Kielletyt ruuat?

""""Raskauden ajan ruokavalio – suositukset

Raskauden aikana tulee syödä päivittäin monipuolisesti ja vaihtelevasti ruokaympyrän kustakin lohkosta. Monipuolisuus turvaa vitamiinien ja kivennäisaineiden luonnollisen saannin. D-vitamiinivalmiste tarvitaan Suomessa talviaikana, ja rauta-ja foolihappovalmisteita suositellaan yksilöllisesti niitä tarvitseville. Ruokavalion vaihtelevuus, esimerkiksi käyttämällä eri kalalajeja, turvaa taas sen, ettei kalaruokien mahdollisia ympäristösaastepitoisuuksia tarvitse erikseen ajatella (sisävesien vanhojen petokalojen ja Itämeren silakan, merilohen ja taimenen runsasta käyttöä ei suositella). Selkeästi vältettäviksi ruoka-aineiksi jäävätkin ainoastaan maksa ja maksaruuat A-vitamiinin saannin kontrolloimiseksi (rajoitus koskee myös A-vitamiinia sisältäviä monivitamiinivalmisteita), tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, mäti, pastöroimatonta maitoa sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot ja kypsentämättömät pakastevihannekset listerian riskin vuoksi ja pellavansiemenet ja -rouheet.

Ruokavalion koostaminen onnistuu parhaiten, kun neuvonnassa painotetaan suositeltavia ruokia. Kiellot ja välttämiset voivat heikentää ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Esimerkiksi rasvan välttämisen painottaminen voi heikentää ravinnon rasvan laatua. Empiirisiä välttämisruokavalioita käytetään hyvin yleisesti lapsen allergisoitumisen estämiseen. Kuitenkin tutkimustulokset osoittavat, ettei välttämisruokavaliolla voida edistää lapsen immunologisen puolustusjärjestelmän kypsymistä allergista reaktiotapaa vastaan. Yksipuolinen välttämisruokavalio jopa kasvattaa allergian puhkeamisen riskiä johtamalla vähäiseen n-3 rasvahappojen ja antioksidanttien saantiin."""

Raskaus- ja imetysajan hyvä ruokavalio, vitamiinit, lisäravinteet, vältettävät ruoka-aineet

Odotusaikana on hyvä syödä säännöllisesti pieniä aterioita, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Hyvä ruokavalio on kasvispitoinen, sisältää myös hedelmiä ja marjoja, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita, lihaa, kalaa ja pienen määrän kasvirasvaa. Lisäravinteiden käytöstä kannattaa aina keskustella terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Raskaus ei juurikaan lisää energiantarvetta, mutta sen sijaan terveelliseen ravitsemukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Ravintoaineita tarvitaan vauvan kasvuun ja kehitykseen. Energian lisätarve kasvaa vasta raskauden loppupuolella, silloinkin vain noin 200-300 kcal/vrk.

Rasvan, suolan ja sokerin käyttöä kannattaa rajoittaa. Suolaa on käytettävä mahdollisimman vähän, koska se saattaa nostaa verenpainetta ja lisätä turvotusta. Kannattaa välttää valmisruokien piilosuolaa sekä suolaisia elintarvikkeita kuten suolakurkkua, perunalastuja, suolakeksejä ja runsassuolaisia kivennäisvesiä. Runsasrasvainen ja sokerinen ruokavalio lisää raskausdiabeteksen riskiä. Täysin rasvaton ruokavalio ei kuitenkaan saa olla; vauva tarvitsee hyviä rasvahappoja rakennusaineinaan (esim. rypsi- ja oliiviöljy, kalojen öljy). Kovetettuja, tyydyttyneitä kasvirasvoja kannattaa välttää (kasvirasvajäätelö, kookosrasva, valmiskeitot, liemikuutiot, monet kevytlevitteet). Kahvia suositellaan vain kohtuudella juotavaksi.

Suomalaiset saavat ravinnostaan yleensä riittävästi proteiinia. Raskauden aikana proteiinin tarve on noin 60 g päivässä. Proteiinin tarve tyydyttyy, kun käyttää päivittäin 6-8 dl maitovalmisteita ja syö päivittäin kaksi ateriaa, josta puolet on kasviksia, neljäsosa on liha- tai kalaruokaa ja neljännes perunaa, riisiä tai pastaa.

