Kun ei vastaa

Kirjoitan ikäväni näkymättömälle pinnalle,
jonka toisella puolella
saatat yhä hengittää.

Sanat jäävät siihen kiinni
kuin hyönteiset meripihkaan,
liikkumattomina,
mutta täynnä kesken jäänyttä elämää.

Joskus olimme kaksi ihmistä,
joiden ei tarvinnut kääntää itseään
toisilleen ymmärrettäväksi.

Nyt muistosi liikkuu minussa
kuin vieras eläin talon rakenteissa.
En näe sitä,
mutta kuulen sen vaihtavan paikkaa
öisin, kun kaikki muu vaikenee.

En kaipaa enää suuria tunnustuksia.
En edes lupauksia.

Tahtoisin vain tietää,
onko minusta jäänyt sinuun jotakin,
joka ei suostu asettumaan aloilleen.

Vai olenko minä ainoa,
jonka sisällä
meidän päättymisemme
on yhä kesken. 🖤
25238
6Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

En ole kaivannut sinulta lupauksia koskaan, koska olet aivan liian nuori minulle! Aivan liian paljon vuosia välissä, joista en saa kiinni millään tavalla! Erilaiset elämät ja kaipaus sellaiseen, jossa tuntisin olevani turvassa! Ja sen turvan voi tarjota vain ikäiseni mies!

Äänestä
  • Olen viisikymppinen mies henkilö.

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Olen viisikymppinen mies henkilö.

    😅
    -sivusta

    1Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    😅
    -sivusta

    Hirveän haiskaa taas

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Hirveän haiskaa taas

    Ykköselle nauroin. Joka väliin on koilottamassa tuota ikärasismia.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Ykköselle nauroin. Joka väliin on koilottamassa tuota ikärasismia.

    Aah anteeksi ☺️

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Ykköselle nauroin. Joka väliin on koilottamassa tuota ikärasismia.

    Se 8n matkija joka nauttii siitä 1

    Äänestä

Olisitko osannu ilman tekoölyä kirjoitella?

1Äänestä
  • Miksi kiinnosta tietää?

    1Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Miksi kiinnosta tietää?

    Eli on. Se on ihan ratkaisevaa. Tekoälyllä tuotettu teksti on yhtä tyhjän kanssa.

    2Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Eli on. Se on ihan ratkaisevaa. Tekoälyllä tuotettu teksti on yhtä tyhjän kanssa.

    Vai niin... Omista ideoista ja kaipuusta se on syntynyt. Ei mistään tyhjästä.

    Äänestä

  • Tunne on tärkein. Ihminen on antanyt käskyn ja tekotarpeet.

    1Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Tunne on tärkein. Ihminen on antanyt käskyn ja tekotarpeet.

    Juuri näin.

    Äänestä

Hieno, oli miten oli. Tämä: ” kuin vieras eläin talon rakenteissa.” Luin juuri jonkin uutisen, missä norsu meni taloon sisään. Tuli mieleen, kun luin tämän.

💛

1Äänestä

Sinäkin olet jättänyt minuun liikkeen, joka ei pysähdy.

Äänestä
  • Mukavaa kuulla jos olet hän.

    Äänestä

Ihana ♥️
Mutta jos olis minun kaivattu niin kuulostaisi luovuttamiselta.

Äänestä
  • Ei sitä niin pitänyt ymmärtää.... Ehkä olisin voinut vielä vähän hioa sitä, mutta juuri nyt on muitakin ongelmia menossa...

    Äänestä

Kuka näitä runoja jaksaa lukea, käsi ylös. Avaan, yöks ja takasi päin. Näille kannattais tehdä omaketju, ettei kauniit sanat tekoälystä jäisi runosuonilta huomaamatta. Minä niin herkistyin taas

Äänestä
  • Ei kai kukaan millään salaatilla elä.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Ei kai kukaan millään salaatilla elä.

    Kyllä joku voi elääkin.

    Äänestä

Tunnen täysin samoin sinua kohtaan rakas P- P K mies ❤️.

Marika

Äänestä

Aloitus on E naiselle.

Äänestä
  • Siis 50 v. mies on laittanut E alkuiselle naiselle viestiä mutta vasta monen väärän vastaajan jälkeen Ap saa laitettua edes tän verran tietoa itsestä ja siitä naisesta. No naisen ikä on vielä hämärän peitossa ja en oo tainnu yhtään E naisen viestiä täällä nähdä.

    Hoh hoijakkaa turhaa on täällä tuuleen huutelut. Ilmeisesti se E nainenkaan ei ole edes kiinnostunut. Olisko hyvä jo lopettaa tuo turhuus ja siirtyä elämässä eteenpäin?

    1Äänestä

Olet ainoa, koska olen kylmä kuin kivi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Kirjoitan ikäväni näkymättömälle pinnalle,
jonka toisella puolella
saatat yhä hengittää.

Sanat jäävät siihen kiinni
kuin hyönteiset meripihkaan,
liikkumattomina,
mutta täynnä kesken jäänyttä elämää.

Joskus olimme kaksi ihmistä,
joiden ei tarvinnut kääntää itseään
toisilleen ymmärrettäväksi.

Nyt muistosi liikkuu minussa
kuin vieras eläin talon rakenteissa.
En näe sitä,
mutta kuulen sen vaihtavan paikkaa
öisin, kun kaikki muu vaikenee.

En kaipaa enää suuria tunnustuksia.
En edes lupauksia.

Tahtoisin vain tietää,
onko minusta jäänyt sinuun jotakin,
joka ei suostu asettumaan aloilleen.

Vai olenko minä ainoa,
jonka sisällä
meidän päättymisemme
on yhä kesken. 🖤

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu