hoitoa täysin tavallisiin sairauksiin ilman poliittista ulottuvuutta.

Länsimainen reaktio
Neuvostoliiton psykiatrian poliittinen väärinkäyttö herätti voimakasta kansainvälistä vastustusta erityisesti 1970-luvulla. Maailman psykiatrinen yhdistys (WPA) käsitteli asiaa, ja Neuvostoliiton psykiatrinen yhdistys erosi järjestöstä vuonna 1983 välttääkseen erottamisen.
1980-luvun lopulla Neuvostoliitossa tehtiin uudistuksia, ja poliittisen psykiatrian käytäntöjä alettiin purkaa.

Laajempi historiallinen opetus
Tässä historiassa on ehkä kiinnostavinta se, ettei ongelma ollut pelkästään siinä, että psykiatriaa käytettiin väärin, vaan siinä, että lääketieteellinen auktoriteetti saattoi antaa poliittiselle vallankäytölle tieteellisen näköisen perustelun.
Siksi modernissa psykiatriassa korostetaan esimerkiksi:
diagnoosien perustamista lääketieteellisiin kriteereihin, ei poliittisiin mielipiteisiin
potilaan oikeusturvaa ja riippumatonta arviointia
tahdosta riippumattoman hoidon tarkkoja oikeudellisia perusteita
psykiatrien ammatillista riippumattomuutta
mahdollisuutta valittaa ja saada riippumaton toinen arvio."

Kommunismissa psykiatrian poliittinen rooli korostuu. Kapitalismissa psykiatria on bisnes ja markkinatalous korostuu.

Kummassakin järjestelmässä uskotaan psykiatristen sairauksien olemassaoloon.

Lue lisää

Tätä on mielenkiintoista verrata vaikkapa kotisuomen nykytilaan. Meillähän esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaaliturvaorjuus on käytännössä mielisairaus. Siis aina silloin kun se ei ole rikos. Suomessa psykiatria toimii samalla tavalla kuin kommunismissa. Bisnes mallina se ei toimi samalla tavalla kuin jenkeissä. Suomessa "mielenterveyshuolto" toimii ennen kaikkea politiikan välineenä ja julkisen sektorin tyhjäntoimittajien toimeentulon takaajana.

Työllisyyspalvelut Suomessa toimii käytännössä samoin kuin rikollisten ehdonalaisjärejstelmä. Se on käytännössä kopio siitä. Ja mielisairastelupalvelujärjestlemä on aina kulkenut käsi kädessä kriminaalihuollon kanssa. Ja jos työtön ei suostu rikolliseksi hänet leimataan joka tapauksessa mielenterveyshäiriöiseksi elämänhallintaongelmaiseksi sosiaalitapaukseksi JOTTA hänen elämäänsä voidaan mielivaltaisesti puuttua ja häneen voidaan kohdistaa pakkotoimia.

Koska työttömyys on luokiteltu Suomessa joko rikokseksi tai mielenterveyshäiriöksi, voidaan työttömiin kohdistaa viimesijaisen toimeentulon eväämisen uhalla samanlaisia pakkotoimia kuin rikollisiin ja psykiatrisiin potilaisiin. Palkaton orjatyö on aina ollut sekä rikollisten rangaistuksen osa, kuten myös psykiatristen potilaiden "kuntoutusta".

Oleellisinta on pitää rikollinen tai psykiatrinen potilas köyhänä, jotta hän on käytettävissä. Oleellista on myös syy- seuraussuhteiden kääntäminen ylösalaisin: köyhyyden ja muiden olosuhteiden - kuten työmarkkinatilanteen - ihmiselle aiheuttamat seuraukset katsotaan syyksi miksi hän on kyseisissä olosuhteissa.

Anonyymi00153 kirjoitti:

Ongelma oli siis avohoidon puute, ei laitosten sulkeminen.

ChatGpt:

"Yhdysvaltojen deinstitutionalisaatio tarkoittaa 1950-luvulta alkanutta ja erityisesti 1960–1980-luvuilla kiihtynyttä muutosta, jossa mielisairaaloiden eli state mental hospitals -laitosten pitkäaikaispotilaiden määrää vähennettiin valtavasti ja hoitoa pyrittiin siirtämään sairaaloista yhteisöihin.
Tärkeä tarkennus on, että kyse ei ollut yksinkertaisesti siitä, että "mielisairaalat suljettiin massoittain". Paljon suurempi ilmiö oli sairaaloiden potilasmäärien romahtaminen ja sairaaloiden alasajo, kun taas kokonaan suljettujen sairaaloiden määrä oli suhteellisen pienempi. Esimerkiksi vuosina 1970–1992 osavaltion mielisairaaloiden määrä väheni 310:stä 273:een, mutta niiden potilasmäärä putosi peräti 77 %.

Kuinka suuri muutos oli?
Julkisten mielisairaaloiden potilasmäärä oli korkeimmillaan noin 558 000 henkilöä vuonna 1955. Sen jälkeen määrä alkoi laskea:
1955: ~558 000
1965: ~475 000
1975: ~193 000
1990: ~92 000
2000-luvulla määrä laski edelleen noin 40 000:n tasolle.

Siis kyse oli historiallisesti valtavasta muutoksesta: satojatuhansia ihmisiä, jotka aikaisemmin olisivat viettäneet pitkiä aikoja psykiatrisessa laitoksessa, eivät enää olleet siellä.
Miksi näin tehtiin?
Taustalla oli useita samanaikaisia tekijöitä.
1. Vanhat mielisairaalat olivat usein erittäin ongelmallisia.
Suurissa laitoksissa saattoi olla tuhansia potilaita. Pitkäaikainen laitoshoito saattoi muuttua käytännössä säilyttämiseksi: potilas asui laitoksessa vuosikymmeniä, vaikka aktiivinen hoito oli vähäistä. Esimerkiksi vuoden 1975 korkeimman oikeuden tapauksessa O'Connor v. Donaldson oli kyse miehestä, joka oli ollut lähes 15 vuotta suljettuna Florida State Hospitaliin ilman asianmukaista hoitoa, vaikka hän ei ollut vaarallinen itselleen tai muille.
2. Psykiatrinen lääkehoito muuttui.
1950-luvulta lähtien käyttöön tuli uusia lääkkeitä, erityisesti psykoosilääkkeitä. Ne tekivät joidenkin vakavasti sairaiden ihmisten hoitamisesta sairaalan ulkopuolella realistisempaa. On kuitenkin liian yksinkertaista sanoa, että "lääkkeet aiheuttivat deinstitutionalisaation": tutkimuksessa on havaittu, ettei vuoden 1954 ensimmäisten psykoosilääkkeiden käyttöönotto itsessään selittänyt sairaalaväestön romahtamista. Lasku kiihtyi myöhemmin, erityisesti 1960-luvulla, jolloin myös politiikka ja lainsäädäntö muuttuivat.
3. Ajattelutapa muuttui.
Yhä enemmän ajateltiin, että ihminen pitäisi hoitaa mahdollisimman vähän rajoittavassa ympäristössä ja että pitkäaikainen laitossijoitus saattoi itsessään vahingoittaa toimintakykyä. Tavoitteeksi tuli community mental health eli yhteisöpohjainen mielenterveyshoito.
4. Liittovaltion politiikka tuki muutosta.
Presidentti John F. Kennedy allekirjoitti vuonna 1963 Community Mental Health Centers Actin, jonka tarkoituksena oli rakentaa tuhansia paikallisia mielenterveyskeskuksia. Ajatus oli käytännössä:
sairaalan sijasta ihminen saisi tarvitsemansa palvelut omassa yhteisössään.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että suunniteltua yhteisöpalveluiden verkostoa ei koskaan rakennettu siinä laajuudessa kuin alun perin kaavailtiin. Tutkimuksen mukaan noin puolet suunnitelluista keskuksista toteutui.
Oikeusjärjestelmä vaikutti myös
1970-luvulla tuomioistuimet rajoittivat sitä, millä perusteilla valtio saattoi pitää ihmistä psykiatrisessa laitoksessa vastoin tämän tahtoa.
Erityisen tunnettu on O'Connor v. Donaldson (1975). Korkein oikeus totesi, ettei pelkkä mielisairauden olemassaolo oikeuta valtiota pitämään ihmistä loputtomasti suljettuna, jos tämä ei ole vaarallinen ja pystyy elämään turvallisesti vapaudessa.
Tämä oli osa laajempaa muutosta, jossa psykiatrisen potilaan yksilönvapautta ja oikeusturvaa alettiin painottaa huomattavasti enemmän.
Mutta tässä tapahtui jotain paradoksaalista
Deinstitutionalisaation alkuperäinen idea ei ollut:
"Laitokset pois ja ihmiset kadulle."
Idea oli:
"Laitokset pois ja niiden tilalle parempi yhteisöpohjainen hoito."
Käytännössä jälkimmäinen osa jäi monin paikoin vajaaksi.
Tämän seurauksena vakavasti mielisairaiden ihmisten hoito hajautui perheille, avohoitoon, yleissairaaloiden psykiatrisille osastoille, erilaisiin asumispalveluihin ja pahimmillaan kaduille sekä vankiloihin. Tutkimuskirjallisuudessa tätä on kutsuttu myös transinstitutionalization-ilmiöksi: laitoshoidon väheneminen ei välttämättä tarkoittanut sitä, että kaikki ihmiset olisivat yksinkertaisesti siirtyneet itsenäiseen ja hyvin toimivaan elämään.
Tässä mielessä Yhdysvaltojen myöhempi historia on kiinnostava. Vankiloista ja jalkakäytävistä tuli osittain uudenlainen paikka niille vakavasti sairaille ihmisille, joille ei ollut tarjolla riittävää psykiatrista tai asumisen tukea.
Samalla on kuitenkin tärkeää olla tekemättä liian suoraviivaista johtopäätöstä, että deinstitutionalisaatio = kodittomuus ja vankilat. Tutkimuksessa korostetaan, että muutokseen vaikuttivat samanaikaisesti lääketieteelliset, oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät."

Lue lisää

"Vankiloista ja jalkakäytävistä tuli osittain uudenlainen paikka niille vakavasti sairaille ihmisille, joille ei ollut tarjolla riittävää psykiatrista tai asumisen tukea."

Tämäkin oli seurausta nimenomaan laitos tuomisesta. Tiedetäänhän nykyisinkin että esim vankilasta vapautuvat vangit ovat kopissa vuosia istumisen jälkeen täysin uusavuttomia elämään vankilan ulkopuolella. Ei siksi koska ovat sairaita vaan koska heiltä puuttuu toimeentulon mahdollisuudet, ja tarvittavat tiedot siitä miten yhteiskunta toimii.

Sama pätee psykiatrisiin potilaisiin.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Szasz ei koskaan vastustanut ajatusta ihmisten vapaudesta hakea itselleen psykiatrista apua. Hän oli yksilön vapauksia kannattava henkilö joka vastusti pakkohoitoa ja keskittyi kyseenalaistamaan oman alansa käsityksen siitä mitä sairaudet ovat.

Lue lisää

On tää kyllä helmee settii nää teidän selitykset.

Ensin ihannoidaan ihmistä siitä syytä että hän ideologisesti kieltää sairauden olemassa olon, ja sitä kautta sen että sitä voisi hoitaa. Ja sitten kun ihmisiä kuolee hoidon puutteeseen, niin se on sitten sen yksilön vika, ettei hän hae hoitoa, jota ideologisista syistä ei saisi antaa??!?!?

Ei siksi etteikö Trumppi olisi käyttänyt tätä samaa kikkaa omassa vaalikampanjassaan ja tapattanut X määrän omia kannattajiaan, mutta...

Szazin palvojat voisivat muutenkin vähän selittää häneen liittyviä kehäpäätelmiä. Jos sairautta ei ole olemassa ja siksi psykiatria on muka tiedettä, niin kuinka hän mukatiedettä opiskelleena mukatieteilijänä pystyy todistamaan mukatieteen keinoin, ettei sairautta ole olemassa?

