Orpo lupaa miljoonan euron tukipaketin STT:lle

STT:n valtionrahoitukseen liittyy perusteltuja kysymyksiä eturistiriidoista, omistajaohjauksesta ja julkisen rahan käytön tasapuolisuudesta. Erityisen kiinnostavaksi asian tekee se, että STT:n hallituksen jäsenet tulevat suurelta osin niistä mediayhtiöistä, joilla on omistus- tai asiakassuhde STT:hen.

Mitä valtion tukipäätöksessä tapahtui?
Helmikuussa 2026 liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti valmistelevansa STT:lle 1,05 miljoonan euron kertaluonteista valtiontukea. Tavoitteena oli turvata uutistoimiston toiminnan jatkuminen ja kehittäminen. Tuen ehdoksi ilmoitettiin STT:n ja sen omistajien sitoutuminen toiminnan uudistamiseen.

Taustalla oli merkittävä taloudellinen muutos:
Sanoma Media Finland omistaa STT:stä 75,4 prosenttia.
Sanoman uutismediat ilmoittivat syksyllä 2025 vähentävänsä merkittävästi tai lopettavansa STT:n uutis- ja kuvapalveluiden käytön.
STT:n talousvaikeudet syvenivät tämän asiakassuhteen muutoksen seurauksena.
STT ilmoitti helmikuussa 2026 yhteensä 21 henkilön vähennyksistä.

Tämä on asian keskeinen ristiriitakysymys: valtio ryhtyi valmistelemaan tukea yhtiölle, jonka taloudellista tilannetta sen suurimman omistajan omat liiketoimintapäätökset olivat heikentäneet.

STT:n hallituksen kokoonpano herättää kysymyksiä
STT:n julkisesti ilmoitetun hallituksen kokoonpanon perusteella jäsenillä on suoria sidoksia mediayhtiöihin, jotka omistavat STT:tä tai käyttävät sen palveluita.

Sidonnaisuudet:
Petteri Putkiranta – puheenjohtaja
Sanoma Media Finland. Sanoma omistaa STT:stä 75,4 prosenttia.
Pekka Mervola – varapuheenjohtaja
Keskisuomalainen-konserni. Keskisuomalainen on STT:n toiseksi suurin omistajaryhmä.
Johanna Lahti ja Antero Mukka
Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat. Molemmat kuuluvat Sanoma-konserniin.
Tomi Einonen
MTV Uutiset. MTV on STT:n osakas ja uutispalveluiden asiakas.
Alex Fager
Yleisradio. Yle on STT:n osakas.

Hallitus ei ole riippumaton ulkopuolinen valvontaelin samalla tavalla kuin esimerkiksi täysin riippumattomista jäsenistä koottu säätiön hallitus voisi olla.
Se koostuu henkilöistä, joiden työnantajilla on omia taloudellisia ja journalistisia intressejä STT:n toimintaan.

Tämä ei ole itsessään poikkeuksellista osakeyhtiössä: omistajat käyttävät hallituspaikkoja valvoakseen yhtiön toimintaa. Mutta julkista rahoitusta saavan uutistoimiston kohdalla se nostaa esiin erityisen kysymyksen siitä, kenen etua päätöksenteossa tosiasiassa valvotaan.

Kolme varsinaista eturistiriitakysymystä
Yksityisen omistajan taloudellisen riskin siirtyminen veronmaksajille

Sanoma omistaa STT:stä enemmistön. Kun STT:n talous heikkeni Sanoman asiakassuhteiden muutosten jälkeen, valtio ryhtyi valmistelemaan yhtiölle tukea.

Tästä voidaan perustellusti kysyä:
Mikä on Sanoman oma taloudellinen vastuu STT:n jatkuvuudesta?
Onko valtiontuki tarkoitettu turvaamaan kansallista uutistoimistopalvelua vai käytännössä helpottamaan enemmistöomistajan taloudellista vastuuta?
Onko omistajien oma rahoitusosuus riittävä suhteessa julkiseen tukeen?

Valtioneuvoston ilmoituksen mukaan tuki edellyttää omistajien sitoutumista STT:n kehittämiseen. Julkisessa tiedotteessa ei kuitenkaan yksilöidä omistajien rahallisia sitoumuksia.
Valtioneuvosto

Päätöksentekijöiden kaksoisrooli:

STT:n hallituksen jäsenet voivat joutua tilanteeseen, jossa heidän työnantajansa etu ja STT:n etu eivät ole täysin yhteneväiset.
Esimerkiksi Sanoman näkökulmasta voi olla taloudellisesti perusteltua vähentää STT:n palveluiden ostamista. STT:n näkökulmasta sama päätös voi heikentää toiminnan jatkuvuutta.
Tällainen eturistiriita ei automaattisesti tarkoita esteellisyyttä. Se kuitenkin edellyttää läpinäkyvää päätöksentekoa ja asianmukaisia menettelyjä.

Julkisen tuen kilpailuvaikutukset:

STT toimii kaupallisilla markkinoilla ja myy uutis-, kuva- ja muita mediapalveluita.
Jos valtio tukee yhtä markkinatoimijaa, on perusteltua selvittää, millä perusteilla tuki myönnetään ja miten se vaikuttaa kilpailijoihin.
Erityisesti olisi tärkeää selvittää, onko tuki rajattu yhteiskunnallisesti perusteltuun uutistoimistotoimintaan vai hyödyttääkö se myös muita kaupallisia liiketoimintoja.
EU:n valtiontukisäännöt asettavat tällaiselle rahoitukselle omat reunaehtonsa.


Voidaan siis todeta, että järjestelyssä on useita sellaisia rakenteellisia piirteitä, jotka ansaitsevat julkista tarkastelua.

Kysymys: Onko hallituksessa sidonnaisuuksia?

Vastaus: Kyllä, selvästi.

Toivon että tämä asia herättääkeskustelua ja varsinkin kun kansalaisen rahoja ohjaillaan väärin perustein.