Olin surullinen tuossa kun mietin et mun vanhuus tulee olemaan varmasti todella yksinäinen. Sit mietin et hommaan sellaisen läpinäkyvän visiiri suoja ja siihen laitan lintujen ruokintapisteen ja kattelen niitä. Heti helpotti.
Yksinäinen vanhuus
Anonyymi-ap
22263
3Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mun ei ainakaan. Ulkomaalaiset hyvinkäyttäytyvät, sivistävät, komeat miehet pitää mulle seuraa
Repesin 🤣🙆♂️
Itse taas haluan nauttia vanhuudesta ilman miehiä jotka pilaa kaiken.
Siellä sitä vasta tuntee kelpaavansa sellaisena kuin on. Ei oo suomesta laisinkaan samanlaisia kokemuksia. Hyvin pitkälle on pelkästään jotain eheytymis / raitistumis riittejä, joista pysyttelen koko elämäni mahdollisimman kaukana.
Enkä toivo teille mitään hyvää, ikinä, koskaan, milloinkaan jne jne
Toivon sinulle iloa, onnea ja valoa. Huomennakin.
Itse haluaisin viettää vanhuuttani rauhassa ja rakastaen naista, joka tuntuu rakkauden arvoiselta. Vastavuoroisesti ja hyvässä hengessä ja toisten seurasta nauttien. Toiveita on hyvä pyöritellä mielessä, ehkä silloin tuntuu myös enemmän mahdolliselta toteutua?
Onhan toi aika ihana toive.
Älä kuvittele arvele täällä kirjoittaisin joka viikkokaan. No ehkä kerran kuukaudessa lukasen missä mennään. Sama vuodatus; 'kun mä olen joutunut kärsii vääryyttä 10 vuotta en edes itse tiennyt mitä jouduin kärsimään" diipa daapa. Esitystä. Kyllä aikuinen järkevä ihminen jos vähänkin älyä tietää mihin lähtee. Hohhoijaa
Juu en tuntenu häntä. Enkä tunnista kyllä sinuakaan.
No sinustahan se on kiinni jos märehdit vaan kotona
itkemässä.Nykyaikana on eläkeliittoja vanhusten kerhoja
joista saa seuraa ja viihdykettä elämäänsä.Ei muuta kuin
ylös ulos ja maailmaan.
Niin nykyään mut onko 20-30 vuoden päästä. 🤔
Lähde sinä itse vanhustenkerhoihin. Se saisi minut ainakin tuntemaan että juu kuulutaan samaan kerhoon. Ei i ikinä. En halua kuunnella sairaiden ihmisten valituksia. Vali vali. En halua olla yhtään enempää terapeutti. Vaivalloisia on aivan tarpeeksi lähipiirissä.
Se on hyväksyttävä tai ruettava suhteeseen tekoälyn kanssa.
Tosin tekoälyllä ei seiso.
Luulen ettei sillä seisomisella yli 70 vuotiaana niin merkitystä mulle oo.
Siinä se sun ongelma tulit maininneeksi.
Kehitä ylä- älä alapäätä.
Kannata päivää pidemmälle suunnitella elämää, eikä kiirehtiä.
Tiiä miten pitkään tuollaisen vekotimen tekemiseen menee sit.
Kun liikun metsässä, en tunne itseäni lainkaan yksinäiseksi. Lopulta kaikki olemme tulleet tänne yksin ja lähdemme täältä myös yksin. Onnekkaita olemme, jos saamme jonkun toisen sielun hetkeksi rinnallemme kulkemaan. Lapsia on, mutta heillä on omat elämänpolkunsa. Universaali yhteys kaiken kanssa on myös lohduttavaa, jos sen pystyy kokemaan. Kun pystyy kokemaan iloa olevasta ja kiitollisuutta asioista jotka on hyvin, on se sitä elämän rikkautta. Matka jatkuu jossain toisessa kehossa sitten, kun lähtö täältä tulee, sielu on kuolematon 🩷
Ihana kuulla. Mun mummo oli kans sellainen haki luonnosta voimaa. Mut hällä kävi kyllä vieraitakin välillä vissiin liikaakin.
No mummo minä olenkin ja itse täytyy oma elämä rakentaa mielekkääksi 🩷