Anonyymi00152 kirjoitti:

Oliko se 2010 vai 2012 oli varmaan olennaista? Vastasin kommentoijan väitteeseen jossa hän vähätteli szaszin uskottavuutta sillä että hän vaikutti joskus 50- vuotta sitten. Minä totesin että hän antoi viimeisen haastattelunsa vasta vähän aikaa sitten ja uraputki kesti pitkän aikajanan. Eikä se suinkaan vähennä vaan vahvistaa uskottavuuttta.

https://m.youtube.com/watch?v=A63AVMEjYho

Dementia- asia koski hänen kykyään antaa vielä tuossa vaiheessa elämäänsä rationaalista näkökulmia. Hän antoi siis viimeisetkin haastattelunsa täydessä ymmärryksessä, ei vanhuudenhörperönä.

Lue lisää

Eihän nyt ole kyse vanhuudenhöperyydestä vaan kipujen vaikutuksesta psyykkeeseen

Anonyymi00161 kirjoitti:

On tää kyllä helmee settii nää teidän selitykset.

Ensin ihannoidaan ihmistä siitä syytä että hän ideologisesti kieltää sairauden olemassa olon, ja sitä kautta sen että sitä voisi hoitaa. Ja sitten kun ihmisiä kuolee hoidon puutteeseen, niin se on sitten sen yksilön vika, ettei hän hae hoitoa, jota ideologisista syistä ei saisi antaa??!?!?

Ei siksi etteikö Trumppi olisi käyttänyt tätä samaa kikkaa omassa vaalikampanjassaan ja tapattanut X määrän omia kannattajiaan, mutta...

Szazin palvojat voisivat muutenkin vähän selittää häneen liittyviä kehäpäätelmiä. Jos sairautta ei ole olemassa ja siksi psykiatria on muka tiedettä, niin kuinka hän mukatiedettä opiskelleena mukatieteilijänä pystyy todistamaan mukatieteen keinoin, ettei sairautta ole olemassa?

Lue lisää

Olet hämmästyttävän lahjakas valehtelija. Ei taida olla yhtäkään Szaszin kantaa puolustavaa argumenttia jota et olisi tahallaan väärin ymmärtänyt ja kieroon vääntänyt.

Minäkin pidän - kuten sanoin - Szaszia ääriajattelijana jonka kaikkien ajatusten toimeenpaneminen käytännön elämässä tuskin olisi realistista. Hoitolaitostenkin olemassaololle on oikeutuksensa. Mutta perusperiaatteiltaan ja ideologialtaan hänen näkemyksensä ovat uskottavampia kuin nykyinen main stream- ajattelu "psykiatrista sairauksista" ja käsityksestä miten niihin tulisi suhtautua.

Anonyymi00163 kirjoitti:

Eihän nyt ole kyse vanhuudenhöperyydestä vaan kipujen vaikutuksesta psyykkeeseen

Höpö höpö. Ja tiedät itsekin että höpö höpö.

Anonyymi00100 kirjoitti:

Szasz ei koskaan vastustanut ajatusta ihmisten vapaudesta hakea itselleen psykiatrista apua. Hän oli yksilön vapauksia kannattava henkilö joka vastusti pakkohoitoa ja keskittyi kyseenalaistamaan oman alansa käsityksen siitä mitä sairaudet ovat.

Lue lisää

Kyllähän jokaisella ihmisellä on oikeus hakea itselleen apua, jos haluaa.
Niin se on edelleen, se on yksilön vapaus.
Jos henkilö vastustaa pakkohoitoa tai lääkityksiä, niin se on hänen oma asiansa, muilla on lupa toimia kuten itse haluavat.
Vaikka pakkohoitoon ei mennä oman tahdon perusteella, vaan sinne viedään tarpeen vaatiessa.

Anonyymi00102 kirjoitti:

Sinusta pakkohoito ei ole siis ok jos henkilö vahingoittaa toista henkilöä koska ei ymmärrä tekojensa seurausta?

Siis missä kohtaa tuo joku noin sanoi, hänhän kertoi tuosta Szaszista ?

Anonyymi00117 kirjoitti:

Milloin tämä tapahtui että mielisairaaloita suljettiin laajamittaisesti? Szasz ei ollut antipsykiatrisen liikkeen edustaja omien sanojensa mukaan.

Monet psykiatriset potilaat on tapettu sairaaloissa.

Lue lisää

Olin vajaan 20 vuoden aikana muutamassakin eri psykiatrisessa sairaalassa, aika montakin kertaa, eikä niistä yhdessäkään vajaan 20 vuoden aikana tapettu yhtäkän potilasta.
Että jotain rajaa noihin tarinoihin, kiitos.

Anonyymi00129 kirjoitti:

Szaszin ja muun antipsykiatrisen liikkeen luoma eettinen ja poliittinen paine oli vain yksi tekijä sairaalahoidon purkamisessa.

Sulkemiskampanjoiden seurauksena miljoonat potilaat siirtyivät yhteisöjen vastuulle. Koska avohoito resursoitiin usein puutteellisesti, ilmiö johti Yhdysvalloissa ja monissa muissa maissa asunnottomuuden ja mielenterveysongelmaisten vankien määrän rajuun kasvuun – kehityskulkuun, josta Szaszin kaltaiset kriitikot syyttivät järjestelmän kyvyttömyyttä kohdata ihmisiä vapaina yksilöinä.

Mielisairaaloiden laajamittainen sulkeminen eli deinstitutionalisaatio alkoi 1950- ja 1960-luvuilla, ja unkarilaissyntyisellä psykiatrilla Thomas Szaszilla (1920–2012) oli merkittävä rooli tähän kehitykseen johtaneessa ideologisessa ja juridisessa murroksessa.

Lue lisää

Suomessa psykiatristen sairaaloiden laitospaikkoja vähennettiin jonkin verran myöhemmin kuin 1950-60-luvuilla.
Suurin vähennys taisi tapahtua vasta joskus -90-luvulla. Noin 70% vähennettiin laitospaikkoja.

Anonyymi00156 kirjoitti:

Tätä on mielenkiintoista verrata vaikkapa kotisuomen nykytilaan. Meillähän esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaaliturvaorjuus on käytännössä mielisairaus. Siis aina silloin kun se ei ole rikos. Suomessa psykiatria toimii samalla tavalla kuin kommunismissa. Bisnes mallina se ei toimi samalla tavalla kuin jenkeissä. Suomessa "mielenterveyshuolto" toimii ennen kaikkea politiikan välineenä ja julkisen sektorin tyhjäntoimittajien toimeentulon takaajana.

Työllisyyspalvelut Suomessa toimii käytännössä samoin kuin rikollisten ehdonalaisjärejstelmä. Se on käytännössä kopio siitä. Ja mielisairastelupalvelujärjestlemä on aina kulkenut käsi kädessä kriminaalihuollon kanssa. Ja jos työtön ei suostu rikolliseksi hänet leimataan joka tapauksessa mielenterveyshäiriöiseksi elämänhallintaongelmaiseksi sosiaalitapaukseksi JOTTA hänen elämäänsä voidaan mielivaltaisesti puuttua ja häneen voidaan kohdistaa pakkotoimia.

Koska työttömyys on luokiteltu Suomessa joko rikokseksi tai mielenterveyshäiriöksi, voidaan työttömiin kohdistaa viimesijaisen toimeentulon eväämisen uhalla samanlaisia pakkotoimia kuin rikollisiin ja psykiatrisiin potilaisiin. Palkaton orjatyö on aina ollut sekä rikollisten rangaistuksen osa, kuten myös psykiatristen potilaiden "kuntoutusta".

Oleellisinta on pitää rikollinen tai psykiatrinen potilas köyhänä, jotta hän on käytettävissä. Oleellista on myös syy- seuraussuhteiden kääntäminen ylösalaisin: köyhyyden ja muiden olosuhteiden - kuten työmarkkinatilanteen - ihmiselle aiheuttamat seuraukset katsotaan syyksi miksi hän on kyseisissä olosuhteissa.

Lue lisää

Tunnen paljon työttömiä, myös pitkäaikaistyöttömiä, joilla ei ole mt-ongelmia.
Ei kukaan tee työttömistä mielisairaita, eikä rikollisia. Työttömällä voi toki lähteä elämä "lapasesta" työttömyyden seurauksena, kun aikaa kuluu, voi tulla ajatuksia, ettei hänestä enää ole mihinkään, hän ei enää kelpaa, hän alkaa tuntea itsensä huonoksi ja syrjäytetyksi, jne. Itsetunto saattaa murentua, tarpeettomuuden tunne alkaa painaa, ja kaikki muutkin tunteet.

Anonyymi00156 kirjoitti:

Tätä on mielenkiintoista verrata vaikkapa kotisuomen nykytilaan. Meillähän esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaaliturvaorjuus on käytännössä mielisairaus. Siis aina silloin kun se ei ole rikos. Suomessa psykiatria toimii samalla tavalla kuin kommunismissa. Bisnes mallina se ei toimi samalla tavalla kuin jenkeissä. Suomessa "mielenterveyshuolto" toimii ennen kaikkea politiikan välineenä ja julkisen sektorin tyhjäntoimittajien toimeentulon takaajana.

Työllisyyspalvelut Suomessa toimii käytännössä samoin kuin rikollisten ehdonalaisjärejstelmä. Se on käytännössä kopio siitä. Ja mielisairastelupalvelujärjestlemä on aina kulkenut käsi kädessä kriminaalihuollon kanssa. Ja jos työtön ei suostu rikolliseksi hänet leimataan joka tapauksessa mielenterveyshäiriöiseksi elämänhallintaongelmaiseksi sosiaalitapaukseksi JOTTA hänen elämäänsä voidaan mielivaltaisesti puuttua ja häneen voidaan kohdistaa pakkotoimia.

Koska työttömyys on luokiteltu Suomessa joko rikokseksi tai mielenterveyshäiriöksi, voidaan työttömiin kohdistaa viimesijaisen toimeentulon eväämisen uhalla samanlaisia pakkotoimia kuin rikollisiin ja psykiatrisiin potilaisiin. Palkaton orjatyö on aina ollut sekä rikollisten rangaistuksen osa, kuten myös psykiatristen potilaiden "kuntoutusta".

Oleellisinta on pitää rikollinen tai psykiatrinen potilas köyhänä, jotta hän on käytettävissä. Oleellista on myös syy- seuraussuhteiden kääntäminen ylösalaisin: köyhyyden ja muiden olosuhteiden - kuten työmarkkinatilanteen - ihmiselle aiheuttamat seuraukset katsotaan syyksi miksi hän on kyseisissä olosuhteissa.

Lue lisää

Monet kuitenkin kuntoutuvat jopa takaisin työelämään, opiskelemaan, tms. Miten se sitten on mahdollista, voisitko vähän avata ajatuksiasi, päätelmiäsi ?

Anonyymi00161 kirjoitti:

On tää kyllä helmee settii nää teidän selitykset.

Ensin ihannoidaan ihmistä siitä syytä että hän ideologisesti kieltää sairauden olemassa olon, ja sitä kautta sen että sitä voisi hoitaa. Ja sitten kun ihmisiä kuolee hoidon puutteeseen, niin se on sitten sen yksilön vika, ettei hän hae hoitoa, jota ideologisista syistä ei saisi antaa??!?!?

Ei siksi etteikö Trumppi olisi käyttänyt tätä samaa kikkaa omassa vaalikampanjassaan ja tapattanut X määrän omia kannattajiaan, mutta...

Szazin palvojat voisivat muutenkin vähän selittää häneen liittyviä kehäpäätelmiä. Jos sairautta ei ole olemassa ja siksi psykiatria on muka tiedettä, niin kuinka hän mukatiedettä opiskelleena mukatieteilijänä pystyy todistamaan mukatieteen keinoin, ettei sairautta ole olemassa?

Lue lisää

Eikä mielenterveysongelmat ja psykiatriset sairaudet tarkoita juuri sitä, että ihmisellä on oma aatos vähän kuin hukassa ? Itse kukin voi uskoa sellaiseen, joka ajaa omaa agendaa, niin se usein menee terveidenkin kohdalla.
Psykiatrisissa sairaaloissa itse olleena en lainkaan ihmettele, miksi ihmiset ajattelevat kuten ajattelevat, miksi heillä on erilaisia mileipiteitä kuin joillain muilla, jne.
Eihän koko psykiatriaa, eikä alaa olisi, jos ihmiset olisivat kaikki normaaleja (jos nyt sellaista sanaa kenestäkään voi käyttää, mikä edes on normaali, ja kenen mielestä milloinkin?).

