Kysymys AA:laisille

Ei sun tarvitse sisäistää mitään AA:n ideologiaa. Mikset suhtaudu asiaan pragmaattisesti: jos parin tunnin viikoittainen istuminen vaikkapa *ittumaisessa AA-ryhmässä pitää sinut raittiina niin mikset istuisi? Jaa ryhmissä aidosti kaikki ajatuksesi ja tunteesi, sillä osittain AA:n toimivuus perustuu niiden jakamiseen - olipa sinulla tarvetta siihen tai ei.

Kaksi kuukautta on kovin lyhyt aika sitä paitsi. Erillisyydentunne ylipäänsä on vihollisesi, joka sinun olisi parasta voittaa, koska se pitää sinut kentällä juomassa. On parempi jos harjoittelet erillisyydentunteen voittamista selvänä kuin kännissä. Jälkimmäinen antaa illuusion yhteen kuulumisesta, mutta edellinen on todellista.

Yritä myös etsiä sellainen ryhmä, jossa on eniten sinun kaltaisiasi ihmisiä - kaikissa AA-ryhmissä ei nimittäin käy samanlaista porukkaa.

t.

Olen käynyt eri AA ryhmissä nyt 15 vuotta.
Useimmiten vituttaa ankarasti ryhmään meno, mutta menen kuitenkin. Olen päättänyt, etten ota selville mitä tapahtuu jos jätän ryhmät väliin.

En mene ryhmään viihtymään, enkä hyväksymään kaikkea kuutemani. Tunnen usein, etten kuulu ryhmään, mutta onhan ryhmä kuitenkin juopottelua parempi vaihtoehto.

Myös sinä olet auttamassa niitä jotka ovat olleet kuivilla vähemmän aikaa kuin sinä. Kerro avoimesti siitä mitä ajattelet AA:sta ja käynneistäsi siellä; avaa suusi. Ehkäpä joukossa on joku joka ajattelee kuten sinä mutta hänkään ei ole halunnut puhua.

Se tärkeä asia on että kerrot olevasi alkoholisti joka on ollut 2 kuukautta irti viinasta, käyt AA:ssa mutta se ei tunnu sinun jutultasi. Kuitenkaan et ole kahteen kuukauteen ottanut, tosin sanoen jossain on ollut jotain joka on toiminut. Sitä ei kannata väheksyä vaan se on se toivo josta kannattaa pitää kiinni vaikkei sitä ymmärräkään. Jollekulle viestisi voi olla tärkeä, hän on ehkä ollut vain kuukauden ilman viinaa ja miettii miksi pitäisi jatkaa kun tää AA juttu ei tunnu omalta.

Ymmärrätkö? Ei ole ehkä Jumalaa, ei AA ole jotain johon jotkut samaistuvat. Kuitenkin asialla on merkitystä vaikka nuo asiat eivät olisi "omia". Älä luovu toivosta, muista että sinäkin olet purkamassa asioita osana ryhmää vaikket tunnekaan samaistuvasi siihen.

Yritä, usein ymmärrys tulee vasta jälkeenpäin - olen huomannut.

