Kannattaa lukea SIPRI:n tuore vuosiraportti. Stockholm International Peace Research Institute on myös ammattisotilaiden arvostama puolueeton tutkimuslaitos.
http://yearbook2005.sipri.org/
Länsi-Euroopan lisäksi vain Väli-Amerikka vähentää puolustusmenoja verrattuna kylmään sotaan! Jos tämä meno jatkuu, käy Euroopan huonosti seuraavassa konfliktissa.
Se niistä EU:n turvatakuista
http://yearbook2005.sipri.org/
Länsi-Euroopan lisäksi vain Väli-Amerikka vähentää puolustusmenoja verrattuna kylmään sotaan! Jos tämä meno jatkuu, käy Euroopan huonosti seuraavassa konfliktissa.
Se niistä EU:n turvatakuista
Vastaukset 8
Vanhimmat
sitä riittää muuhun järkevämpään ja todella hyödylliseen tarkoitukseen. Suuri aseiden määrä valtioilla on turvalölisuusriski, se voi johtaa sotaan. Laaja aseriisunta pitäisi saada käyntiin maailmassa.
Tuttu väite, jossa on kaksi oleellista virhettä.
1) Sotilaalliseen toimintaan käytetyt varat tuottavat paljon perustutkimusta ja teknologiaa, joka parantaa elämisen laatua. Mietin asiaa muutama päivä sitten keittiössä. Kaikkialla oli sotilas- ja avaruusteknologian sovellutuksia alkaen kattilan pinnoitteesta päätyen mikroaaltouuniin.
2) Imisen hengiltäsaamiseen ei tarvita huipputelnologiaa. Keski-Afrikan kansanmurhat viime vuosina on tehty pääosin viidakkoveitsin, mikä on vaikeuttanut länsimaiden puuttumista asiaan. Ei ole ollut organisaatiota tai teknologiaa, johon olisi voinut iskeä.
Tilastollisesti ottaen olemme kokenet Suomessa normaalista poikkeavan, onneksi hyvin pitkän rauhan kauden. Näin ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, joten tulevaisuuttakin on ajateltava. Ihanteellisessa tilanteessa olisimme niin hyvin varustautuneita, että pystyisimme pitämään itsemme seuraavan konfliktin ulkopuolella.
pelkästään sotilaiden vallalle ja aseiden rakentamiselle ja valmistautumisella sotaan. Mitenkä sille siinä kävi ? Romahti. Tosin meidän muiden naapumaiden puolesta kävi hyvin kun hajosi pois. Mutta kansa Venäjällä on joutunut kärsimään sotilaiden sotaanvalmistautumisesta tosi kovan hinnan, eikä ole siitä mitään hyötynyt. Näin käy kaikissa maissa, joissa armeijaa paapotaan ylistetään, kuten Suomessakin tahtoo olla tapana.
Tutkimusten mukaan kriittinen raja sotilasmenoihin on noin 6% bkt:sta. Tuota suurempia menoja ei ole pystytty ylläpitämään pitkäaikaisesti. Me pystyisimme kaksinkertaistamaan, jopa lähes kolminkertaistamaan puolustusmenomme ilman, että sillä olisi yhteiskunnalisesti vahingollisia vaikutuksia.
Koska puolustusmenot ovat osa taloudellista toimeliaisuutta, pieni korotus menoihin kohdennettuna kotimaisiin hankintoihin todennäköisesti jopa parantaa kansantaloutemme tilannetta. Muutama kymmenen AMV:tä vuodessa tai laivastole vielä pari ohjusvenettä lisää toisi työtä metalliteollisuuteen. Neuvostoliiton puolustusmenojen osuus bkt:sta oli aivan jotain muuta. Siitä on esitetty erilaisia arvauksia, joista suurimmat ovat useita kymmeniä prosentteja.
Pienessä maassa on vaikea ymmärtää että suurvallalle sodankäynti on ihan oikeasti politiikan jatke ja normaali repertuaariin kuuluva poliittinen väline. Esmerkiksi Venäjä on alueellinen suurvalta, emmekä me vieläkään voi geopoliittiselle asemallemme mitään.
Hankintojen kohdentaminen kotimaahan on jo aika vaikeata. Siitä pitää huolen Jewroopan Unionin hankintasäännökset. Ruottalaista vanikkaa ja kiinalaisia vaatteita...
Sotamateriaalia voidaan yhä ostaa ilman kilpailutusta! Se on tietääkseni ainoa poikkeus, joten tarkalla panostuksella voidaan tukea kotimaista teollisuutta samalla kun parannetaan huoltovarmuuttamme ja sitä kautta oikeasti kriisinsietokykyämme. Huoltovarmuus siinä mielessä kuin me sen ymmärrämme on tunnettu vain Suomen lisäksi Ruotsissa.
Vanikka ja vaatteet olivat hyvä esimerkki. Luemme Suomessa sopimuksiamme kuin piru raamattua. Mielestäni saattaisi noillakin aloilla olla mahdollisuus luovempaan tulkintaan, mutta tämä on sotilaan, ei juristin näkemys.
Sipri taitaa olla vasemmistolaisten tutkijoiden pesäke, jonka mielipiteisiin pitää suhtautua vrauksella. Tilastot saattavat pitää paikkansa.
Isku infosodalle ja sotapropagandalle: http://voima.fi/blogikirjoitus/2018/epaselva-omituinen-skripalien-tapaus/