Anonyymi00183 kirjoitti:

Suomessa psykiatristen sairaaloiden laitospaikkoja vähennettiin jonkin verran myöhemmin kuin 1950-60-luvuilla.
Suurin vähennys taisi tapahtua vasta joskus -90-luvulla. Noin 70% vähennettiin laitospaikkoja.

Lue lisää

Paikkojen alasajo osui samaan aikaan Suomen historian vakavimman talouslaman kanssa. Sairaalapaikkoja suljettiin nopeasti rahan säästämiseksi, mutta lamasta johtuen korvaavia resursseja ja palveluita ei pystytty rakentamaan avohoitoon suunnitellusti. Tämän seurauksena monet tukea tarvinneet pitkäaikaispotilaat jäivät ilman riittävää hoitoa.

Anonyymi00181 kirjoitti:

Siis missä kohtaa tuo joku noin sanoi, hänhän kertoi tuosta Szaszista ?

Voi hyvänen aika. Kun hän on samaa mieltä Szaszin ideologiasta.Szasz vastusti pakkohoitoa.

Anonyymi00166 kirjoitti:

Höpö höpö. Ja tiedät itsekin että höpö höpö.

Et ole ikinä tainnut tuntea kipua ja tuntenut ihmistä jolla on fyysisiä kipuja.

Anonyymi00148 kirjoitti:

Kuka on väittänyt ettei elämänlaadun heikkeneminen aiheuta psykologista kärsimystä?

Ei kukaan.

Psyykkinen kärsimys ei ole metafora. "Psykiatrinen sairaus" on.

Lue lisää

No sinä. Elämänlaadun heikkeneminen rajoittaa usein yksilön vapautta valita ja toimia, mikä on suoraan yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen.

Anonyymi00196 kirjoitti:

Voi hyvänen aika. Kun hän on samaa mieltä Szaszin ideologiasta.Szasz vastusti pakkohoitoa.

Et nyt ymmärtänyt, mihin kommenttiin kysymys liittyi.

Anonyymi00148 kirjoitti:

Kuka on väittänyt ettei elämänlaadun heikkeneminen aiheuta psykologista kärsimystä?

Ei kukaan.

Psyykkinen kärsimys ei ole metafora. "Psykiatrinen sairaus" on.

Lue lisää

Psykiatriset sairaudet ei ole mitään kielikuvia.Mielenterveyden sairaudet ovat kuitenkin jotain aivan muuta: ne ovat neurobiologisia, psykologisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, joihin liittyy todellisia muutoksia aivotoiminnassa ja välittäjäaineissa.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Hän ei koskaan toiminut lääkärinä psykiatrisessa sairaalassa.

Yksikään psykiatri ei ole koskaan parantanut yhtäkään potilasta koska olemattomista sairauksista ei parannuta.

Lue lisää

Psykiatri voi auttaa potilasta parantumaan, vaikka ei suoranaisesti paranna itse potilasta.

Anonyymi00197 kirjoitti:

Et ole ikinä tainnut tuntea kipua ja tuntenut ihmistä jolla on fyysisiä kipuja.

Ei ole henkisesti helppoa, kun jatkuvasti on kipua, kivuttomia päiviä ei ole.
Kyllä ajoittain psyykeä on koeteltu/koetellaan. Itselläni on onneksi psyyke pysynyt aika hyvin kasassa, vaikka helppoa ei ole.
Kipu, väsymys, ym. vaikuttaa esim. unen laatuun, mielialaan, jne.

Anonyymi00199 kirjoitti:

No sinä. Elämänlaadun heikkeneminen rajoittaa usein yksilön vapautta valita ja toimia, mikä on suoraan yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen.

Puhut puppua ja laitat sanoja toisten suuhun. Sen ohessa ignoroit kaikki argumentit joilla pakkotoistoosi vastataan.

Mikä muuten kuvastaa psykiatriaa ja "psyyken sairauksia" oikein hyvin. Kyse on valheesta. Kaikki siihen liittyvä on valehtelua. Valediagnoosit, valepersoonat, valeoireet, valehoidot, lääkkeet joiden vaikutusmekanismeista valehdellaan jne jne. Kaikenkattava epäaitous häälyy koko mielenterveyspelleilyn yllä niin kiusallisen läpinäkyvästi että luulisi lapsenkin näkevän näiden valheiden läpi.

Psykologinen kärsimys on aivan eri kysymys. Itse asiassa psykiatrian yksi valhe on se, että diagnoosin avulla yhteiskunnallisten ja sosiaalisten ongelmien seuraukset yksilöille valehdellaan yksilön "henkilökohtaisiksi ongelmiksi". Ulkoiset ongelmat sijoitetaan yksilöön. Toki yksilöilläkin voi olla henkilökohtaisia ongelmia. Mutta niitäkään ei ratkota hoitamalla olematonta keksittyä sairautta jonka syyksi ne henkilökohtaiset ongelmat pistetään. Ja lääkkeillä ja hoitokeino olla joilla ei ole tieteellistä pohjaa.

Anonyymi00201 kirjoitti:

Psykiatriset sairaudet ei ole mitään kielikuvia.Mielenterveyden sairaudet ovat kuitenkin jotain aivan muuta: ne ovat neurobiologisia, psykologisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, joihin liittyy todellisia muutoksia aivotoiminnassa ja välittäjäaineissa.

Lue lisää

"Psykiatriset sairaudet.... ovat neurobiologisia, psykologisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, joihin liittyy todellisia muutoksia aivotoiminnassa ja välittäjäaineissa."

Juuri tämän väitteen monet asiantuntijat kiistävät. Monet alan asiantuntijat Szasz mukaanluettuna väittävät ettei mitään tieteellistä näyttöä tästä ole. Mitään tutkimusta välittäjäaineista ei ole oikeasti olemassa. Aivojen poikkeavuuksien syistä on monenlaista tulkintaa. Myöskään psyykenlääkkeiden toimintamekanismeista ei ole näyttöä.

Esim. kuuluisat SSRI- lääkkeiden "selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjät"- väite on teoria, ei tutkimustulos. Joku on keksinyt tarinan aivokemioista ja kun sitä opetetaan virallisena totuutena lääketieteen nimissä se uskotaan.

Anonyymi00199 kirjoitti:

No sinä. Elämänlaadun heikkeneminen rajoittaa usein yksilön vapautta valita ja toimia, mikä on suoraan yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen.

Kokemuksesta tiedän, kun oma elämänlaatu heikkenee, tietenkin se vaikuttaa myös mielenterveyteen.
Mutta sen kestää paremmin, kun hyväksyy, että oma elämänlaatu on heikentynyt. Asia, jolle ei oikein voi mitään, on parempi hyväksyä, elämä ja eläminen on edes vähän helpompaa.

Anonyymi00211 kirjoitti:

Puhut puppua ja laitat sanoja toisten suuhun. Sen ohessa ignoroit kaikki argumentit joilla pakkotoistoosi vastataan.

Mikä muuten kuvastaa psykiatriaa ja "psyyken sairauksia" oikein hyvin. Kyse on valheesta. Kaikki siihen liittyvä on valehtelua. Valediagnoosit, valepersoonat, valeoireet, valehoidot, lääkkeet joiden vaikutusmekanismeista valehdellaan jne jne. Kaikenkattava epäaitous häälyy koko mielenterveyspelleilyn yllä niin kiusallisen läpinäkyvästi että luulisi lapsenkin näkevän näiden valheiden läpi.

Psykologinen kärsimys on aivan eri kysymys. Itse asiassa psykiatrian yksi valhe on se, että diagnoosin avulla yhteiskunnallisten ja sosiaalisten ongelmien seuraukset yksilöille valehdellaan yksilön "henkilökohtaisiksi ongelmiksi". Ulkoiset ongelmat sijoitetaan yksilöön. Toki yksilöilläkin voi olla henkilökohtaisia ongelmia. Mutta niitäkään ei ratkota hoitamalla olematonta keksittyä sairautta jonka syyksi ne henkilökohtaiset ongelmat pistetään. Ja lääkkeillä ja hoitokeino olla joilla ei ole tieteellistä pohjaa.

Lue lisää

Jos ihmisellä ei ole ongelmia, niin miksi ei voi keskittyä tavalliseen, normaaliin elämään ? Miksi on roikuttava jollain mielenterveyspalstalla, jos on täysin terve ? Turhaa kai se on terveenä täällä kivenkovaa inttää, ettei psyykkisiä sairauksia ole olemassakaan ?

Anonyymi00057 kirjoitti:

Szasz mielsi itsensä eritoten historioitsijaksi.

Meidän yläasteen uskonnon opettaja mielsi itsensä uskonnon opettajaksi.
Mutta suurin osa luokan pojista piti häntä seksi symbolina. (enkä yhtään ihmettele.)

Se että lukemattomat sairaudentunnottomat ihmiset fanittaa häntä, kertoo omaa karua kieltään hänen asemasta historioitsiana.

Anonyymi00210 kirjoitti:

Ei ole henkisesti helppoa, kun jatkuvasti on kipua, kivuttomia päiviä ei ole.
Kyllä ajoittain psyykeä on koeteltu/koetellaan. Itselläni on onneksi psyyke pysynyt aika hyvin kasassa, vaikka helppoa ei ole.
Kipu, väsymys, ym. vaikuttaa esim. unen laatuun, mielialaan, jne.

Lue lisää

Juuri näin. Olisko thomas szasz ollut ihminen jolla kipu ei vaikuta psyykkeeseen ja ollut osallisena itsemurha päätökseen.

Anonyymi00211 kirjoitti:

Puhut puppua ja laitat sanoja toisten suuhun. Sen ohessa ignoroit kaikki argumentit joilla pakkotoistoosi vastataan.

Mikä muuten kuvastaa psykiatriaa ja "psyyken sairauksia" oikein hyvin. Kyse on valheesta. Kaikki siihen liittyvä on valehtelua. Valediagnoosit, valepersoonat, valeoireet, valehoidot, lääkkeet joiden vaikutusmekanismeista valehdellaan jne jne. Kaikenkattava epäaitous häälyy koko mielenterveyspelleilyn yllä niin kiusallisen läpinäkyvästi että luulisi lapsenkin näkevän näiden valheiden läpi.

Psykologinen kärsimys on aivan eri kysymys. Itse asiassa psykiatrian yksi valhe on se, että diagnoosin avulla yhteiskunnallisten ja sosiaalisten ongelmien seuraukset yksilöille valehdellaan yksilön "henkilökohtaisiksi ongelmiksi". Ulkoiset ongelmat sijoitetaan yksilöön. Toki yksilöilläkin voi olla henkilökohtaisia ongelmia. Mutta niitäkään ei ratkota hoitamalla olematonta keksittyä sairautta jonka syyksi ne henkilökohtaiset ongelmat pistetään. Ja lääkkeillä ja hoitokeino olla joilla ei ole tieteellistä pohjaa.

Lue lisää

Psykologinen kärsimys on psyykkistä ja emotionaalista kipua, joka haastaa ihmisen mieltä, jaksamista ja jokapäiväistä elämää.

Miten se ilmenee?
Ahdistus ja pelko: Jatkuva huoli tai turvattomuuden tunne.
Surullisuus: Tyhjyyden tai toivottomuuden kokemukset.
Uupumus: Vaikeus suoriutua arjen perusasioista.
Keholliset oireet: Unettomuus, päänsärky tai jännitys kehossa.

Kerro minulle miten nämä eroaa esim masennuksesta

Anonyymi00213 kirjoitti:

"Psykiatriset sairaudet.... ovat neurobiologisia, psykologisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, joihin liittyy todellisia muutoksia aivotoiminnassa ja välittäjäaineissa."

Juuri tämän väitteen monet asiantuntijat kiistävät. Monet alan asiantuntijat Szasz mukaanluettuna väittävät ettei mitään tieteellistä näyttöä tästä ole. Mitään tutkimusta välittäjäaineista ei ole oikeasti olemassa. Aivojen poikkeavuuksien syistä on monenlaista tulkintaa. Myöskään psyykenlääkkeiden toimintamekanismeista ei ole näyttöä.

Esim. kuuluisat SSRI- lääkkeiden "selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjät"- väite on teoria, ei tutkimustulos. Joku on keksinyt tarinan aivokemioista ja kun sitä opetetaan virallisena totuutena lääketieteen nimissä se uskotaan.

