https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012294054.html
"Kun 64-vuotiaan satakuntalaismiehen postilaatikkoon kolahtaa lasku, hän soittaa naapurilleen ja pyytää apua. Miehellä on pankkitunnukset, mutta hän ei pysty hoitamaan asioitaan digitaalisesti.
Niinpä hän antaa Jormalle, 76, tunnuksensa ja puhelimensa ja menee itse keittiöön tai sohvalle katsomaan televisiota sillä aikaa, kun Jorma maksaa hänen laskujaan.
Järjestely perustuu suureen luottamukseen.
– Voisin siirtää hänen rahansa omalle tililleni, eikä hän tietäisi mitään. Kun olen maksanut laskut, hän kysyy, paljonko hänellä on vielä rahaa, Jorma kuvaa.
Miehet ovat tunteneet toisensa noin vuoden. Jorman mielestä nyky-yhteiskunnassa ihmisellä, joka ei osaa käyttää digitaalisia palveluita, on vaihtoehdot vähissä. Hän arvioi, että kyseeseen kai tulisi viime kädessä viranomaisen määräämä edunvalvoja.
– Tämä naapuri olisi ihan kusessa, jos lähtisin pois. Hän mätänisi kotiin. Laskut jäisivät maksamatta ja kaikki muukin hoitamatta, hän miettii.
Paitsi kyseistä naapuria, Jorma vaimoineen on auttanut monia muitakin. Hän on esimerkiksi lämmittänyt yhden naapurin taloa sillä aikaa, kun tämä oli syöpäleikkauksessa ja vienyt hänelle toipumisaikana ruokaa.
– Tuolla metsissä on vaikka kuinka paljon peräkammarin mummuja ja pappoja, joista kukaan ei välitä. Tai vaikka välittäisikin, he eivät saa apua, jota tarvitsisivat.
Suomessa on arviolta noin 300 000 kokonaan vailla digitaitoja olevaa iäkästä ihmistä ja saman verran heitä, joiden digitaidot eivät riitä itsenäiseen asiointiin. Puhutaan siis noin 600 000 ihmisestä.
Ikääntyneet voivat tarvita apua digitaalisten palvelujen käytössä, mutta samalla on tärkeää huolehtia tietoturvasta. Pankkitunnusten luovuttaminen toiselle voi altistaa väärinkäytöksille"
Ei tuo digitaalisten palveluiden käyttö ilman omaa tietokonetta tai älypuhelinta onnistu.
Viranomaiset puhuvat säästöistä, että saadaan säästöjä, kun kaikki siirretään digitaaliseksi verkkoon.
Ei se ole kansalaiselle ilmaista digitaalisten palveluiden käyttö,tietokone, älypuhelin ja nettiyhteys maksaa.
Jos kansalaisia vaaditaan siirtymään käyttämään digitaalisia palveluita, niin se pitäisi olla myös ilmaista.
Mitä tulee huijaamiseen, niin kyllä yli 99% on huijauskia, joissa täysin tuntematon huijaa antamaan pankkitunnukset, salasanat ja vastaavat.
Harvemmin huijari on oma lapsi, naapuri tai muu, johon on syntynyt luottamus suhde, joka auttaa digitaidotonta.
Siloin, kun naapurin pariskunta vielä asui naapurissa, niin antoivat minulle kotinsa avaimen, että sain heidän postit laitettua asunnon sisälle.
Ei kodin avainta ihan kenelle tahansa uskalla antaa.
Yhden kerran antoivat minulle pankikortin tunnusluvun, että sain nostettua naapurin isännälle rahaa.
En edes muista enää koko tunnuslukua ja naapurin isäntäkin kuoli muutama vuosi sitten.
Tietokoneen käytön ja digitaidot oppii kyllä ihan itse, kun hankkii tietokoneen.
Itse olen oppinut käyttämään tietokonetta ilman, että kukaan on siinä neuvonut tai mitään kursseja käynyt.