Kävin 8 vuotta AA-ryhmissä ennen nykyistä pidempää raittiuttani ja koin juuri samalla tavoin kuin sinä. Ajattelin, että enhän minä tänne kuulu. Jäin pois ryhmistä ja tulos näkyi heti, olin juomassa. Ja Jumala-asia oli minulle myös vaikea, ja on sitä edelleen.
Join välillä aktiivisesti unohtaen koko AA:n olemassaolon. Selväähän oli että vajosin koko ajan vain alemmas, sotkin asiani todella pahasti.
Olin lopulta siinä pisteessä, ettei ollut vaihtoehtoja, joko käyn väkisin ryhmissä tai juon itseni hautaan.
Nyt olen ollut raittiina pian neljä vuotta AA:n avulla ja myönnettävä on että meno ryhmään on joskus vastenmielistä. Onneksi vain aika ajoin. En edelleenkään puhu paljon, koska en halua kertoa itsestäni liian henkilökohtaisia asioita ja Jumalasta en puhu koskaan sillä tavoin kuin Jumala yleisesti käsitetään. Itse nostan ryhmän Jumalan arvoon, sanotaanhan askelissa Jumalasta "selläisena kuin Hänet ymmärrät"...
Ja jos et halua vielä jakaa kokemuksiasi "ventovieraille", kuuntele edes. Pidä mielessä, että nämä ventovieraana pitämäsi henkilöt ovat ihan samassa jamassa kuin sinäkin. Ennen pitkää huomaat että nämä ventovieraana pitämäsi ihmiset ovat parhaimpia ystäviäsi. Sellaisia todellisiä aitoja ystäviä kuin AA:laiset ovat et juomakentiltä löydä!
Kierrä paljon eri ryhmissä, ehkäpä sitten löydät sen parhaimman, "oman" ryhmäsi. Ja jos joku tyyppi alkaa ärsyttämään, käy välillä muuallakin.
Tämä 2 kk jonka olet ryhmissä käynyt, on liian lyhyt aika jotta voisit vielä tehdä johtopäätöksiä... AA-ideologia aukeaa sinullekkin varmasti aikanaan. Itse otan askeleet omalla tavallani, en suinkaan sanasta sanaan. Pidän askelia ikään kuin jonain työkalusarjana josta otan sellaisen työkalun kuin tarvitsen kulloinkin . Pidä myös mielessäsi, 3 kk raittiina on tutkitusti raja jolloin moni retkahtaa. Käy ryhmässä vaikka väkisin, huomaat pian että juomishalusi katoaa. Näin kävi minullekkin ja olen onnellisesti raitis!
Itse pidän raittiutta ykkösasianani, sen ohi ei mene mikään!!
Raitista jatkoa Petri

hyvä kysymys kaikkiaan.mulla itsellä on 9kk raittiutta takana ja opittavaa on ollu.
tuossa edellä kirjoitetaan hyvin ja asiaa,noin minäkin olen asian kokenut.mulle voi kirjoittaa
[email protected] . autan mielelläni,jos vaan pystyn.

AA:ssa pitäisi käydä säännöllisesti ainakin vuosi, ennen kuin tietää onko siitä hyötyä. Vuosi on melko lyhyt kun ottaa huomioon että moni on yrittänyt vuosia lopettamista ennen AA:han tuloa.

AA:ta voi verrata vähän masennuslääkkeeseen. Sitä pitää käyttää pitkään ennen kuin tietää, onko siitä hyötyä ja aina on joitain pieniä haittavaikutuksia, AA:ssa haittavaikutuksena on lähinnä alussa oleva vastenmielisyys.

Minulla vastenmielisyys väheni jo vuodessa kohtuulliselle tasolle, elämä on alkanut tuntua mielekkäälle ja mielenrauhaa on tullut lisää vuosien mittaan.

Tuttua juttua. Samoin oli minullakin alussa. Ja usein vieläkin. Mutta juomatta olen ollut ja ilman juomahimoakin jo useita vuosia. Muuta syytä en siihen ole keksinyt kuin säännöllisen AA ryhmissä käynnin. Tuntu miltä tuntu.

Kirjoitit: "En koe tarvetta "jakaa" kokemuksiani ventovieraille, enkä usko jumaliin." Joo. Niin sinä koet ja sinulla on oikeus siihen. Minullakin on vastaavia oloja. Yritän lähestyä "käsityksiäni" siten, että ne eivät välttämättä ole ihan oikeita... Kyseenalaistan ajattelutapani enkä koe sitä enää ainoaksi oikeaksi. Joka tapauksessa olen joutunut paljon juomaan. Se kertoo jotakin minusta. Sielun ja tunne-elämän sairaudestani. Jotakin kertoo minusta myös se, että en lukemattomista yrityksistä huolimatta ole kyennyt ongelmaani omin voimin ratkaisemaan.