Lue lisää

https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/aivojen-keskeisen-valittajaaineen-merkitysta-voidaan-tutkia-entista-tarkemmin

Tieteellinen näyttö jaotellaan pääosin lääkeryhmittäin:

1. Masennuslääkkeet (Antidepressantit)Perinteinen näyttö (Välittäjäaineteoria): SSRI- ja SNRI-lääkkeiden tiedetään estävän serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa synapsiraosta. Tämä lisää välittäjäaineiden määrää synapsissa välittömästi.Uusi neurobiologinen näyttö (Neuroplastisuus): Pelkkä serotoniinin lisääntyminen ei selitä sitä, miksi lääkkeiden kliininen vaste alkaa usein vasta viikkojen viiveellä. Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen (professori Eero Castrénin johtama tutkimus) ja kansainvälisten ryhmien näyttö osoittaa, että masennuslääkkeet sitoutuvat suoraan muun muassa TRKB-reseptoreihin, mikä aktivoi aivoperäistä hermokasvutekijää (BDNF).Tämä prosessi lisää synapsien määrää ja muovautuvuutta (neuroplastisuutta) aivokuorella ja hippokampuksessa. Lääke ei siis suoraan "korjaa kemiallista epätasapainoa" (josta ei ole aukotonta näyttöä), vaan palauttaa aivojen kyvyn muovautua ja sopeutua ympäristötekijöihin.

2. Psykoosilääkkeet (Antipsykootit)Näyttö dopamiinisalpauksesta: Kaikkien tehokkaiden psykoosilääkkeiden yhteinen piirre on aivojen dopamiini-D2-reseptoreiden salpaaminen. Neurokuvantamistutkimukset (kuten PET-kuvaukset) osoittavat suoran korrelaation D2-reseptorisalpauksen asteen ja antipsykoottisen tehon välillä. Jos salpausaste on liian matala, tehoa ei synny; jos se on liian korkea (yli 80 %), ilmaantuu motorisia haittavaikutuksia.Reseptoriprofiilien laajuus: Uudemmat eli epätyypilliset psykoosilääkkeet vaikuttavat D2-reseptoreiden lisäksi myös serotoniinireseptoreihin (erityisesti 5-HT2A). Poikkeuksena on markkinoiden tehokkain psykoosilääke klotsapiini, jonka tarkka ja monimutkainen reseptorien yhteisvaikutusmekanismi on osittain edelleen arvoitus.

3. Ahdistus- ja unilääkkeet (Bentsodiatsepiinit)Näyttö GABA-järjestelmästä: Bentsodiatsepiinien toimintamekanismista on erittäin vahva ja selkeä biologinen näyttö. Ne sitoutuvat aivojen GABA-A-reseptoreihin ja toimivat allosteerisina modulaattoreina eli tehostavat aivojen oman jarruttavan välittäjäaineen (GABA) vaikutusta. Tämä johtaa hermosolujen sähköisen toiminnan vaimenemiseen, mikä näkyy nopeana ahdistuksen lievittymisenä, lihasrentoutena ja sedaationa.

Anonyymi00213 kirjoitti:

"Psykiatriset sairaudet.... ovat neurobiologisia, psykologisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, joihin liittyy todellisia muutoksia aivotoiminnassa ja välittäjäaineissa."

Juuri tämän väitteen monet asiantuntijat kiistävät. Monet alan asiantuntijat Szasz mukaanluettuna väittävät ettei mitään tieteellistä näyttöä tästä ole. Mitään tutkimusta välittäjäaineista ei ole oikeasti olemassa. Aivojen poikkeavuuksien syistä on monenlaista tulkintaa. Myöskään psyykenlääkkeiden toimintamekanismeista ei ole näyttöä.

Esim. kuuluisat SSRI- lääkkeiden "selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjät"- väite on teoria, ei tutkimustulos. Joku on keksinyt tarinan aivokemioista ja kun sitä opetetaan virallisena totuutena lääketieteen nimissä se uskotaan.

Lue lisää

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/tutkijat-loysivat-uutta-tietoa-masennuslaakkeiden-vaikutuksista-laakkeet-sitoutuvat-aivojen-kasvutekijan-reseptoriin-suoraan-ilman-serotoniinin-apua


miksi se sinusta se on teoria?

Anonyymi00208 kirjoitti:

Psykiatri voi auttaa potilasta parantumaan, vaikka ei suoranaisesti paranna itse potilasta.

Mustikan poimintakin voi auttaa ihmistä voimaan henkisesti paremmin. Liikunta voi auttaa ihmistä voimaan paremmin. Tai sitten lääkärin kanssa juttelu. Huumeiden ja viinankin vetäminen usein auttaa ihmistä ainakin hetken verran voimaan paremmin.

Se ei ole sama kuin että nämä auttavat potilasta parantumaan sairaudesta jota ei ole olemassa.

Anonyymi00216 kirjoitti:

Jos ihmisellä ei ole ongelmia, niin miksi ei voi keskittyä tavalliseen, normaaliin elämään ? Miksi on roikuttava jollain mielenterveyspalstalla, jos on täysin terve ? Turhaa kai se on terveenä täällä kivenkovaa inttää, ettei psyykkisiä sairauksia ole olemassakaan ?

Lue lisää

Kuka väitti että ihmisellä ei ole ongelmia?

Anonyymi00152 kirjoitti:

Oliko se 2010 vai 2012 oli varmaan olennaista? Vastasin kommentoijan väitteeseen jossa hän vähätteli szaszin uskottavuutta sillä että hän vaikutti joskus 50- vuotta sitten. Minä totesin että hän antoi viimeisen haastattelunsa vasta vähän aikaa sitten ja uraputki kesti pitkän aikajanan. Eikä se suinkaan vähennä vaan vahvistaa uskottavuuttta.

https://m.youtube.com/watch?v=A63AVMEjYho

Dementia- asia koski hänen kykyään antaa vielä tuossa vaiheessa elämäänsä rationaalista näkökulmia. Hän antoi siis viimeisetkin haastattelunsa täydessä ymmärryksessä, ei vanhuudenhörperönä.

Lue lisää

Thomas Szasz kehitti ideologiansa kuusikymmentäluvun alussa, eikä kyennyt kehittämään sitä, enää sitä mukaa, mitä maailma ja tiede kehittyi hänen ympärillään, vaan hän paasasi sitä yhtä ja samaa hamaan loppuunsa asti.

Ilmanko on inttäjien suuri idolli.

Anonyymi00152 kirjoitti:

Oliko se 2010 vai 2012 oli varmaan olennaista? Vastasin kommentoijan väitteeseen jossa hän vähätteli szaszin uskottavuutta sillä että hän vaikutti joskus 50- vuotta sitten. Minä totesin että hän antoi viimeisen haastattelunsa vasta vähän aikaa sitten ja uraputki kesti pitkän aikajanan. Eikä se suinkaan vähennä vaan vahvistaa uskottavuuttta.

https://m.youtube.com/watch?v=A63AVMEjYho

Dementia- asia koski hänen kykyään antaa vielä tuossa vaiheessa elämäänsä rationaalista näkökulmia. Hän antoi siis viimeisetkin haastattelunsa täydessä ymmärryksessä, ei vanhuudenhörperönä.

Lue lisää

Ohan se olennaista. harva kuollut antaa haastatteluja

Anonyymi00165 kirjoitti:

Olet hämmästyttävän lahjakas valehtelija. Ei taida olla yhtäkään Szaszin kantaa puolustavaa argumenttia jota et olisi tahallaan väärin ymmärtänyt ja kieroon vääntänyt.

Minäkin pidän - kuten sanoin - Szaszia ääriajattelijana jonka kaikkien ajatusten toimeenpaneminen käytännön elämässä tuskin olisi realistista. Hoitolaitostenkin olemassaololle on oikeutuksensa. Mutta perusperiaatteiltaan ja ideologialtaan hänen näkemyksensä ovat uskottavampia kuin nykyinen main stream- ajattelu "psykiatrista sairauksista" ja käsityksestä miten niihin tulisi suhtautua.

Lue lisää

Ainoa hyödyllinen asia, mitä antipsykiatriassa on, on se että se voi toimia jarruna sille, että itse psykiatria ei lähde kehittymään väärään suuntaan. Kaikki muu on täysin hyödytöntä lässytystä, jolla ei ole ikinään kyetty parantamaan ketään.

Anonyymi00156 kirjoitti:

Tätä on mielenkiintoista verrata vaikkapa kotisuomen nykytilaan. Meillähän esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaaliturvaorjuus on käytännössä mielisairaus. Siis aina silloin kun se ei ole rikos. Suomessa psykiatria toimii samalla tavalla kuin kommunismissa. Bisnes mallina se ei toimi samalla tavalla kuin jenkeissä. Suomessa "mielenterveyshuolto" toimii ennen kaikkea politiikan välineenä ja julkisen sektorin tyhjäntoimittajien toimeentulon takaajana.

Työllisyyspalvelut Suomessa toimii käytännössä samoin kuin rikollisten ehdonalaisjärejstelmä. Se on käytännössä kopio siitä. Ja mielisairastelupalvelujärjestlemä on aina kulkenut käsi kädessä kriminaalihuollon kanssa. Ja jos työtön ei suostu rikolliseksi hänet leimataan joka tapauksessa mielenterveyshäiriöiseksi elämänhallintaongelmaiseksi sosiaalitapaukseksi JOTTA hänen elämäänsä voidaan mielivaltaisesti puuttua ja häneen voidaan kohdistaa pakkotoimia.

Koska työttömyys on luokiteltu Suomessa joko rikokseksi tai mielenterveyshäiriöksi, voidaan työttömiin kohdistaa viimesijaisen toimeentulon eväämisen uhalla samanlaisia pakkotoimia kuin rikollisiin ja psykiatrisiin potilaisiin. Palkaton orjatyö on aina ollut sekä rikollisten rangaistuksen osa, kuten myös psykiatristen potilaiden "kuntoutusta".

Oleellisinta on pitää rikollinen tai psykiatrinen potilas köyhänä, jotta hän on käytettävissä. Oleellista on myös syy- seuraussuhteiden kääntäminen ylösalaisin: köyhyyden ja muiden olosuhteiden - kuten työmarkkinatilanteen - ihmiselle aiheuttamat seuraukset katsotaan syyksi miksi hän on kyseisissä olosuhteissa.

Lue lisää

Tähän väliin tulee faktoja.

Fakta: Työttömyys on Suomen laissa sosiaalinen riski, ei rikos eikä sairaus. Suomen perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus riittävään sosiaaliturvaan ja perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden aikana. Työttömyysturva on lakisääteinen etuus, jonka saaminen perustuu työnhakuvelvoitteisiin ja ehtoihin, ei rangaistusjärjestelmään.

Fakta: Työllisyyspalvelut (TE-palvelut / kunnan työllisyyspalvelut) ja Kriminaalihuolto (Rikosseuraamuslaitos RISE) ovat kaksi täysin erillistä organisaatiota ja hallinnonalaa.

-Työllisyyspalvelujen tehtävä on auttaa työnhakijoita työllistymään ja tarjota koulutus- sekä kuntoutuspalveluita.

-Rikosseuraamuslaitos vastaa rikoksesta tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanosta.

-Työnhakijaan sovelletaan julkisoikeudellisia ehtoja (kuten ilmoittautumisvelvollisuutta), joita ei tule sekoittaa rikosoikeudellisiin rangaistuksiin.

Fakta: Suomessa lääketieteellisen diagnostiikan (ICD-luokitus) tekee aina laillistettu lääkäri. Diagnosointi perustuu tieteellisiin kriteereihin, ei työmarkkinastatukseen tai poliittiseen ohjaukseen. Työttömyys ei anna lääkärille tai viranomaiselle perustetta diagnosoida sairautta.

Pakkotoimet: Mielenterveyslaissa määritelty pakkohoito (tarkkailu ja tahdostariippumaton hoito) vaatii tiukat lääketieteelliset kriteerit: vakavan mielensairauden (psykoosin), välittömän hengen tai terveyden vaaran, sekä sen, että muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Työttömyys ei ole pakkohoitoon ohjaava syy.