Ensimmäinen hankimani tietokone oli Sinclair ZX Spectrum ja sen jälkeen Commmodore 64.
Ensimmäinen pc tietokoneeni oli Pomi merkkinen.
Siihen asennettiin MS-DOS käyttöjärjestelmä ja käyttöjärjestelmänä taisi olla Windows 98, jotka asennettiin tietokoneen diskettiaseman kautta diskettikorpuilta.
Seuraava tietokone oli, jossa oli Windows XP.
Sen jälkeen hankin pc:n, jossa käyttöjärjestelmänä Windows 7.
Nykyinen tietokoneeni, jonka hankin editointi tietokoneeksi on windows 10.
Lisäksi on kannettava tietokone, jossa windows 11 ja jolla hoidan pankkiasiat ja verkkokaupan ostokset.
Uusiin valmiisiin tietokoneisiin ei tarvitse edes asentaa käyttöjärjestelmää, kun se on valmiiksi asennettu ja tietokonen käyttöönotto sujuu itsekseen.
Tietokonetta oppii kyllä käyttämään, vaikkei kukaan ole neuvomassa, jos siihen on kiinostusta ja kärsivällisyyttä opetella, mutta tosiasia on myös se, että iäkkäämmillä tietokoneen käytön opettelu on vaikeampaa ja varsinkin, jos on muistisairautta.
Ei tarvitse edes huijausta, jos on muistisairas, maksaa laskua verkkopankissa ja merkitsee maksun summaksi 100 euron sijaan vaikka 1000 euroa, niin sitten lähtee tililtä 1000€.
Jos sinä tilanteessa läheinen hoitiaisi sen laskun maksun verkkopankissa, niin tuollaista virhettä ei syntyisi.
Jos itse opettelee tietokoneen käytön, niin kyllähän se vaatii opettelua ja toistoa, että tietyt asiat menee selkärankaan.
Kuten vaikka tekstin kopiointi ja liittäminen, tiedostojen tallentaminen.
Jos maksaa sähköpostiin tullutta laskua verkkopankissa, niin paljon helpompaa on
kopioida laskusta maksutietoja ja liittää ne siten verkkopankissa vaadittuihin kohtiin, kuten tilinumero, viitenumero, maksun saaja ja summa, kuin kirjoittaa ne näppäilemällä.
"Kun 64-vuotiaan satakuntalaismiehen postilaatikkoon kolahtaa lasku, hän soittaa naapurilleen ja pyytää apua. Miehellä on pankkitunnukset, mutta hän ei pysty hoitamaan asioitaan digitaalisesti.
Niinpä hän antaa Jormalle, 76, tunnuksensa ja puhelimensa ja menee itse keittiöön tai sohvalle katsomaan televisiota sillä aikaa, kun Jorma maksaa hänen laskujaan.
Järjestely perustuu suureen luottamukseen.
– Voisin siirtää hänen rahansa omalle tililleni, eikä hän tietäisi mitään. Kun olen maksanut laskut, hän kysyy, paljonko hänellä on vielä rahaa, Jorma kuvaa.
Miehet ovat tunteneet toisensa noin vuoden. Jorman mielestä nyky-yhteiskunnassa ihmisellä, joka ei osaa käyttää digitaalisia palveluita, on vaihtoehdot vähissä. Hän arvioi, että kyseeseen kai tulisi viime kädessä viranomaisen määräämä edunvalvoja.
– Tämä naapuri olisi ihan kusessa, jos lähtisin pois. Hän mätänisi kotiin. Laskut jäisivät maksamatta ja kaikki muukin hoitamatta, hän miettii.
Paitsi kyseistä naapuria, Jorma vaimoineen on auttanut monia muitakin. Hän on esimerkiksi lämmittänyt yhden naapurin taloa sillä aikaa, kun tämä oli syöpäleikkauksessa ja vienyt hänelle toipumisaikana ruokaa.
