Olisi hieman nuorten mielenterveydestä asiaa

Numerot kuusi, seitsemän, yhdeksän, 11, 16.5, 20, 34, 52 ja 66 eivät välttämättä vaikuta hirvittävän kiinnostavilta tai tärkeitä, mutta ne ovat. Näihin numeroihin ihmisten pitäisi kiinnittää lisää huomiota. Tiedän, että tämä ei vielä vaikuta vakuuttavalta, mutta anna minun selittää.

Kaikki numerot ovat prosentteja nuorten mielenterveys kyselyistä. Ymmärrän sen, että nämä asiat, joista kerron, eivät päde kaikkiin nuoriin, mutta silti liian moneen.

Oletko itse oppitunneilla kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka moni oppilaista pomputtaa tai heiluttaa jalkaansa, räplää koko ajan jotakin, tuijottaa seinää tai katsoo täriseviä käsiään? Nämä asiat saattavat johtua keskittymisvaikeuksista, kuten ADHD, fyysisestä väsymyksestä tai kofeiinista. Useimmiten se kuitenkin johtuu ahdistuksesta. Keskimäärin 21,5% nuorista (8.- 9. luokkalaisista) kärsii ahdistuksesta. Tytöt kokevat ahdistuneisuutta useammin kuin pojat, sillä 34% kärsii ahdistuksesta, kun taas 9% pojista kokee samaa. Yksi mahdollinen syy voisi olla se, että tytöillä on ns. tiukemmat normit ja suuremmat ulkonäköpaineet. Mielestäni ahdistuksesta puhutaan liian vähän ja nuorten tarvitsemia apukeinoja ei ole tarpeeksi tai niitä ei tuoda tarpeeksi esille. Ei ainakaan oikeilla tavoilla.

Toinen asia josta haluan puhua on paineet ja uupumus, erityisesti koulun osalta. 52% nuorista kokee niitä. Ymmärrän itsekin asiasta jotakin, sillä minäkin koen paineita koulutehtävistä. Toki tuo numero, 52%, voi olla väärä, sillä dikitaalisissa kyselyissä jopa 66% vastaajista ovat sanoneet kärsivänsä niistä. Tämä, niin kuin kaikki muukin aiheet mistä puhun, ovat liian vähän puhuttuja.

Yksinäisyys on myös asia, josta keskustellan liian vähän. Keskimäärin 13% nuorista kokee itsensä yksinäiseksi. Tähän on monia syitä ja olettaisin, että yksi niistä on yhteenkuuluvuuden tunteen puute. Tämän asian kanssa on sama juttu kuin ahdistuksen kanssa. Tytöistä 20% kärsii asiasta. Verrattuna poikien 6%:iin, se on mielestäni todella paljon. Jos siis huomaat, että joku on yksin, oli hän sitten tyttö tai poika, käy kysymässä tahtoisivatko he seuraa. Se on pieni ele, jolla voi olla suuri merkitys jollekulle.

Seuraava asia josta aion puhua on hieman synkempi. Se saattaa olla osasyynä siihen, miksi nuoret eivät osaa tai kehtaa hakea apua tähän asiaan. Aihe josta puhun seuraavaksi on siis itsetuhoisuus ja itsemurha. Monen lähteen mukaan 11% nuorista on satuttanut itseään. Tytöillä se on yleisempää kuin pojilla. Kaikki itsetuhoisuuteen liittyvä on vakava aihe, eikä sillä saisi vitsailla. Olen liian monesti kuullut koulun käytävillä lausahduksen: “vaakasuoralla huomiota, pystysuoralla tuloksia.” Toki en ole varma, missä yhteydessä tämänkaltaisia lauseita on käytetty, sillä en ole itse ollut keskusteluissa mukana. Itsetuhoisuuden pilkkaaminen millään tapaa on kuitenkin aina väärin. Niitä henkilöitä, jotka satuttavat itseään pitäisi auttaa, ei halveksia. Myös, jos joku tekee “vain huomion takia.” Se kertoo, että ihmisellä menee jo niin huonosti, että rupeaa aiheuttamaan itselleen vahinkoa, oli se sitten huomiota varten tai ei. On myös hyvä muistaa, että ihmiset vahingoittavat itseään monilla tavoilla ja kaikkiin pitää kiinnittää yhtä paljon huomiota. Noin 16,5% nuorista on harkinnut itsemurhaa ja 7% on yrittänyt. Näitä nuoria ei pidä, eikä saa, syyttää mistään. Mieti jos itselläsi menisi huonosti ja sinua syytettäisiin siitä. Olisiko se mielestäsi mukavaa? Kehtaan olettaa, että ei.

Itse ehdottaisin, että kaikkiin näihin ongelmiin olisi enemmän apua, ja että se olisi helpommin saatavilla. Näitä asioita ei saa piilotella eikä hävetä. Jokaisen pitäisi muistaa olla kiltimpi muille ja itselleen. Kouluissa voisi myös välillä pitää rennompia päiviä, niin ettei tulisi liikaa stressiä ja paineita. Läksyjä voisi myös vähentää järkevissä määrin, sillä oppiminen on tärkeää, mutta mielestäni on tärkeämpää jaksaako nuori vai ei.

Puhun näistä asioista suoraan sydämestäni, sillä osa ystävistäni, sekä minä itse, kärsivät näistä aiheista ja ongelmista. Suurin osa on mielipidettä, mutta mm. tilastot ovat tarkistettua faktaa.