Fakta: Suomessa pakkotyö on perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmissopimuksissa kielletty.

-Työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta ovat aktivoivia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea työelämään paluuta tai toimintakykyä.

-Osallistumisesta maksetaan kulukorvausta / ylläpitokorvausta varsinaisen työttömyysetuuden tai toimeentulotuen lisäksi.

-Kuntouttavasta työtoiminnasta tai työkokeilusta kieltäytyminen voi johtaa etuuden määräaikaiseen leikkaamiseen (karanteeniin), mutta henkilöä ei voida fyysisesti pakottaa työhön.

Fakta: Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli perustuu köyhyyden lieventämiseen ja eriarvoisuuden tasoittamiseen verovaroin rahoitetulla sosiaaliturvalla. Vaikka julkisessa keskustelussa ja yhteiskuntatieteissä arvioidaan kriittisesti kannustinloukkuja ja järjestelmän kankeutta, lainsäädännön ja palvelujärjestelmän virallinen tavoite on tukea yksilön itsenäistä toimeentuloa ja työllistymistä.

Anonyymi00183 kirjoitti:

Suomessa psykiatristen sairaaloiden laitospaikkoja vähennettiin jonkin verran myöhemmin kuin 1950-60-luvuilla.
Suurin vähennys taisi tapahtua vasta joskus -90-luvulla. Noin 70% vähennettiin laitospaikkoja.

Lue lisää

Ysärillä suomessa alettiin puhua ns. italianmallista, missä kävimme useita kertoja hakemassa oppia.

Saimme kyllä tuotua mallia suomeen, mutta ihan ongelmatonta sekään ei ollut. Siihen liittyi hyvin pitkälti samoja ongelmia kuin amerikassa. Avohoito ei ollut valmis ottamaan vastaan sitä määrää potilaita, ja siinä vaiheessa myös ylilääkittiin ihmisiä.

Onneksi ihmisten ylilääkitseminen on nykyisin harvinaisempaa, mutta avohoidolla on edelleen ongelmia vastata tarpeeseen, vaikkakin ehkä eri syistä.

Anonyymi00257 kirjoitti:

Ysärillä suomessa alettiin puhua ns. italianmallista, missä kävimme useita kertoja hakemassa oppia.

Saimme kyllä tuotua mallia suomeen, mutta ihan ongelmatonta sekään ei ollut. Siihen liittyi hyvin pitkälti samoja ongelmia kuin amerikassa. Avohoito ei ollut valmis ottamaan vastaan sitä määrää potilaita, ja siinä vaiheessa myös ylilääkittiin ihmisiä.

Onneksi ihmisten ylilääkitseminen on nykyisin harvinaisempaa, mutta avohoidolla on edelleen ongelmia vastata tarpeeseen, vaikkakin ehkä eri syistä.

Lue lisää

Kannattaa siis tarkasti miettiä haluaako ryhtyä meilisairaaksi. Siinä vaiheessa kun on vielä mahdollisuus kääntää kelkka se kannattaa kääntää. Siinä vaiheessa kun on laitostuttu kokonaan ja rouskittu lääkkeitä vuosikymmenet normaalielämään ja yhteiskuntaan palaaminen on hyvin vaikeaa.

Anonyymi00256 kirjoitti:

Tähän väliin tulee faktoja.

Fakta: Työttömyys on Suomen laissa sosiaalinen riski, ei rikos eikä sairaus. Suomen perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus riittävään sosiaaliturvaan ja perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden tai työkyvyttömyyden aikana. Työttömyysturva on lakisääteinen etuus, jonka saaminen perustuu työnhakuvelvoitteisiin ja ehtoihin, ei rangaistusjärjestelmään.

Fakta: Työllisyyspalvelut (TE-palvelut / kunnan työllisyyspalvelut) ja Kriminaalihuolto (Rikosseuraamuslaitos RISE) ovat kaksi täysin erillistä organisaatiota ja hallinnonalaa.

-Työllisyyspalvelujen tehtävä on auttaa työnhakijoita työllistymään ja tarjota koulutus- sekä kuntoutuspalveluita.

-Rikosseuraamuslaitos vastaa rikoksesta tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanosta.

-Työnhakijaan sovelletaan julkisoikeudellisia ehtoja (kuten ilmoittautumisvelvollisuutta), joita ei tule sekoittaa rikosoikeudellisiin rangaistuksiin.

Fakta: Suomessa lääketieteellisen diagnostiikan (ICD-luokitus) tekee aina laillistettu lääkäri. Diagnosointi perustuu tieteellisiin kriteereihin, ei työmarkkinastatukseen tai poliittiseen ohjaukseen. Työttömyys ei anna lääkärille tai viranomaiselle perustetta diagnosoida sairautta.

Pakkotoimet: Mielenterveyslaissa määritelty pakkohoito (tarkkailu ja tahdostariippumaton hoito) vaatii tiukat lääketieteelliset kriteerit: vakavan mielensairauden (psykoosin), välittömän hengen tai terveyden vaaran, sekä sen, että muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä. Työttömyys ei ole pakkohoitoon ohjaava syy.

Fakta: Suomessa pakkotyö on perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmissopimuksissa kielletty.

-Työkokeilut ja kuntouttava työtoiminta ovat aktivoivia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea työelämään paluuta tai toimintakykyä.

-Osallistumisesta maksetaan kulukorvausta / ylläpitokorvausta varsinaisen työttömyysetuuden tai toimeentulotuen lisäksi.

-Kuntouttavasta työtoiminnasta tai työkokeilusta kieltäytyminen voi johtaa etuuden määräaikaiseen leikkaamiseen (karanteeniin), mutta henkilöä ei voida fyysisesti pakottaa työhön.

Fakta: Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli perustuu köyhyyden lieventämiseen ja eriarvoisuuden tasoittamiseen verovaroin rahoitetulla sosiaaliturvalla. Vaikka julkisessa keskustelussa ja yhteiskuntatieteissä arvioidaan kriittisesti kannustinloukkuja ja järjestelmän kankeutta, lainsäädännön ja palvelujärjestelmän virallinen tavoite on tukea yksilön itsenäistä toimeentuloa ja työllistymistä.

Lue lisää

En ala tässä puhua työttömyydestä tämän enempää ettei ketju pitene liikaa. Se olkoon työttömyys- palstan teema. Kunhan otin kuriositeettina pienen huomion siihen kuinka psykiatria totta tosiaan on myöskin poliittinen työkalu ja suhtautuminen eritoten pitkäaikaistyöttömiin ihmisiin "elämänhallintaongelmaisina" tästä okein hyvä esimerkki.

Anonyymi00153 kirjoitti:

Ongelma oli siis avohoidon puute, ei laitosten sulkeminen.

ChatGpt:

"Yhdysvaltojen deinstitutionalisaatio tarkoittaa 1950-luvulta alkanutta ja erityisesti 1960–1980-luvuilla kiihtynyttä muutosta, jossa mielisairaaloiden eli state mental hospitals -laitosten pitkäaikaispotilaiden määrää vähennettiin valtavasti ja hoitoa pyrittiin siirtämään sairaaloista yhteisöihin.
Tärkeä tarkennus on, että kyse ei ollut yksinkertaisesti siitä, että "mielisairaalat suljettiin massoittain". Paljon suurempi ilmiö oli sairaaloiden potilasmäärien romahtaminen ja sairaaloiden alasajo, kun taas kokonaan suljettujen sairaaloiden määrä oli suhteellisen pienempi. Esimerkiksi vuosina 1970–1992 osavaltion mielisairaaloiden määrä väheni 310:stä 273:een, mutta niiden potilasmäärä putosi peräti 77 %.

Kuinka suuri muutos oli?
Julkisten mielisairaaloiden potilasmäärä oli korkeimmillaan noin 558 000 henkilöä vuonna 1955. Sen jälkeen määrä alkoi laskea:
1955: ~558 000
1965: ~475 000
1975: ~193 000
1990: ~92 000
2000-luvulla määrä laski edelleen noin 40 000:n tasolle.

Siis kyse oli historiallisesti valtavasta muutoksesta: satojatuhansia ihmisiä, jotka aikaisemmin olisivat viettäneet pitkiä aikoja psykiatrisessa laitoksessa, eivät enää olleet siellä.
Miksi näin tehtiin?
Taustalla oli useita samanaikaisia tekijöitä.
1. Vanhat mielisairaalat olivat usein erittäin ongelmallisia.
Suurissa laitoksissa saattoi olla tuhansia potilaita. Pitkäaikainen laitoshoito saattoi muuttua käytännössä säilyttämiseksi: potilas asui laitoksessa vuosikymmeniä, vaikka aktiivinen hoito oli vähäistä. Esimerkiksi vuoden 1975 korkeimman oikeuden tapauksessa O'Connor v. Donaldson oli kyse miehestä, joka oli ollut lähes 15 vuotta suljettuna Florida State Hospitaliin ilman asianmukaista hoitoa, vaikka hän ei ollut vaarallinen itselleen tai muille.
2. Psykiatrinen lääkehoito muuttui.
1950-luvulta lähtien käyttöön tuli uusia lääkkeitä, erityisesti psykoosilääkkeitä. Ne tekivät joidenkin vakavasti sairaiden ihmisten hoitamisesta sairaalan ulkopuolella realistisempaa. On kuitenkin liian yksinkertaista sanoa, että "lääkkeet aiheuttivat deinstitutionalisaation": tutkimuksessa on havaittu, ettei vuoden 1954 ensimmäisten psykoosilääkkeiden käyttöönotto itsessään selittänyt sairaalaväestön romahtamista. Lasku kiihtyi myöhemmin, erityisesti 1960-luvulla, jolloin myös politiikka ja lainsäädäntö muuttuivat.
3. Ajattelutapa muuttui.
Yhä enemmän ajateltiin, että ihminen pitäisi hoitaa mahdollisimman vähän rajoittavassa ympäristössä ja että pitkäaikainen laitossijoitus saattoi itsessään vahingoittaa toimintakykyä. Tavoitteeksi tuli community mental health eli yhteisöpohjainen mielenterveyshoito.
4. Liittovaltion politiikka tuki muutosta.
Presidentti John F. Kennedy allekirjoitti vuonna 1963 Community Mental Health Centers Actin, jonka tarkoituksena oli rakentaa tuhansia paikallisia mielenterveyskeskuksia. Ajatus oli käytännössä:
sairaalan sijasta ihminen saisi tarvitsemansa palvelut omassa yhteisössään.
Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että suunniteltua yhteisöpalveluiden verkostoa ei koskaan rakennettu siinä laajuudessa kuin alun perin kaavailtiin. Tutkimuksen mukaan noin puolet suunnitelluista keskuksista toteutui.
Oikeusjärjestelmä vaikutti myös
1970-luvulla tuomioistuimet rajoittivat sitä, millä perusteilla valtio saattoi pitää ihmistä psykiatrisessa laitoksessa vastoin tämän tahtoa.
Erityisen tunnettu on O'Connor v. Donaldson (1975). Korkein oikeus totesi, ettei pelkkä mielisairauden olemassaolo oikeuta valtiota pitämään ihmistä loputtomasti suljettuna, jos tämä ei ole vaarallinen ja pystyy elämään turvallisesti vapaudessa.
Tämä oli osa laajempaa muutosta, jossa psykiatrisen potilaan yksilönvapautta ja oikeusturvaa alettiin painottaa huomattavasti enemmän.
Mutta tässä tapahtui jotain paradoksaalista
Deinstitutionalisaation alkuperäinen idea ei ollut:
"Laitokset pois ja ihmiset kadulle."
Idea oli:
"Laitokset pois ja niiden tilalle parempi yhteisöpohjainen hoito."
Käytännössä jälkimmäinen osa jäi monin paikoin vajaaksi.
Tämän seurauksena vakavasti mielisairaiden ihmisten hoito hajautui perheille, avohoitoon, yleissairaaloiden psykiatrisille osastoille, erilaisiin asumispalveluihin ja pahimmillaan kaduille sekä vankiloihin. Tutkimuskirjallisuudessa tätä on kutsuttu myös transinstitutionalization-ilmiöksi: laitoshoidon väheneminen ei välttämättä tarkoittanut sitä, että kaikki ihmiset olisivat yksinkertaisesti siirtyneet itsenäiseen ja hyvin toimivaan elämään.
Tässä mielessä Yhdysvaltojen myöhempi historia on kiinnostava. Vankiloista ja jalkakäytävistä tuli osittain uudenlainen paikka niille vakavasti sairaille ihmisille, joille ei ollut tarjolla riittävää psykiatrista tai asumisen tukea.
Samalla on kuitenkin tärkeää olla tekemättä liian suoraviivaista johtopäätöstä, että deinstitutionalisaatio = kodittomuus ja vankilat. Tutkimuksessa korostetaan, että muutokseen vaikuttivat samanaikaisesti lääketieteelliset, oikeudelliset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset tekijät."