Lisäravinteet

Kalkin tarve lisääntyy alusta alkaen. Päivittäinen kalsiumin saantisuositus raskaana olevalle naiselle on 900 mg (esim. juo 3-4 lasillista maitoa tai piimää ja syö muutama juustoviipale päivässä). Lisäravinne ei ole yhtä hyvä vaihtoehto kuin maitotuotteet, sillä kalsium imeytyy paremmin maitotuotteista. Kalsiumia tarvitaan vauvan luuston kehittymiseen. Kasvava sikiö ottaa tarvitsemansa kalsiumin äidiltä, ja siksi äidin omat luut haurastuvat, jos ei pidä huolta päivittäisestä kalsiumin saannista. Vähärasvaiset maito, jugurtti, juustot ja maitorahka ovat hyviä kalsiumin lähteitä.

Yksipuolinen ruokavalio ja suoliston imeytymishäiriöt saattavat aiheuttaa elimistöön foolihapon puutetta. Foolihappoa tarvitaan koko raskauden ajan. Suositusmäärä vuorokaudessa on 0.4 mg. Foolihapon saannin turvaa monipuolisella ruokavaliolla, jossa on vähän rasvaa ja sokeria, paljon täysjyväviljavalmisteita, vihreitä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Foolihapon saanti kannattaa varmistaa jo siinä vaiheessa, kun raskautta aletaan suunnitella. Näin vauva saa alusta saakka tarvitsemiaan ravintoaineita. Epilepsiaa sairastavien tulee käyttää jo raskauden alusta lähtien foolihappo-valmistetta.

Riittävä raudan saanti voi edellyttää lisävalmisteiden käyttöä. Useimmille odottaville äideille määrätään rautavalmisteita. A-vitamiinin liikasaantia tulee välttää, se voi aiheuttaa sikiölle epämuodostumia ja lisää keskenmenonriskiä. Tämän takia raskausaikana on syytä välttää maksaruokia.

D-vitamiinivalmisteiden käyttö on suositeltavaa lokakuun alusta maaliskuun loppuun kaikille raskaana oleville ja imettäville naisille, 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskaus- ja imetysajan aiheuttamaa D-vitamiinin lisätarvetta on vaikea tyydyttää hyvälläkään ruokavaliolla, ja lisäksi talvella D-vitamiinia ei muodostu riittävästi iholla vähäisen auringonvalon vuoksi.

Parhaat D-vitamiinin lähteet ravinnossa ovat kala sekä vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. Vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen käyttö vitamiinivalmisteen (10 mikrogr) ohella on turvallista eikä liikasaannin vaaraa ole. D-vitamiinivalmisteen annostelussa otetaan huomioon muiden samanaikaisesti käytössä olevien vitamiini- ja kivennäisainevalmisteiden mahdollisesti sisältämä D-vitamiini.

Naudan, sian ja broilerin maksa sisältää erittäin runsaasti A-vitamiinia ja raskasmetalleja. Maksaruokien syömiseen (runsain määrin) raskauden aikana saattaa liittyä epämuodostuma- ja keskenmenoriski. Maksaa, maksaruokia ja maksamakkaraa ei suositella nautittavan raskauden aikana lainkaan.

Sen sijaan kasviksista ja hedelmistä saatava A-vitamiinin esiaste, beetakaroteeni, on haitaton runsainakin kasvis- ja hedelmäannoksina.
Lähde: http://www.helistin.fi/?page=9535402

Eli syö vaan niitä porkkanoita niin paljon kun haluat.. :)

sen verran, että itse syön sitä hyvällä omatunnolla silloin tällöin, kerran - pari kuussa. Maksamakkarassa (HK) on 22 grammaa maksaa/100 grammaa maksamakkaraa... Eikä sitä nyt yleensä tarvii nii älyttömästi laittaa leivän päälle. Eli jos mä sillon tällön saan jonku 10 grammaa (voinapin verran) maksaa, ni vähemmän haitallistahan se on kun moni muu asia, jolle altistuu tahtomattaan. Eli ei kannata jostain maksamakkarasta turhaan panikoida =)

Joo, olen miettinyt samaa ja jos jotkut tyhjiöpakatut kalat on kielletty listeriavaaran takia, vaikka samanaikaisesti vihanneksia kehotetaan syömään vaikka niistäkin sen voi saada, olen päätellyt että tulee jos on tullakseen eli en usko moiseen mahdollisuuteen. Savukalapastaa syön silloin tällöin ja listeriahan kuulemma kuolee 70 asteessa eli keitettäessä. Verta en ole syönyt kun en veriruoista perusta, mutta tuskin kerrasta maksalaatikkoa on haittaa, jos se ei ole jokapäiväistä ateriaa. Ruisleipääkin kovasti toitottavat, vaikka ulkomailla sitä ei ole edes saatavilla ja kun mieskin on ulkomaalainen, meillä kyllä syödään fetaa ja muita ulkomaan makuja joka päivä. Saahan ne lapsia siellä kotimaassakin, että se siitä ruokahysteriasta. Päihteet on sitten asia erikseen.