Sun tuoksu tuntui kodilta. Tajusin sen kerta toisensa jälkeen.
Halusin olla ja olin vahva itsessäni sinun vierellä, halusin olla vahva sinulle ja sun olevan vahva minulle. Halusin pitää kiinni kädellä, sydämellä ja mielellä.
Kun katsoin sua usein niin tunsin sisällä jotain. Oli niin ihastuksissani etten oikein nähnyt ympärille. Sun keho, luonne ja ajatuskulku oli jännittävää katseltavaa. Se tuntui polttavan kuumana halkaisuna vartalossa ja villitsi mun analyyttisen aivot luoden ajatuksia. Tykkäsin kuunnella sua ja katsoa sun kasvoja ja kaikkia ilmeitä. Harkitsevaisuus, analysointi, tunnustelu, jopa ne laskelmoidut kysymykset tai tarkistukset, tykkäsin sinusta sinuna.
Halusin olla ja olin vahva itsessäni sinun vierellä, halusin olla vahva sinulle ja sun olevan vahva minulle. Halusin pitää kiinni kädellä, sydämellä ja mielellä.
Kun katsoin sua usein niin tunsin sisällä jotain. Oli niin ihastuksissani etten oikein nähnyt ympärille. Sun keho, luonne ja ajatuskulku oli jännittävää katseltavaa. Se tuntui polttavan kuumana halkaisuna vartalossa ja villitsi mun analyyttisen aivot luoden ajatuksia. Tykkäsin kuunnella sua ja katsoa sun kasvoja ja kaikkia ilmeitä. Harkitsevaisuus, analysointi, tunnustelu, jopa ne laskelmoidut kysymykset tai tarkistukset, tykkäsin sinusta sinuna.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ootko A-mies? 🙂
Nöyp.
Ap
Sweet...
Imperfekti...
Olisinpa se toinen mutta haaveita vain uskoisin.Jmies
Jollekin voit olla. Ei voi tietää.
Miksi et huomaa kuinka ihastunut olen?
Oliko kaunis muistotilaisuus?
Olisipa minulle
Mitä tapahtui? Miksi ikävöit, eikä hän ole siinä?
Et oo ole analyyttinen jos oot humanisti :(
Ihminen voi olla kaikkea yhtaikaa. Älykäs, tunneälykäs, herkkä, tunteellinen. Tietenkin kun ihminen on intensiivisesti tunteellinen, silloin se älypuoli jää taustalle. Samaan aikaan ei voi olla älyllä analysoiva ja voimakkaasti tunteva, koska ne ovat tavallaan eri energioita ja toisesta maailmasta.
Mistä tiedät, että ne olisivat toisensa pois sukevia?
Kokemuksesta. Olen intensiivinen ja voimakkaasti tunteva, siksi käyttäydyn välillä itsellekin yllätyksellisesti ja vähemmän älykkäästi. Työssäni olen hyvin looginen ja älykäskin.
Sä olit siinä illassa kuin koti, siinä oli niin helppo olla. Kiitos kun näit minut. Oltiin keskustelun, kommenttien ja analyysin aalloilla, enkä jäänyt missään kohtaa yksinään oudoksi tai ulkopuoliseksi. Näin sut ja sun takana kauniin maiseman. Pidin siitä, miten illan ja yön pimeydessä voitiin olla myös kauempana, vain palataksemme lähemmäs toisiamme. Kannattelit, katselit, kuiskasit, keskustelit. Astuit onnekseni rohkeasti esiin juuri kun tarvitsin, vedit lähemmäksi, näytit voimasi kädellä vyötärölläni. En tiedä oliko se onni vai harmi, ettei se ei jatkunut pidempään.
Tuoksun ihan kissan kuselta