Lue lisää

Deinstitutionalisaation alkuperäinen idea ei ollut:
"Laitokset pois ja ihmiset kadulle."
Idea oli:
"Laitokset pois ja niiden tilalle parempi yhteisöpohjainen hoito."

Tämä on juuri se ongelma, mikä on pesiytynyt tämänkin foorumin antipsykiatrian kannattajien keskuuteen.

Nykyinen hoito halutaan pois, ilman että mitään konkreettista uutta hoitoa olisi riittävästi tarjolla. Siksi tällaisia uudistuksia ei voi tehdä pelkin ideologisin perustein.

Anonyymi00247 kirjoitti:

Mustikan poimintakin voi auttaa ihmistä voimaan henkisesti paremmin. Liikunta voi auttaa ihmistä voimaan paremmin. Tai sitten lääkärin kanssa juttelu. Huumeiden ja viinankin vetäminen usein auttaa ihmistä ainakin hetken verran voimaan paremmin.

Se ei ole sama kuin että nämä auttavat potilasta parantumaan sairaudesta jota ei ole olemassa.

Lue lisää

Totta kai jokainen tekee useimmiten asioita, jotka saavat mielen pysymään virkeänä. On se sitten mustikan poimimista, lääkärin kanssa juttelua, liikuntaa, tai mitä tahansa, ihminen on yksilö ja keinot ylläpitää omaa mielenterveyttä on yksilöllisiä.
Ihan kaikille se ei kuitenkaan riitä, sitä voi tse pohtia, miksi niin on, jos on ?
Huumeet ja viina eivät auta ketään voimaan paremmin, sitä on turhaa väittää. Auttaa juurikin ehkä hetkellisesti, mutta mitä sitten, kun vaikutus lakkaa, sittenkö ihminen voi henkisesti todella hyvin ? Tuskin kuitenkaan.

Anonyymi00255 kirjoitti:

Ainoa hyödyllinen asia, mitä antipsykiatriassa on, on se että se voi toimia jarruna sille, että itse psykiatria ei lähde kehittymään väärään suuntaan. Kaikki muu on täysin hyödytöntä lässytystä, jolla ei ole ikinään kyetty parantamaan ketään.

Lue lisää

Se on aina valitettavaa, jos ihminen ei hyödy lainkaan saamastaan hoidosta. Hoitokeinoja on erilaisia, ei ne ole pelkästään lääkkeet ja laitoshoito.
Jotkut kyetään jopa parantamaan, jotkut toipuvat niin, että pärjäävät elämässään.

Anonyymi00257 kirjoitti:

Ysärillä suomessa alettiin puhua ns. italianmallista, missä kävimme useita kertoja hakemassa oppia.

Saimme kyllä tuotua mallia suomeen, mutta ihan ongelmatonta sekään ei ollut. Siihen liittyi hyvin pitkälti samoja ongelmia kuin amerikassa. Avohoito ei ollut valmis ottamaan vastaan sitä määrää potilaita, ja siinä vaiheessa myös ylilääkittiin ihmisiä.

Onneksi ihmisten ylilääkitseminen on nykyisin harvinaisempaa, mutta avohoidolla on edelleen ongelmia vastata tarpeeseen, vaikkakin ehkä eri syistä.

Lue lisää

Olen itsekin tullut huomanneeksi, että enää ei taideta niin ylilääkitä ihmisiä, potilaita, kuin mitä se oli esim. 1990-luvulla.
Minutkin lääkittiin niin tokkuraan, että olin jatkuvasti "pihalla" tästä maailmasta. Toiminta-/liikuntakykyä sinänsä se ei vienyt, mutta haittasi elämää laajasti muuten.

Anonyymi00258 kirjoitti:

Kannattaa siis tarkasti miettiä haluaako ryhtyä meilisairaaksi. Siinä vaiheessa kun on vielä mahdollisuus kääntää kelkka se kannattaa kääntää. Siinä vaiheessa kun on laitostuttu kokonaan ja rouskittu lääkkeitä vuosikymmenet normaalielämään ja yhteiskuntaan palaaminen on hyvin vaikeaa.

Lue lisää

Palaaminen on vaikeaa, kyllä, mutta se on kuitenkin mahdollista. Meitäkin on olemassa jonkin verran.
Laitostuminen tosin tapahtuu jokaisella sen mukaan, onko taipuvainen laitostumaan. Kaikki eivät laitostu.

Tuossa oli hyvin lueteltu asioita, millä asioita saa korjaantumaan.
Mutta ennen niitäkin kaikkia, tärkeintä on alkuun se, että itse hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, opetella arvostamaan itseään. Siitä on sitten hyvä lähteä rakentamaan kaikkea muuta, ihmissuhteita, elintapoja, jne.
Jos ei itsensä kanssa tule toimeen, se vaikuttaa todella laajasti kaikkeen muuhun ihmiselämässä.

Jos ihminen kokee surua,kun menettänyt rakkaan ja läheisen , niin sinun mielestä henkilön pitää selviytyä yksin? näinkö ajattelet?

Anonyymi00018 kirjoitti:

Tuossa oli hyvin lueteltu asioita, millä asioita saa korjaantumaan.
Mutta ennen niitäkin kaikkia, tärkeintä on alkuun se, että itse hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, opetella arvostamaan itseään. Siitä on sitten hyvä lähteä rakentamaan kaikkea muuta, ihmissuhteita, elintapoja, jne.
Jos ei itsensä kanssa tule toimeen, se vaikuttaa todella laajasti kaikkeen muuhun ihmiselämässä.

Lue lisää

Onko sellainenkin psykiatrinen diagnoosi olemassa kuin Itsensä kanssa toimeentulemattomuus?

Anonyymi00022 kirjoitti:

Jos ihminen kokee surua,kun menettänyt rakkaan ja läheisen , niin sinun mielestä henkilön pitää selviytyä yksin? näinkö ajattelet?

Suru ei ole sairaus.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Onko sellainenkin psykiatrinen diagnoosi olemassa kuin Itsensä kanssa toimeentulemattomuus?

Ei ole yksittäistä diagnoosia mutta on useita johon tuo kuuluu oireena

"Thomas Szaszin The Manufacture of Madness (1970) vertailee keskiaikaista inkvisitiota ja modernia psykiatriaa. Szaszin pääväite on, että yhteiskunta on siirtynyt uskonnollisesta vainosta “terapeuttiseen” valvontaan: ennen poikkeavia ihmisiä syytettiin noituudesta, nykyään heidät voidaan leimata mielisairaiksi. Molemmissa järjestelmissä auktoriteetti määrittelee, mikä on normaalia, nimeää poikkeaman ja oikeuttaa pakon tai eristämisen."

Väitän että olemme siirtyneet tuosta syyttämisajatuksesta Munchausen syndrome by proxy- tilaan yhteiskunnallisesti. Ainakin Suomessa.

Kansalainen on kuin Gypsy Rose. Valtio ja koko muu yhteiskuntajärjestys edustaa emo- Dee Deetä.

Itse voitte pistää hakusanaksi Gypsy Rose niin löydätte tarinan yhdestä esimerkistä tästä dynamiikasta. En viitsi laittaa linkkejä koska tekoälymode vainoo kaikkia jotka laittavat linkkejä.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Suru ei ole sairaus.

No ei mutta suru voi sairastuttaa niin psyykkisesti kuin fyysisesti.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Ei ole yksittäistä diagnoosia mutta on useita johon tuo kuuluu oireena

Tekosairauksiin voidaan sisällyttää käytännössä kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat ihmiselämän kokemukset, tunne- elämän ailahdukset ja muut normaalit elämään kuuluvat asiat osana "oirekuvastoa".

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tekosairauksiin voidaan sisällyttää käytännössä kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat ihmiselämän kokemukset, tunne- elämän ailahdukset ja muut normaalit elämään kuuluvat asiat osana "oirekuvastoa".

Lue lisää

Tutkimuksissa on osoitettu, että psyykesairauksiin liittyy usein muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja välittäjäaineiden tasapainossa. ja sinusta ihminen voi teeskennellä ja muuttaà aivojen rakennetta

Anonyymi00046 kirjoitti:

Tutkimuksissa on osoitettu, että psyykesairauksiin liittyy usein muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa ja välittäjäaineiden tasapainossa. ja sinusta ihminen voi teeskennellä ja muuttaà aivojen rakennetta

Lue lisää

Ei minulta otettu aivokuvia vaikka minäkin sain kolme eri diagnoosia.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Ei minulta otettu aivokuvia vaikka minäkin sain kolme eri diagnoosia.

Onko tämä taas näitä juttuja, että minulla ei voi ollaa luulosairautta, koska luulen, että tulevaisuudessakaan ei pystytä diagnosoimaan kuvantamismenetelmillä?

Anonyymi00049 kirjoitti:

Onko tämä taas näitä juttuja, että minulla ei voi ollaa luulosairautta, koska luulen, että tulevaisuudessakaan ei pystytä diagnosoimaan kuvantamismenetelmillä?

Ei ole luulosairautta.
Millä tavalla luulo on sairaus?

Anonyymi00022 kirjoitti:

Jos ihminen kokee surua,kun menettänyt rakkaan ja läheisen , niin sinun mielestä henkilön pitää selviytyä yksin? näinkö ajattelet?

Sinähän se taisit ajatella noin.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Tekosairauksiin voidaan sisällyttää käytännössä kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat ihmiselämän kokemukset, tunne- elämän ailahdukset ja muut normaalit elämään kuuluvat asiat osana "oirekuvastoa".

Lue lisää

Jos ne ailahdukset alkavat haittamaan tavallista elämistä ja olemista, niin onhan ne siinä vaiheessa jo oireita, joista voidaan määritellä jokin häiriö, tai jopa sairaus.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Onko tämä taas näitä juttuja, että minulla ei voi ollaa luulosairautta, koska luulen, että tulevaisuudessakaan ei pystytä diagnosoimaan kuvantamismenetelmillä?

Onko tämä taas niitä juttuja kun tulkitset keskusteluja oman korvasyyhyn mukaan?
Jos joku toteaa että aivokuvia ei ole otettu,Ei vältämättä toteamuksella tarkoita mitään muuta.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Jos ne ailahdukset alkavat haittamaan tavallista elämistä ja olemista, niin onhan ne siinä vaiheessa jo oireita, joista voidaan määritellä jokin häiriö, tai jopa sairaus.

Elämässä on paljon asioita jotka haittaavat elämistä ja olemista. Aivanko kaikki elämistä ja olemista haittaavat asiat on luokiteltava sairauden korkeiksi ja häiriöiksi?

Siinä tapauksessa iso tiskivuorikin on sairauden oire.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Jos ne ailahdukset alkavat haittamaan tavallista elämistä ja olemista, niin onhan ne siinä vaiheessa jo oireita, joista voidaan määritellä jokin häiriö, tai jopa sairaus.

Silloin myös lääkehaitoista voidaan määritellä häiriö tai sairaus.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Elämässä on paljon asioita jotka haittaavat elämistä ja olemista. Aivanko kaikki elämistä ja olemista haittaavat asiat on luokiteltava sairauden korkeiksi ja häiriöiksi?

Siinä tapauksessa iso tiskivuorikin on sairauden oire.

Lue lisää

Kyllä voi olla,jos se johtuu äkillisestä tai pitkäaikaisesta toimintakyvyn ja arjenhallinnan romahtamisesta.

Anonyymi00103 kirjoitti:

Kyllä voi olla,jos se johtuu äkillisestä tai pitkäaikaisesta toimintakyvyn ja arjenhallinnan romahtamisesta.

Epäilemättä iso tiskivuori tuota pikaa löytyy myös ICD- tautiluokituksista.

