Datakeskusten infraääni (alle 20 hertsin matalataajuinen ääni) on noussut Suomessa ja maailmalla keskustelunaiheeksi suurten konesalien yleistyessä. Vaikka infraääni on ihmiskorvalle pääosin kuulematonta, se voi erittäin voimakkaana tuntua kehossa värähtelynä tai aiheuttaa herkillä ihmisillä epämukavuutta ja oireilua.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:
1. Mistä infraääni syntyy?
Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.
2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset
Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.
3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely
Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.
Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät, teidän toimenne luovat tulevaisuuden, jota joudutte varmaan itsekin kauhistelemaan.
Datakeskusten infraääni-ilmiö kytkeytyy pääasiassa seuraaviin tekijöihin:
1. Mistä infraääni syntyy?
Jäähdytysjärjestelmät: Datakeskukset vaativat valtavasti viilennystä. Rakennusten katoille tai kylkiin sijoitetut massiiviset ilmastointiyksiköt, puhaltimet ja lauhduttimet tuottavat jatkuvaa matalataajuista huminaa.
Varavoimageneraattorit: Suuret dieselgeneraattorit, joita testataan säännöllisesti ja käytetään sähkökatkojen aikana, synnyttävät käynnissä ollessaan voimakasta matalataajuista värähtelyä.
Kompressorit ja pumput: Nestejäähdytysjärjestelmien pumput ja kompressorit voivat resonoida rakenteiden kautta maaperään.
2. Äänen kantavuus ja ympäristövaikutukset
Pitkä kantavuus: Toisin kuin korkeat äänet, matalataajuinen infraääni vaimenee ilmassa ja maastossa erittäin hitaasti. Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan isojen datakeskusten tavanomainen meteli voi kuulua yli kymmenen kilometrin päähän, ja niiden tuottama infraääni kantaa vielä tätäkin kauemmas.
Resonointi rakennuksissa: Infraääni voi saada lähellä olevien asuinrakennusten rakenteet, kuten ikkunat tai seinät, resonoimaan, jolloin ääni saattaa muuttua asunnon sisällä kuultavaksi tai tunnettavaksi huminaksi.
3. Vaikutukset ihmiseen ja sääntely
Koetut oireet: Lähistön asukkaat raportoivat toisinaan unihäiriöistä, paineen tunteesta korvissa, päänsärystä tai selittämättömästä stressistä. Ilmiö on samankaltainen kuin tuulivoimaloiden kohdalla käyty keskustelu.
Mittaamisen vaikeus: Perinteiset ympäristömelun mittausmenetelmät (kuten dB(A)-painotus) suodattavat matalimmat taajuudet pois, joten ne eivät aina näytä infraäänen todellista voimakkuutta tai sen aiheuttamaa haittaa.
Torjunta: Tehokkain keino infraäänen ehkäisyyn on huolellinen sijoittelusuunnittelu (riittävä etäisyys asutuksesta), laitteiden tärinänvaimennus suoraan perusteissa sekä akustiset vaimennuskapselit puhaltimien ympärillä.
Miltä näyttää? Kohta huojumme ja värähtelemme, tekoäly tarvitsee maat, energian, työpaikat ja yöunemme. Lisäbonuksena loppuelämän migreeni. Kiitos päättäjät, teidän toimenne luovat tulevaisuuden, jota joudutte varmaan itsekin kauhistelemaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pieni provo.....eli laitappa linkki......
Tuossa itse pihvi:
Suomeen suunnitellut datakeskukset voivat Aalto-yliopiston professorin Jukka Mannerin mukaan heikentää Suomen vientiä. Datakeskusten luoma kokonaiskuva puuttuu.
Professori Jukka Manner kaipaa kokonaisymmärrystä datakeskuksista, Videosoitin
https://research.aalto.fi/en/clippings/suomeen-rakenteilla-145-datakeskusta-pelkästään-neljä-niistä-käyt/
Suomeen rakenteilla 145 datakeskusta – pelkästään neljä niistä käyttäisi enemmän sähköä kuin 2,2 miljoonaa suomalaista
https://yle.fi/a/74-20250492
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/9289138
Jengi ei ymmärrä näistä mitään, debilisaatio on tehnyt tehtävänsä, eikä homo sapiens ole lähtökohtaisestikaan luonnonjärjestyksen penaalin terävin kynä, vaikka meille on aina niin kerrottu. Olemme liian nopeasti kaahaava apina.