– Tuolla metsissä on vaikka kuinka paljon peräkammarin mummuja ja pappoja, joista kukaan ei välitä. Tai vaikka välittäisikin, he eivät saa apua, jota tarvitsisivat.
Suomessa on arviolta noin 300 000 kokonaan vailla digitaitoja olevaa iäkästä ihmistä ja saman verran heitä, joiden digitaidot eivät riitä itsenäiseen asiointiin. Puhutaan siis noin 600 000 ihmisestä.
Ikääntyneet voivat tarvita apua digitaalisten palvelujen käytössä, mutta samalla on tärkeää huolehtia tietoturvasta. Pankkitunnusten luovuttaminen toiselle voi altistaa väärinkäytöksille"
Ei tuo digitaalisten palveluiden käyttö ilman omaa tietokonetta tai älypuhelinta onnistu.
Viranomaiset puhuvat säästöistä, että saadaan säästöjä, kun kaikki siirretään digitaaliseksi verkkoon.
Ei se ole kansalaiselle ilmaista digitaalisten palveluiden käyttö,tietokone, älypuhelin ja nettiyhteys maksaa.
Jos kansalaisia vaaditaan siirtymään käyttämään digitaalisia palveluita, niin se pitäisi olla myös ilmaista.
Mitä tulee huijaamiseen, niin kyllä yli 99% on huijauskia, joissa täysin tuntematon huijaa antamaan pankkitunnukset, salasanat ja vastaavat.
Harvemmin huijari on oma lapsi, naapuri tai muu, johon on syntynyt luottamus suhde, joka auttaa digitaidotonta.
Siloin, kun naapurin pariskunta vielä asui naapurissa, niin antoivat minulle kotinsa avaimen, että sain heidän postit laitettua asunnon sisälle.
Ei kodin avainta ihan kenelle tahansa uskalla antaa.
Yhden kerran antoivat minulle pankikortin tunnusluvun, että sain nostettua naapurin isännälle rahaa.
En edes muista enää koko tunnuslukua ja naapurin isäntäkin kuoli muutama vuosi sitten.
Tietokoneen käytön ja digitaidot oppii kyllä ihan itse, kun hankkii tietokoneen.
Itse olen oppinut käyttämään tietokonetta ilman, että kukaan on siinä neuvonut tai mitään kursseja käynyt.
Ensimmäinen hankimani tietokone oli Sinclair ZX Spectrum ja sen jälkeen Commmodore 64.
Ensimmäinen pc tietokoneeni oli Pomi merkkinen.
Siihen asennettiin MS-DOS käyttöjärjestelmä ja käyttöjärjestelmänä taisi olla Windows 98, jotka asennettiin tietokoneen diskettiaseman kautta diskettikorpuilta.
Seuraava tietokone oli, jossa oli Windows XP.
Sen jälkeen hankin pc:n, jossa käyttöjärjestelmänä Windows 7.
Nykyinen tietokoneeni, jonka hankin editointi tietokoneeksi on windows 10.
Lisäksi on kannettava tietokone, jossa windows 11 ja jolla hoidan pankkiasiat ja verkkokaupan ostokset.
Uusiin valmiisiin tietokoneisiin ei tarvitse edes asentaa käyttöjärjestelmää, kun se on valmiiksi asennettu ja tietokonen käyttöönotto sujuu itsekseen.
Tietokonetta oppii kyllä käyttämään, vaikkei kukaan ole neuvomassa, jos siihen on kiinostusta ja kärsivällisyyttä opetella, mutta tosiasia on myös se, että iäkkäämmillä tietokoneen käytön opettelu on vaikeampaa ja varsinkin, jos on muistisairautta.
Ei tarvitse edes huijausta, jos on muistisairas, maksaa laskua verkkopankissa ja merkitsee maksun summaksi 100 euron sijaan vaikka 1000 euroa, niin sitten lähtee tililtä 1000€.