Anonyymi00108 kirjoitti:

Epäilemättä iso tiskivuori tuota pikaa löytyy myös ICD- tautiluokituksista.

Sinä puhuit nyt oireesta et sairaudesta. Oire ei ole sama asia kuin sairaus.

Anonyymi00109 kirjoitti:

Sinä puhuit nyt oireesta et sairaudesta. Oire ei ole sama asia kuin sairaus.

Niin.Psykiatriset tilat nimeen omaan on oiretiloja.Ei mitään sairauksia.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Onko tämä taas näitä juttuja, että minulla ei voi ollaa luulosairautta, koska luulen, että tulevaisuudessakaan ei pystytä diagnosoimaan kuvantamismenetelmillä?

Sairauksia epäillään ei luulla.
Mistä olet keksinyt luulosairauden?

Anonyymi00122 kirjoitti:

Niin.Psykiatriset tilat nimeen omaan on oiretiloja.Ei mitään sairauksia.

Oiretila ei ole sama kuin tautiluokitus. Lyhyesti sanottuna oiretila kuvaa potilaan kokemia merkkejä, kun taas tautiluokitus on järjestelmä, jolla nämä tilat ja diagnosoidut sairaudet ryhmitellään ja koodataan.

Kun sanoit "Epäilemättä iso tiskivuori tuota pikaa löytyy myös ICD- tautiluokituksista."

Anonyymi00127 kirjoitti:

Oiretila ei ole sama kuin tautiluokitus. Lyhyesti sanottuna oiretila kuvaa potilaan kokemia merkkejä, kun taas tautiluokitus on järjestelmä, jolla nämä tilat ja diagnosoidut sairaudet ryhmitellään ja koodataan.

Kun sanoit "Epäilemättä iso tiskivuori tuota pikaa löytyy myös ICD- tautiluokituksista."

Lue lisää

Minä en ole valitettavasti puhunut tiskivuoresta.

Anonyymi00131 kirjoitti:

Minä en ole valitettavasti puhunut tiskivuoresta.

no minä vastasin hänelle joka puhui

Anonyymi00127 kirjoitti:

Oiretila ei ole sama kuin tautiluokitus. Lyhyesti sanottuna oiretila kuvaa potilaan kokemia merkkejä, kun taas tautiluokitus on järjestelmä, jolla nämä tilat ja diagnosoidut sairaudet ryhmitellään ja koodataan.

Kun sanoit "Epäilemättä iso tiskivuori tuota pikaa löytyy myös ICD- tautiluokituksista."

Lue lisää

Väität että koska neliraajahalvaantunut ei pysty tiskaamaan tai siivoamaan iso tiskivuori ja sotkuinen asunto luokitellaan sairauden oireiksi?

Anonyymi00146 kirjoitti:

Väität että koska neliraajahalvaantunut ei pysty tiskaamaan tai siivoamaan iso tiskivuori ja sotkuinen asunto luokitellaan sairauden oireiksi?

Nyt on puhe psyykesairauksista.

Sotkuinen asunto voi olla merkittävä oire tai merkki mielenterveyshäiriöstä. Kun henkinen jaksaminen loppuu, arjen askareet ja kodinhoito ovat usein ensimmäisiä asioita, joista ihminen luopuu säästääkseen vähäiset voimavaransa.

esim Masennukseen liittyy voimakas uupumus, aloitekyvyn puute ja toivottomuus. Jopa roskan vieminen tai tiskien peseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä vuorelta. Kaaoksen kertyminen voi myös lisätä häpeää, mikä lamauttaa entisestään.

ADHD ja neurokirjon piirteet: Toiminnanohjauksen vaikeudet tekevät siivoamisen aloittamisesta, pilkkomisesta ja loppuunsaattamisesta vaikeaa. Tavarat jäävät paikoilleen, koska keskittyminen siirtyy nopeasti muualle, tai tehtävä tuntuu liian kuormittavalta hahmottaa.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) ja keräilypakko: Hoarding eli keräilypakko on oma häiriönsä, jossa luopuminen tavaroista tuottaa suurta ahdistusta. Koti täyttyy tavaroista, kunnes siellä liikkuminen tai asuminen vaikeutuu.

Uupumus ja vakava stressi (Burnout): Kun hermosto on ylikierroksilla tai täysin loppuunpalanut, aivot karsivat kaiken "ylimääräisen". Siivoaminen jää selviytymisen tieltä.

Ahdistuneisuushäiriöt: Voimakas ahdistus voi viedä fyysiset voimat ja kohdistua pelkoon siitä, ettei saa mitään tehtyä kunnolla, jolloin tehtävää vältellään kokonaan.

Anonyymi00164 kirjoitti:

Nyt on puhe psyykesairauksista.

Sotkuinen asunto voi olla merkittävä oire tai merkki mielenterveyshäiriöstä. Kun henkinen jaksaminen loppuu, arjen askareet ja kodinhoito ovat usein ensimmäisiä asioita, joista ihminen luopuu säästääkseen vähäiset voimavaransa.

esim Masennukseen liittyy voimakas uupumus, aloitekyvyn puute ja toivottomuus. Jopa roskan vieminen tai tiskien peseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä vuorelta. Kaaoksen kertyminen voi myös lisätä häpeää, mikä lamauttaa entisestään.

ADHD ja neurokirjon piirteet: Toiminnanohjauksen vaikeudet tekevät siivoamisen aloittamisesta, pilkkomisesta ja loppuunsaattamisesta vaikeaa. Tavarat jäävät paikoilleen, koska keskittyminen siirtyy nopeasti muualle, tai tehtävä tuntuu liian kuormittavalta hahmottaa.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) ja keräilypakko: Hoarding eli keräilypakko on oma häiriönsä, jossa luopuminen tavaroista tuottaa suurta ahdistusta. Koti täyttyy tavaroista, kunnes siellä liikkuminen tai asuminen vaikeutuu.

Uupumus ja vakava stressi (Burnout): Kun hermosto on ylikierroksilla tai täysin loppuunpalanut, aivot karsivat kaiken "ylimääräisen". Siivoaminen jää selviytymisen tieltä.

Ahdistuneisuushäiriöt: Voimakas ahdistus voi viedä fyysiset voimat ja kohdistua pelkoon siitä, ettei saa mitään tehtyä kunnolla, jolloin tehtävää vältellään kokonaan.

Lue lisää

Et vieläkään suostu ymmärtämään mikä on keskustelun aihe.

Anonyymi00164 kirjoitti:

Nyt on puhe psyykesairauksista.

Sotkuinen asunto voi olla merkittävä oire tai merkki mielenterveyshäiriöstä. Kun henkinen jaksaminen loppuu, arjen askareet ja kodinhoito ovat usein ensimmäisiä asioita, joista ihminen luopuu säästääkseen vähäiset voimavaransa.

esim Masennukseen liittyy voimakas uupumus, aloitekyvyn puute ja toivottomuus. Jopa roskan vieminen tai tiskien peseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä vuorelta. Kaaoksen kertyminen voi myös lisätä häpeää, mikä lamauttaa entisestään.

ADHD ja neurokirjon piirteet: Toiminnanohjauksen vaikeudet tekevät siivoamisen aloittamisesta, pilkkomisesta ja loppuunsaattamisesta vaikeaa. Tavarat jäävät paikoilleen, koska keskittyminen siirtyy nopeasti muualle, tai tehtävä tuntuu liian kuormittavalta hahmottaa.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) ja keräilypakko: Hoarding eli keräilypakko on oma häiriönsä, jossa luopuminen tavaroista tuottaa suurta ahdistusta. Koti täyttyy tavaroista, kunnes siellä liikkuminen tai asuminen vaikeutuu.

Uupumus ja vakava stressi (Burnout): Kun hermosto on ylikierroksilla tai täysin loppuunpalanut, aivot karsivat kaiken "ylimääräisen". Siivoaminen jää selviytymisen tieltä.

Ahdistuneisuushäiriöt: Voimakas ahdistus voi viedä fyysiset voimat ja kohdistua pelkoon siitä, ettei saa mitään tehtyä kunnolla, jolloin tehtävää vältellään kokonaan.

Lue lisää

"Nyt on puhe psyykesairauksista."

Ei ole.

Nyt on puhe siitä että ne mitä sanotaan psyyken sairauksiksi eivät ole sairauksia.

Anonyymi00167 kirjoitti:

Et vieläkään suostu ymmärtämään mikä on keskustelun aihe.

Masennuksessa nyt vielä mitään kovaa uupumusta ole.
Vakavan me/cfs tilan kun on kokenut niin sitte voi vasta puhua oikiasti uupumuksesta.

Anonyymi00164 kirjoitti:

Nyt on puhe psyykesairauksista.

Sotkuinen asunto voi olla merkittävä oire tai merkki mielenterveyshäiriöstä. Kun henkinen jaksaminen loppuu, arjen askareet ja kodinhoito ovat usein ensimmäisiä asioita, joista ihminen luopuu säästääkseen vähäiset voimavaransa.

esim Masennukseen liittyy voimakas uupumus, aloitekyvyn puute ja toivottomuus. Jopa roskan vieminen tai tiskien peseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä vuorelta. Kaaoksen kertyminen voi myös lisätä häpeää, mikä lamauttaa entisestään.

ADHD ja neurokirjon piirteet: Toiminnanohjauksen vaikeudet tekevät siivoamisen aloittamisesta, pilkkomisesta ja loppuunsaattamisesta vaikeaa. Tavarat jäävät paikoilleen, koska keskittyminen siirtyy nopeasti muualle, tai tehtävä tuntuu liian kuormittavalta hahmottaa.

Pakko-oireinen häiriö (OCD) ja keräilypakko: Hoarding eli keräilypakko on oma häiriönsä, jossa luopuminen tavaroista tuottaa suurta ahdistusta. Koti täyttyy tavaroista, kunnes siellä liikkuminen tai asuminen vaikeutuu.

Uupumus ja vakava stressi (Burnout): Kun hermosto on ylikierroksilla tai täysin loppuunpalanut, aivot karsivat kaiken "ylimääräisen". Siivoaminen jää selviytymisen tieltä.

Ahdistuneisuushäiriöt: Voimakas ahdistus voi viedä fyysiset voimat ja kohdistua pelkoon siitä, ettei saa mitään tehtyä kunnolla, jolloin tehtävää vältellään kokonaan.

Lue lisää

Masennuksessa nyt vielä kovaa ole se uupumus.
Sitte kun on kokenut vakavan me/cfs tilan niin sitte voi oikiasti puhua uupumuksesta.

Anonyymi00168 kirjoitti:

"Nyt on puhe psyykesairauksista."

Ei ole.

Nyt on puhe siitä että ne mitä sanotaan psyyken sairauksiksi eivät ole sairauksia.

Kyllä, psyyken sairaudet (eli mielenterveyden häiriöt ja psykiatriset sairaudet) ovat lääketieteellisesti virallisia sairauksia. Ne luokitellaan kansainvälisissä tautiluokituksissa (kuten Suomessa käytettävässä ICD-tautiluokituksessa) omiksi diagnooseikseen siinä missä fyysisetkin eli somaattiset sairaudet.

Anonyymi00081 kirjoitti:

Elämässä on paljon asioita jotka haittaavat elämistä ja olemista. Aivanko kaikki elämistä ja olemista haittaavat asiat on luokiteltava sairauden korkeiksi ja häiriöiksi?

Siinä tapauksessa iso tiskivuorikin on sairauden oire.

Lue lisää

Varmaankin ymmärsit, mitä tarkoitin haittaamisella ? Sitäkin on erilaista, haitta voi alkaa olla ihmiselle liian suuri. Monet selviävät pienemmistä haitoista, jotkut isoistakin, ihmisestä se on kiinni.
Sinulla on aika "ovela" tapa alkaa haastamaan kaikkien kommentteja, kysellä lisäkysymyksiä, joihin varmasti tiedät vastauksen kysymättäkin.

Anonyymi00168 kirjoitti:

"Nyt on puhe psyykesairauksista."

Ei ole.

Nyt on puhe siitä että ne mitä sanotaan psyyken sairauksiksi eivät ole sairauksia.

Mitä sä sitten teet tällä palstalla jos kyse fyysisistä sairauksista?

