https://yle.fi/a/74-20251527
"Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson arvioi, ettei porvarihallituksen muodostamiselle ole edellytyksiä.
Ruotsin tiedotusvälineille, esimerkiksi SVT:lle antamassaan haastattelussa hän toteaa, etteivät edellytykset ole muuttuneet sen jälkeen, kun vaalit pidettiin neljä viikkoa sitten. Vaaleissa punavihreä oppositio yhdessä keskustapuolueen kanssa sai niukan enemmistön."
Mutta perustuen mielipidemittauksiin erittäin todennäköisesti ei Suomessakaan ole edellytyksiä porvarihallitukselle ensi huhtikuun vaalien jälkeen.
Edelleen uskon vahvasti, että 2019-2023 hallituskokoonpano toistuu, ehkä ilman vihreitä.
"Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson arvioi, ettei porvarihallituksen muodostamiselle ole edellytyksiä.
Ruotsin tiedotusvälineille, esimerkiksi SVT:lle antamassaan haastattelussa hän toteaa, etteivät edellytykset ole muuttuneet sen jälkeen, kun vaalit pidettiin neljä viikkoa sitten. Vaaleissa punavihreä oppositio yhdessä keskustapuolueen kanssa sai niukan enemmistön."
Mutta perustuen mielipidemittauksiin erittäin todennäköisesti ei Suomessakaan ole edellytyksiä porvarihallitukselle ensi huhtikuun vaalien jälkeen.
Edelleen uskon vahvasti, että 2019-2023 hallituskokoonpano toistuu, ehkä ilman vihreitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruotsin uuden hallituksen muodostamisen ongelmat johtuvat heidän vaalijärjestelmästään.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsin-vaalitulos-on-selvilla-vasemmistoblokki-vei-voiton/9394250
Ei blokkijärjestelmälle jota jotkut haluavat tänne suomeenkin.
Blokkijärjestelmä on kuluttajansuojan kannalta paljon parempi järjestelmä kuin suomalainen puoluevaltaa korostava systeemi. Ruotsin järjestelmä on siis kansanvaltaisempi kuin Suomen. Suomessa puolueet päättävät lopulta politiikan suojan ja voivat tällä tavoin mitätöidä äänestäjien tavoitteet.
Blokkijärjestelmä toimi Ruotissa pitkään. Sotkua alkoi tulla siinä vaiheessa, kun Ruotsidemokraattien kannatus nousi korkeaksi. Aluksi asia sivuutettiin sopimalla blokkipuolueiden kanssa, että eletään ikään kuin RD:tä ei olisi olemassakaan. Tämä ei ollut kestävä ratkaisu varsinkin, kun RD vain kasvoi. Sitten viime kaudella Kokoomus ja muut hallituspuolueet solmivat RD:n kanssa ns. Tidå-sopimuksen, missä soviiittiin, että RD tukee äänestyksissä hallitusta vastineeksi siitä, että hallitusohjelma on sen hyväksyttävissä.
Suomessa blokkijärjestelmä voisi kyllä toimia (ja niin tietysti myös Ruotsissa), jos kaikki puolueet valitsivat etukäteen tarjolla olevista blokeista toisen. Silloin jompikumpi saisi aina väkisin enemmistön, ellei paikkajako mene täysin tasan.
Ongelma ovat ennen kaikkea keskipuolueet. Ne eivät halua sitoutua mihinkään blokkiin, koska se rajoittaisi niiden liikkumatilaan. Ne haluvat nimenomaan olla vaa´ankielipuolueen asemassa, jolloin voi tehdä kokoaan suurempia vaatimuksissa. Tämä on ana ollut Kepun maatalous- alue- ja siltarumpupoltiiikan menetyksen salaisuus. Kepu on osannut käyttää asemaansa hyvin kiristykseen. Se sai viime halltuskaudellakin kiiristettyä muilta itselleen sopivan maakuntapohjaisen soten, joka taloudellisesti täysin älytön järjestelmä.
Mutta miksi annamme puolueen lopulta päättää, millaista politiikkaa tullaan harjottamaa. Kokoomuksen ja SDP:n osalta se voi olla nykyistä tylyä oikeistopoltiikkaa tai maltillisempaa sinipunapolitiikaa taikka vihervasemmistopainotteista politiikkaa. Äänestäjä ei tiedä varmasti saako hän lainkaan sellaista politiikkaa, mille on äänenstä antanut.
Taitaa Ruotsiin tulla uudet vaalit, pattitilanne