Aloitan tänä syksynä yliopistossa opiskelun AMK:n jälkeen. Minua pelottaa jostain syystä ihan kamalasti. Olen menettänyt yöuniani, kun olen miettinyt aikatauluun sopivia sivuaineita. Avoimessa olisi tarjolla hyviä kursseja juuri sopivaan aikaan, mutta kun sitten tulee opintotuen takaisinperintä, kun ne ei oikeuta opintotukeen. Siis oikeasti minua taitaa pelottaa opiskelun aikatauluttaminen.
EN tahdo vetää itseäni piippuun, vaan minulla täytyy olla myös vapaa-aikaa ja aikaa omalle perheelle. Opintoaikaa on rajoitettu, joten on käytännössä pakko saada 40ov/60op lukuvuodessa. Se on iso määrä ja monta tuhatta sivua tekstiä. En ole tottunut asiatekstin lukija. Kaunokirjallisuutta luen silloin tällöin.
AMK:ssa en tehnyt juuri koskaan yhtään mitään koulupäivän jälkeen opikelun eteen. Ei tarvinnut, sillä opiskelu oli niin lastenleikkiä. Saanko potkittua itseäni tarpeeksi älytäkseni, että opiskelun eteen on vihdoinkin tehtävä TÖITÄ ja luettava tosissaan. TAJUSIN, ETTEN OLE KOSKAAN OPPINUT OPISKELEMAAN. Lukiossa en lukenut, pärjäsin keskiverrosti muutenkin. On opeteltava pänttäämään, stressin paikka minulle.
Motivaatio ailahtelee. Sydän oli hypätä rinnasta ulos, kun netistä luin nimeni valittujen joukosta. En oikein uskonut, mutta tietenkin toivoin pääseväni, vaikka ensimmäistä kertaa pyrinkin. Olen innoissani hankkinut jo tenttikirjojakin, mutta minulla ei ole vielä yhtään intoa lukea niitä. Olisi kai hyväksi lukea jo nyt, mutta luen kai vasta pakon edessä - tentin lähestyessä.
EN tahdo vetää itseäni piippuun, vaan minulla täytyy olla myös vapaa-aikaa ja aikaa omalle perheelle. Opintoaikaa on rajoitettu, joten on käytännössä pakko saada 40ov/60op lukuvuodessa. Se on iso määrä ja monta tuhatta sivua tekstiä. En ole tottunut asiatekstin lukija. Kaunokirjallisuutta luen silloin tällöin.
AMK:ssa en tehnyt juuri koskaan yhtään mitään koulupäivän jälkeen opikelun eteen. Ei tarvinnut, sillä opiskelu oli niin lastenleikkiä. Saanko potkittua itseäni tarpeeksi älytäkseni, että opiskelun eteen on vihdoinkin tehtävä TÖITÄ ja luettava tosissaan. TAJUSIN, ETTEN OLE KOSKAAN OPPINUT OPISKELEMAAN. Lukiossa en lukenut, pärjäsin keskiverrosti muutenkin. On opeteltava pänttäämään, stressin paikka minulle.
Motivaatio ailahtelee. Sydän oli hypätä rinnasta ulos, kun netistä luin nimeni valittujen joukosta. En oikein uskonut, mutta tietenkin toivoin pääseväni, vaikka ensimmäistä kertaa pyrinkin. Olen innoissani hankkinut jo tenttikirjojakin, mutta minulla ei ole vielä yhtään intoa lukea niitä. Olisi kai hyväksi lukea jo nyt, mutta luen kai vasta pakon edessä - tentin lähestyessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Odota ihan rauhassa, kyllä JBA tulee kertomaan vastauksen...
Ei mitään syytä huoleen. Sellaisen 3 ov kuukausi vauhdilla saat ihan riittävästi opintoja ja vapaa-aikaakin jää varmasti. Kuukaudessa on lukemista jotkuinkin 1000-1200 sivua mikä ei ole ollenkaan mahdoton homma. Kirja/viikko vauhti on aika hyvä Yhteiskuntatieteiden hyvä puoli on myös mahdollisuus kesällä opiskeluun täysipainoisesti. Jos kesäkuukaudet tekee 9-10 ov niin se on 3kk loppupäästä pois /kesä. Tenttikirjoja ei kannata ostaa kun ne saa kirjastosta ilmaiseksi.
Asiatekstien lukemiseenkin tottuu aika nopeasti samoin englannin ja ruosin kielisen kirjallisuuden lukemiseen. Huoli pois ja onnea opiskelupaikan johdosta!
Missä opiskelet, sinä vanhempi yhteiskuntatiet. yo? Itse olen menossa turkuun ja ajattelin voikohan sielläkin tosiaan kesätkin lukea? Entäs minne alkuperäinen kirjoittaja pääsi?
Oma paikkani on Jyväskylä. Varmasti turussa on samallainen mahdollisuus kesäopiskeluihin. opintotuki tulee kun tekee 3 ov/kk eli kesäkuukausilta yhdeksän ov (sori noin vanhat yksiköt)
Pääaineen perusopinnot ja osan aineopinnoista, sekä vähän sivuaineita saa sellaiseen malliin ensimäisen lukukauden kesän aikana että toisen vuoden syksyllä voi aloittaa kandin tutkielman tekemisen. Aineopintoja voi meillä ainakin suorittaa nimenomaan kirjoja lukemalla ja esseitä kirjoittamalla jolloin kesällä lukemisen voi jaksottaa oman ajankäytön mukaan ja lukea vaikka sadepäivinä enemmän.