Anonyymi00108 kirjoitti:

Epäilemättä iso tiskivuori tuota pikaa löytyy myös ICD- tautiluokituksista.

Tiskit hoidetaan yleensä tiskaamalla.

Anonyymi00168 kirjoitti:

"Nyt on puhe psyykesairauksista."

Ei ole.

Nyt on puhe siitä että ne mitä sanotaan psyyken sairauksiksi eivät ole sairauksia.

Voit väittää vaikka hamaan tappiin, että ne eivät ole sairauksia. On monia, joiden mielestä ne ovat sairauksia, ja se sinun on hyväksyttävä, että jotkut ovat eri mieltä kanssasi.

Anonyymi00171 kirjoitti:

Kyllä, psyyken sairaudet (eli mielenterveyden häiriöt ja psykiatriset sairaudet) ovat lääketieteellisesti virallisia sairauksia. Ne luokitellaan kansainvälisissä tautiluokituksissa (kuten Suomessa käytettävässä ICD-tautiluokituksessa) omiksi diagnooseikseen siinä missä fyysisetkin eli somaattiset sairaudet.

Lue lisää

Ihanko totta?

Anonyymi00188 kirjoitti:

Mitä sä sitten teet tällä palstalla jos kyse fyysisistä sairauksista?

Foorumin nimi on Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Olen täällä kyseenalaistamassa psykiatristen sairauksien olemassaolon ja osoittamassa miten psykiatria a.k.a. mielenterveyshoito toimii ihan muiden agendojen työkaluna kuin ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Psykiatrian funktio yhteiskunnissa on ollut ihan muu kuin se minä sitä on markkinoitu. Sillä ei ole mitään tekemistä ihmisten hyvinvoinnin edistämisen kanssa.

Aihe kuuluu tälle foorumille oikein hyvin.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Suru ei ole sairaus.

Suru ei ole sairaus, mutta ylivoimaisen surun seurauksena voi tulla sairaus.

Anonyymi00170 kirjoitti:

Masennuksessa nyt vielä kovaa ole se uupumus.
Sitte kun on kokenut vakavan me/cfs tilan niin sitte voi oikiasti puhua uupumuksesta.

Jokainen kokee uupumuksenkin omalla tavallaan. Jos sinulle on ollut vasta me/cfs todellinen, kova uupumus, et voi sanoa, että joku toinen ei voisi olla masentuneena kovaa uupunut.
Omia kokemuksia on vaikeaa verrata muiden kokemuksiin, tai päinvastoin. Tai toki voi verrata, mutta ei kokemuksilla pysty kilpailemaan, kuka koki enemmän, kuka vähemmän.

Anonyymi00217 kirjoitti:

Foorumin nimi on Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Olen täällä kyseenalaistamassa psykiatristen sairauksien olemassaolon ja osoittamassa miten psykiatria a.k.a. mielenterveyshoito toimii ihan muiden agendojen työkaluna kuin ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Psykiatrian funktio yhteiskunnissa on ollut ihan muu kuin se minä sitä on markkinoitu. Sillä ei ole mitään tekemistä ihmisten hyvinvoinnin edistämisen kanssa.

Aihe kuuluu tälle foorumille oikein hyvin.

Lue lisää

Ihmisen hyvinvointiin tarvitaan sitä ihmistä itsekin, kukaan muu ei voi laittaa ihmistä voimaan hyvin, on oltava itse mukana oman hyvinvoinnin luomisessa. Ja siihen pystyy saamaan tukea myös psykiatrialta, jos on siihen valmis.

Anonyymi00219 kirjoitti:

Jokainen kokee uupumuksenkin omalla tavallaan. Jos sinulle on ollut vasta me/cfs todellinen, kova uupumus, et voi sanoa, että joku toinen ei voisi olla masentuneena kovaa uupunut.
Omia kokemuksia on vaikeaa verrata muiden kokemuksiin, tai päinvastoin. Tai toki voi verrata, mutta ei kokemuksilla pysty kilpailemaan, kuka koki enemmän, kuka vähemmän.

Lue lisää

Mä olen kokenut molemmat.Sekä masennuksen että me/cfs.
Masennus ei aiheuta juuri ollenkaan uupumusta.

Anonyymi00227 kirjoitti:

Mä olen kokenut molemmat.Sekä masennuksen että me/cfs.
Masennus ei aiheuta juuri ollenkaan uupumusta.

Joillekin muille se voi aiheuttaa, vaikka sinulle ei olisikaan aiheuttanut.

Anonyymi00214 kirjoitti:

Ihanko totta?

Kyllä näin on

Anonyymi00217 kirjoitti:

Foorumin nimi on Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Olen täällä kyseenalaistamassa psykiatristen sairauksien olemassaolon ja osoittamassa miten psykiatria a.k.a. mielenterveyshoito toimii ihan muiden agendojen työkaluna kuin ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Psykiatrian funktio yhteiskunnissa on ollut ihan muu kuin se minä sitä on markkinoitu. Sillä ei ole mitään tekemistä ihmisten hyvinvoinnin edistämisen kanssa.

Aihe kuuluu tälle foorumille oikein hyvin.

Lue lisää

ja sinä jankkaat samaa vaikka sulle kerrotaan faktatietoja miten psyykesairaudet voi näkyä magneettikuvissa

Anonyymi00217 kirjoitti:

Foorumin nimi on Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys. Olen täällä kyseenalaistamassa psykiatristen sairauksien olemassaolon ja osoittamassa miten psykiatria a.k.a. mielenterveyshoito toimii ihan muiden agendojen työkaluna kuin ihmisten henkisen hyvinvoinnin edistäjänä. Psykiatrian funktio yhteiskunnissa on ollut ihan muu kuin se minä sitä on markkinoitu. Sillä ei ole mitään tekemistä ihmisten hyvinvoinnin edistämisen kanssa.

Aihe kuuluu tälle foorumille oikein hyvin.

Lue lisää

Miksi et ole tuolla tiede ja teknologia palstalla koska siellä on tiede osiossa skeptismi.

Anonyymi00244 kirjoitti:

ja sinä jankkaat samaa vaikka sulle kerrotaan faktatietoja miten psyykesairaudet voi näkyä magneettikuvissa

Koska te sivuutatte kaikki tyhjentävät argumentit nyky"faktoja" vastaan on pakko jankata.

Anonyymi00244 kirjoitti:

ja sinä jankkaat samaa vaikka sulle kerrotaan faktatietoja miten psyykesairaudet voi näkyä magneettikuvissa

Ei näy.
Aivoissa näkyvä poikkeama ei ole itessään psyykesairaus.

Anonyymi00305 kirjoitti:

Ei näy.
Aivoissa näkyvä poikkeama ei ole itessään psyykesairaus.

En ole noin sanonut. Olen sanonut että psyykesairaudet voivat näkyä magneettikuvissa ja selittänyt myös miten ne näkyvät aivokuvissa

Anonyymi00171 kirjoitti:

Kyllä, psyyken sairaudet (eli mielenterveyden häiriöt ja psykiatriset sairaudet) ovat lääketieteellisesti virallisia sairauksia. Ne luokitellaan kansainvälisissä tautiluokituksissa (kuten Suomessa käytettävässä ICD-tautiluokituksessa) omiksi diagnooseikseen siinä missä fyysisetkin eli somaattiset sairaudet.

Lue lisää

On me/cfs sairaudelle myös virallinen diagnoosi koodi.
Mutta siitä kiistellään yhä onko se oikea sairaus ihan lääkäreitten keskuudessakin.

Tämä ei ole uskonto-palsta. Ei tarvitse tyrkyttää. Kiitos.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Tämä ei ole uskonto-palsta. Ei tarvitse tyrkyttää. Kiitos.

Psykiatriaki on omanlainen uskonto.Elä tyrkytä sitä.
Psyykkisiin tiloihin ei ole objektiivista näyttöä samoin uskonnoliisiin tilohin ei myöskään.

Anonyymi00121 kirjoitti:

Psykiatriaki on omanlainen uskonto.Elä tyrkytä sitä.
Psyykkisiin tiloihin ei ole objektiivista näyttöä samoin uskonnoliisiin tilohin ei myöskään.

En tyrkytäkään. En tyrkytä, en myöskään kiellä keneltäkään.
Minulla on vain omat kokemukseni, en voi alkaa muita neuvomaan, tai ohjaamaan hoitoon, tai kieltämään menemästä hoitoon.
Se jääköön lääkäreiden tehtäväksi.

Kukaan ei ole täydellinen, sekin on hyvä hyväksyä.

Kuka on väittänyt että masennuksen voi lopettaa päättämällä? Saati ettei masennusta ole olemassa? Katsoitko kunnolla tuon aloituksen videon?

Väittikö joku että lääkket eivät voi auttaa masennukseen vai mihin tuolla "jätät lääkkeet ottamatta" viittaat?

Ei kukaan. Tai no ei ainakaan herra Szasz

https://m.youtube.com/watch?v=1LoSgdpHnUk

Miten tämä nyt vielä politiikkaankin saadaan liitettyä ? Voi teitä....

Anonyymi00192 kirjoitti:

Miten tämä nyt vielä politiikkaankin saadaan liitettyä ? Voi teitä....

Juu itte poliittinen ihminen mutta inhoittavaa kun liikaa palstoilla tällaisia kirijoituksia.

Anonyymi00193 kirjoitti:

Juu itte poliittinen ihminen mutta inhoittavaa kun liikaa palstoilla tällaisia kirijoituksia.

Ei kukaan käske lukemaan, jos tuntuu että on liikaa, valinta on täysin oma, lukeako vai ei.

Itse en ajattele sitä vähättelyksi. Mieleen tuli ennemminkin, että aloittaja ei ole tainnut saada haluamaansa/tarvitsemaansa apua mistään.
Tai ehkä hänen on hankalaa hyväksyä, että hänellä mahdollisesti on jokin psyykkinen sairaudentila todettu.
Hänen oma paha olo ja tuskastuneisuus purkautuu tuolla tavalla. Siitä ei kenenkään kannata itseään syyllistää, jos itsellä on mt-ongelmia, ei tuo aloittaja tarkoita ketään henkilökohtaisesti.
Olemme kaikki erilaisia, ja jokainen myös käyttäytyy omalla tavallaan.

En vähättele vaan suhtaudun asiaan huomattavasti vakavammin kuin se sun psykiatri tai muu hoitava tahosi.

Esimerkiksi tuon Szaszin kunnioitus psykiatristen potilaiden autonomiaa kohtaan oli aivan toista luokkaa kuin keskiverto mielisairastelu- asiantuntijoilla.

Ja toisaalta minä suhtaudun vakavasti myös mielisairasteluperseilyn yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin kollektiivisesti. Nyt kun olemme saavuttaneet tilanteen että 100% kansalaisista on virallisesti mielenterveyshäiriöisiä ja kaikilla on vähintään yksi, useimmilla useita mielenterveyteen liittyviä diagnooseja plus lääkitys, sillä on ruttotautinen vaikutus kaikenkattavasti ihmisten hyvinvointiin ja sosiaalisen elämän laatuun. Negatiivisella tavalla.

Ennen kun vetää johtopäätökset että antipsykiatria on fuulaa kannattaa perehtyä asiaan ja uudelleen arvioida omia käsityksiä ja virallisissa totuuksia.

Ainakin szaszin tuotantoon kannattaa tutustua ilman liiallista ennakkoasennetta.

Anonyymi00221 kirjoitti:

En vähättele vaan suhtaudun asiaan huomattavasti vakavammin kuin se sun psykiatri tai muu hoitava tahosi.

Esimerkiksi tuon Szaszin kunnioitus psykiatristen potilaiden autonomiaa kohtaan oli aivan toista luokkaa kuin keskiverto mielisairastelu- asiantuntijoilla.

Ja toisaalta minä suhtaudun vakavasti myös mielisairasteluperseilyn yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin kollektiivisesti. Nyt kun olemme saavuttaneet tilanteen että 100% kansalaisista on virallisesti mielenterveyshäiriöisiä ja kaikilla on vähintään yksi, useimmilla useita mielenterveyteen liittyviä diagnooseja plus lääkitys, sillä on ruttotautinen vaikutus kaikenkattavasti ihmisten hyvinvointiin ja sosiaalisen elämän laatuun. Negatiivisella tavalla.

Lue lisää