Datakeskusten infraääni (alle 20 hertsin matalataajuinen ääni) on noussut Suomessa ja maailmalla keskustelunaiheeksi suurten konesalien yleistyessä. Vaikka infraääni on ihmiskorvalle pääosin kuulematonta, se voi erittäin voimakkaana tuntua kehossa värähtelynä tai aiheuttaa herkillä ihmisillä epämukavuutta ja oireilua.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:
1. Mistä infraääni syntyy?
Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.
2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset
Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.
3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely
Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.
Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät, teidän jälkeenne ties mikä paisumus.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:
1. Mistä infraääni syntyy?
Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.
2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset
Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.
3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely
Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.
Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät, teidän jälkeenne ties mikä paisumus.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juuri ketään ei kiinnosta tulevaisuus, mutta ^. &?,}~¥,.+_’:a täytyy vihata, koska jotakin täytyy vihata. Datakeskukset on väritetty niin ihanasti ja saadaan urheiluradalle myös yhtiöiden lahjoittama bajamaja jos hätä iskee.
Hikisten äijien pallonpyöritys kiihottaa, ei se, mitä tapahtuu oikeassa maailmassa.
Onneksi alumiinifoliosta tehdyt puolipyöreät päähineet vähentävät tämän äänen ja sen vaikutukset olemattomiin
Matalataajuinen ääni on tärinää.
Riittävän voimakas tärinä voi edetä maa-ainesta pitkin lähellä oleviin rakennuksiin.