Jos sinä tilanteessa läheinen hoitiaisi sen laskun maksun verkkopankissa, niin tuollaista virhettä ei syntyisi.
Jos itse opettelee tietokoneen käytön, niin kyllähän se vaatii opettelua ja toistoa, että tietyt asiat menee selkärankaan.
Kuten vaikka tekstin kopiointi ja liittäminen, tiedostojen tallentaminen.
Jos maksaa sähköpostiin tullutta laskua verkkopankissa, niin paljon helpompaa on
kopioida laskusta maksutietoja ja liittää ne siten verkkopankissa vaadittuihin kohtiin, kuten tilinumero, viitenumero, maksun saaja ja summa, kuin kirjoittaa ne näppäilemällä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jossain tuli juuri vastaan tilastotietoa eurooppalaisten digiosaamisesta.
Suomalaisista työikäisistä reilu 80 % omaa vähintään perustaidot (mitä se sitten tarkoittaakaan) digiasioista. Ollaan parhaimmistoa.
Isossa osassa Eurooppaa jonkunlaiset digitaidot löytyy noin puolella työikäisistä.
Onko pankkikonttoriin meno ilmaista? Entä virastoon meno? Entä soittaminen näihin puhelimella? Vai hoidettaisiinko asiat kirjeillä? Ovatko paperi, kynät, kirjekuoret ja postimerkit ilmaisia? Entä niiden kuljetus postilaatikkoon ja postimerkkien ostosreissut?
Nykyään et edes saa perinteistä puhellin liittymää kännykkään, mukana tulee netti ja yleensä rajaton ja rajaton puheaika, jolloin liittymän hinta on 20€/kk.
Tuo rajaton puhelu ei ole kyllä rajaton, kun ei koske maksullisia viranomaispuheluita, vaikka pitäs.
Täysin hyödytön koko rajaton puhelu, jos ei mihinkään juurikaan soittele.
Kun on tietokoneessa kaapelinetti, niin ei nettiä puhelimessa edes tarvi.
Joku sanoo tietoenkin, että luovu kaapelinetistä ja käytä puhelimen nettiä.
No se vaan on toisaia, että puhelimen netti on auttamattoman hidas, jos lataat vidoeita nettiin, niin yhden 5 minuutin videon lataaminen puhelimen nettiyhteydellä kestää yli tunnin ja hitaimmalla kaapelinetillä vaan noin 10 minuutin verran.
Pelkän puheliittymänkin saa, myös ilman pakollisia paketteja, kun katsoo kolmen suuren ulkopuolista tarjontaa.
Prepaidina taitaa löytyä isoiltakin.
Digidigi ja liikuntakyvytön yksinäinen ikäihminen.
Näkökin kenties heikko ja käsi vapisee.
Oikeastaan laskujen maksu pitäisi kuulua perushoivaan.
Mutta kun hallinnolla on oma lehmä ojassa.
Helpompi ulosmitata rästejä hyvillä koroilla.
Ulosotto tuottaa valtiolle kuluja.
Anonyymi00005
2026-09-27 14:49:01 Kommentoi
Kenenkään ei pidä joutua ulosottoon tai häätöön ilman omaa syytään. Laskujen hoito on vain yksi asia josta voi syntyä vaikeuksia.
Tuo avun tarve voi koskea ketä tahansa periaatteessa millon tahansa. Kaikilla ihmisillä ei edes ole sitä ihmistä jolle voi luottaa omien asioitten hoitoa etukäteen jos äkisti tulee pakollinen tilanne.
Oleellista tuossa iltasanomien jutussa on se, että Jorma käytti toisen ihmisen verkkopankkitunnuksia maksuvälinelain vastaisesti. Antaako pankki käyttöoikeutta naapurille.
Uusi eutanasialaki on tulossa ja digitaidottomat saadaan kärrätä luujauhotehtaalle.