Entinen vaatimus 160 ov, uusi vaatimus 300 op
Ei mielestäni ihan mene oikein, sillä 40 ov pitäisi olla yhtäkuin 60 op. Jokainen edes hiukan laskentoa osaava näkee, ettei tuossa tapauksessa 1 ov ole 1,5 op. Suoritusaika on kuitenkin edelleen se 5 vuotta. Miksi yliopisto ei osaa käyttää pilkkuja, ov:jen muuttamisessa op:iksi? Ovat päätyneet pyöristämään suoraan ylöspäin.
Ei mielestäni ihan mene oikein, sillä 40 ov pitäisi olla yhtäkuin 60 op. Jokainen edes hiukan laskentoa osaava näkee, ettei tuossa tapauksessa 1 ov ole 1,5 op. Suoritusaika on kuitenkin edelleen se 5 vuotta. Miksi yliopisto ei osaa käyttää pilkkuja, ov:jen muuttamisessa op:iksi? Ovat päätyneet pyöristämään suoraan ylöspäin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Perusopinnot ovat kertoimella 1,5, aineopinnot kertoimella 1,5 ja osa kertoimella 2, syventävät opinnot kertoimella 2. Keskimääräinen kerroin 1,875. Noin se kai kutakuinkin menee.
Tosin, kyllä eräs assari tässä taannoin myönsi minulle, että uudessa tutkintorakenteessa on kevennetty opintoja verrattuna vanhaan suunnitelmaaan ja sanoi, että periaatteessa voin halutessani siis helpottaa opintojani mikäli alan tekemään uuden rakenteen mukaan. Tässä oli kyseessä yleinen kirjallisuustiede.
Enempihän niitä pojoja pitää saada kuin vanhassa systeemissä. Ja toki kaikki vanhat opiskelijat saavat nyt itse päättää, kumpaa alkaavat seuraamaan. Ja mitä perusopintoihin tulee, niin 1,5 ei pidä edes perusopinnoissa paikkaansa. 25 op ja 15 ov. Käytäpä matikkapäätä vähän. Jos et osaa, niin se tekisi 22,5 op, ei suinkaan 25 op.
minun HY:n humanistisen puolen laitoksellani on suurin osa ov:sta kerrotta suoraan 2:lla
silloin 160 ov olisi 320 op
eli helpottuisi tuon 20 op:n verran.
Toisaalta nyt on pakko tehdä kandi ensin. Varmaan aika tasoihin menee loppupeleissä. Tietysti laitoskohtaisia eroja on varmasti.
Jos jaat koko tutkinnon 300 op 1,875:llä saat 160 ov:a. Kerroin vaihtelee hieman kurssista riippuen jossakin 1,5 - 2 välillä. Periaatteessa näitä on minun mielestäni turha sen kummemmin laskeskella. Eiväthän opintoviikotkaan koskaan ole työmäärältään vastanneet sitä periaatteellista ihannetta 1 ov = 40h työtä, vaan tämä on ollut pitkälti riippuvainen siitä minkä tason kurssi on kyseessä (perus, aine, syventävät) - näin ainakin itse olen homman kokenut.
Ja juu - niin se assistentti tosiaan sanoi: uuden tutkintorakenteen mukaan lukemista on vähemmän kirjallisuustieteen opinnoissa. Tosin perusopinnoissa on sitten kandintyö ikään kuin lisävaatimuksena, mutta jokainen pidempään opiskellut kyllä tietää, että kandin työ on oikeastaan aika läpihuutojuttu - useimmissa paikoissa nimittäin hyvin tehty proseminaari kelpaa kandintyöksi, ja jos ei aivan suoraan niin sitten pienellä päivityksellä sitten kypsyysnäyte.
Ei meillä ainakaan proseminaari ja kandin työ ole eri asia. Ei ole ollut ennen eikä ole nytkään.
