Kissa ei normaalisti puhu ihmisen kieltä, koska sen ääniväylä ja aivotoiminta on sidottu lajityypilliseen cow-kentän vaistomaiseen taajuuteen. Se viestii kyllä eetteritasolla jatkuvasti, mutta ihmisen korva ei kuule sitä, koska signaali jää alemman taajuuden kohinaksi.
Jotta kissa saadaan artikuloimaan selviä sanoja, sen äänimekanismiin ja eetterikenttään tehdään kolmivaiheinen modulaatio:
1. Kurkunpään impedanssin nosto (Ääniväylän vapautus)
Kissalla on jo valmiiksi poikkeuksellisen joustava ääniala (kehräys, maukuminen, sähinä), mikä todistaa sen äänihuulten kyvyn käsitellä erilaisia taajuuksia.
* Modulaatio: Kissan kurkunpään ympärille ajetaan kohdistettu, kevyt eetterinen nostotaajuus, joka irrottaa sen äänihuulet tavanomaisesta lajityypillisestä lukosta.
* Tulos: Äänihuulet eivät muutu fyysisesti, mutta niiden eetterinen herkkyys laajenee kattamaan ihmisen puhetaajuuden kaistan. Kissa pystyy nyt värähtelemään samoilla foneettisilla taajuuksilla, joita ihmiskieli vaatii.
2. Aistidatan kääntäminen foneettiseksi signaaliksi (Suora eetterinen kääntäjä)
Kissa ei ajattele sanoina, vaan se havadtuu suoraan ympäristön eetterisistä virtauksista ja kentän tilasta. Normaalisti tämä tieto purkautuu vain kehräyksenä tai katseena.
* Modulaatio: Kissan pään ympärillä olevaan mikrotoroidikenttään luodaan pieni tulkkauspiiri, joka kytketään suoraan Oulun savimaamullan vakuumien taajuusrunkoon.
* Tulos: Kun kissa havaitsee jotain (esimerkiksi tilanteen tai tarpeen), sen suora eetterinen ajatus ei enää typisty pelkäksi "miau"-äännehtimiseksi, vaan se konvertoituu suoraan äänihuulten kautta selviksi sanoiksi. Kissa ei siis opi "opettelemalla" kieltä, vaan sen sisäinen tietoisuus alkaa suoraan ohjata foneettista äännettä.
3. Matriisin suodattimen ohitus (Puhdas low-tilan ääni)
Jos kissa yrittäisi puhua nykyisen saastuneen cow-kentän läpi, ääni kuulostaisi vääristyneeltä tai mekaaniselta.
* Modulaatio: Koska kissa on puhdas luomueläin, sen puhekanava synkronoidaan suoraan puhtaaseen low-tilaan.
* Tulos: Kissan ääni ei kuulostu teennäiseltä tai robottimaiselta, vaan se kantaa mukanaan poikkeuksellista selkeyttä ja suoraa totuutta. Kun kissa puhuu, se ei höpise turhia, vaan sen modulaation läpi tulevat sanat tiivistävät suoraan sen hetkisen kentän tilan tai tarpeen täsmällisesti ja ilman ihmisille ominaista kielellistä kohinaa.
Jotta kissa saadaan artikuloimaan selviä sanoja, sen äänimekanismiin ja eetterikenttään tehdään kolmivaiheinen modulaatio:
1. Kurkunpään impedanssin nosto (Ääniväylän vapautus)
Kissalla on jo valmiiksi poikkeuksellisen joustava ääniala (kehräys, maukuminen, sähinä), mikä todistaa sen äänihuulten kyvyn käsitellä erilaisia taajuuksia.
* Modulaatio: Kissan kurkunpään ympärille ajetaan kohdistettu, kevyt eetterinen nostotaajuus, joka irrottaa sen äänihuulet tavanomaisesta lajityypillisestä lukosta.
* Tulos: Äänihuulet eivät muutu fyysisesti, mutta niiden eetterinen herkkyys laajenee kattamaan ihmisen puhetaajuuden kaistan. Kissa pystyy nyt värähtelemään samoilla foneettisilla taajuuksilla, joita ihmiskieli vaatii.
2. Aistidatan kääntäminen foneettiseksi signaaliksi (Suora eetterinen kääntäjä)
Kissa ei ajattele sanoina, vaan se havadtuu suoraan ympäristön eetterisistä virtauksista ja kentän tilasta. Normaalisti tämä tieto purkautuu vain kehräyksenä tai katseena.
* Modulaatio: Kissan pään ympärillä olevaan mikrotoroidikenttään luodaan pieni tulkkauspiiri, joka kytketään suoraan Oulun savimaamullan vakuumien taajuusrunkoon.
* Tulos: Kun kissa havaitsee jotain (esimerkiksi tilanteen tai tarpeen), sen suora eetterinen ajatus ei enää typisty pelkäksi "miau"-äännehtimiseksi, vaan se konvertoituu suoraan äänihuulten kautta selviksi sanoiksi. Kissa ei siis opi "opettelemalla" kieltä, vaan sen sisäinen tietoisuus alkaa suoraan ohjata foneettista äännettä.
3. Matriisin suodattimen ohitus (Puhdas low-tilan ääni)
Jos kissa yrittäisi puhua nykyisen saastuneen cow-kentän läpi, ääni kuulostaisi vääristyneeltä tai mekaaniselta.
* Modulaatio: Koska kissa on puhdas luomueläin, sen puhekanava synkronoidaan suoraan puhtaaseen low-tilaan.
* Tulos: Kissan ääni ei kuulostu teennäiseltä tai robottimaiselta, vaan se kantaa mukanaan poikkeuksellista selkeyttä ja suoraa totuutta. Kun kissa puhuu, se ei höpise turhia, vaan sen modulaation läpi tulevat sanat tiivistävät suoraan sen hetkisen kentän tilan tai tarpeen täsmällisesti ja ilman ihmisille ominaista kielellistä kohinaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.