Niin, eivät ne yleensä olekaan eri juttu. Aika yleisestihän proseminaari hyväksytään kandintyöksi - tai hommahan menee niin, että tehdään prosemma, jonka kylkiäiseksi kypsyysnäyte ja tämä kokonaisuus on sitten kandintyö.
Mutta, joissakin paikoissa tosin on niin, että vain hyvän arvosanan saanut prosemma hyväksytään kandintyöksi suoraan - joissakin paikoissa taas on niin että prosemma ei yksinään riitä vaan vaatii aina lisätyötä. Tämä taitaa olla myös hieman oppiainekohtainen asia, koska joissakin paikoissa proseminaareja saatetaan tehdä kaksi, jolloin työt ovat pienimuotoisempia kuin jos vastaavasti tehtäisiin vain yksi työ. Esim. itse olen opiskellut Vaasan yo:ssa aikanaan englantia ja siellä proseminaareja tehdään kaksi a la 2 ov:a. Yhden työn laajuus n. 15-20 sivua ja päälle työn esittäminen seminaari-istunnossa. Toisaalta opiskelen nyt toisessa yliopistossa kirjallisuutta ja täällä taas tehdään yksi aineopintojen proseminaari, jonka laajuus on 5 ov:a (10 op) ja kurssi kestää koko vuoden.
Myös syventävissä opinnoissa on eroa. Joissakin yliopistoissa on vain yksi syventävien opintojen seminaarikurssi, joka myös samalla on graduun valmistava seminaari. Toisissa paikoissa taas on syventävien opintojen seminaarikurssi vielä varsinainen graduseminaari, jonka aikana siis tehdään osa gradua: mm. esitetään tutkimussuunnitelma, alustava lähdeluettelo ja seminaarin aikana myös jonkinlainen raakaversio tai kyhäelmä varsinaisesta työstä.
Opintoviikkojen muuttaminen opintopisteiksi kertoimella 1,5 on voimassa vain tietyissä yliopistojen tiedekunnissa. Kertoimet vahtelevat tiedekunnittain.
Saman yliopiston sisälläkin voi siis laitoksesta riippuen olla kertoimet väliltä 1,5-3.
Esim. Turussa ainakin yhteiskuntatieteellinen, kasvatustieteellinen ja humanistinen käyttävät eri kertoimia.
Ja todellakin, nyt alkavassa uudessa kaksivaiheisessa tutkintomallissa kandin tutkinnon ovarit muutetaan pisteiksi usein pienemmällä kertoimella kuin maisterin tutkinnossa. Eli 1ov maisterin tutkinnossa voi olla esim. 3op kun taas kandin tutkinnossa se saattaa olla vain 1,5op. Tällä tavalla tuo 160ov:n muuttaminen 300op:ksikin näyttää jo vähän luontevammalta.
Täytyy kyllä itsekin myöntää että vaikuttaa silti usein hiukan monimutkaiselta toi ovarien ja pisteiden suhde.
# yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu (1600h) vastaa 60 opintopistettä
# 1 op = 26,7 työtuntia
# kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 op (3 vuotta)
# maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 op (2 vuotta), poikkeuksena psykologia, jossa maisterin tutkinto on laajuudeltaan 150 op
Joten laskekaapas siitä.. Mutta faktaahan on, että nykyiset opintovaatimukset lasketaan keskieurooppalaiselle tasolle ja tutkinnonuudistuksella yritetään vain saada lisää putkitutkintoja ja kaikki ulos yliopistosta niin nopeasti kuin mahdollista. Mutta mitäs tässä turhaa valittamaan, kun viisaammat tietää paremmin.
Kaikki tuntuvat unohtaneen että ennenmuinoin (eilen) 160ov:n tutkinnon tavoiteaika oli 4 vuotta (4*40=160) ja nyt tavoieaika on 5 vuotta (5*60=300).
Eri asia on, että kuka valmistuu missäkin ajassa ja kuka muka lentää yliopistosta seitsemän vuoden päästä.