Isoviha (1713–1721) koetteli Iisalmea osana Venäjän suuren Pohjan sodan aikaista Suon miehitystä, mutta alue säästyi aivan pahimmilta verilöylyiltä verrattuna rannikkoseutuun tai Etelä-Savoon.
Keskeiset tapahtumat ja olot Iisalmessa:
• Miehitys ja liikehdintä: Kesällä 1714 venäläisiä kasakoita ja joukkoja kulki Savon päätietä pitkin Kuopion ja Iisalmen kautta kohti Kajaania.
• Väestön pako: Iisalmelaiset pakenivat pelon ajamina metsien ja soiden piilopirtteihin sekä saloille. Osa väestöä pakeni myös Ruotsin puolelle tai joutui siepatuksi.
• Väkiluku: Sodan päättyessä vuonna 1721 Iisalmessa oli jäljellä vain vajaat 1 100 asukasta.
• Hallinto ja kirkko: Ison vihan aikana Iisalmen seurakuntaa ja Pohjois-Savoa hoiti kirkkoherra Aaron Hoffrén Rautalammilta käsin, kun osa papistosta pakeni Ruotsiin. Iisalmi toimi myös yhtenä Savon komissariaattien pääpaikoista miehitysvallan aikana.
• Jälleenrakennus: Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen venäläiset poistuivat, ja Iisalmen alueen asukasluku ja elämä alkoivat vähitellen vilkastua, vaikka alueen perintötilat ja talous kärsivät pitkään.
Keskeiset tapahtumat ja olot Iisalmessa:
• Miehitys ja liikehdintä: Kesällä 1714 venäläisiä kasakoita ja joukkoja kulki Savon päätietä pitkin Kuopion ja Iisalmen kautta kohti Kajaania.
• Väestön pako: Iisalmelaiset pakenivat pelon ajamina metsien ja soiden piilopirtteihin sekä saloille. Osa väestöä pakeni myös Ruotsin puolelle tai joutui siepatuksi.
• Väkiluku: Sodan päättyessä vuonna 1721 Iisalmessa oli jäljellä vain vajaat 1 100 asukasta.
• Hallinto ja kirkko: Ison vihan aikana Iisalmen seurakuntaa ja Pohjois-Savoa hoiti kirkkoherra Aaron Hoffrén Rautalammilta käsin, kun osa papistosta pakeni Ruotsiin. Iisalmi toimi myös yhtenä Savon komissariaattien pääpaikoista miehitysvallan aikana.
• Jälleenrakennus: Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen venäläiset poistuivat, ja Iisalmen alueen asukasluku ja elämä alkoivat vähitellen vilkastua, vaikka alueen perintötilat ja talous kärsivät pitkään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos ajatellaan isovihan aikaista Iisalmea niin mihinkähän metsiin väki on paennut?
Oliskohan Paloisvuori ja Jordaninmäki olleet hyviä piilopaikkoja.
Iisalmihan ollut silloin hyvin maaseutumainen.
Kyllä nälkäkin tappoi paljon suomalaisia: Kuoli nälkään oli kuolinsyy.
Totta, koska pellot on jääneet viljelemättä isovihan aikaan niin nälkään on kuollut paljon.
Ainakin nykyään on Ukrainassakin on jäänyt osa pelloista viljelemättä, kuten Suomessakin taannoin isovihan aikana.
T Bertil Perversson.
• Tuhansia ihmisiä surmattiin (esimerkiksi Napuen taistelussa ja Hailuodossa).
• Kymmeniä tuhansia vietiin orjuuteen Venäjälle tai pakeni Ruotsiin.
Mitään puolustelemsta ei löydä nälästä.
Aina ryssä on alistanut ja hyökännyt naapurien kimppuun. Luotatko niihin?
Kepun Sipilä tilasi Haaparannan kautta 35.000 syömään ja vielä yhdessä vihervassareiden kanssa haluavat 45.000 lisää. Siinä alkaa aihetta riitoihin alkaa tulemaan.
Tällä menolla loppuu ruoka meiltäkin. Kaikki pakettipellot viljelykseen, että kutsuvieraat saavat syötävää.
Unohat siellä oli myös Perseet hallitksessa🤣🤣💩🤣
Taas joku politiikkahörhö sekoitti tähänkin ketjuun politiikan.
Perseet yleisesti näkyy kannttavan Putleriä täällä.🤣💩. Kohta on Orbanikin YK pääsihteerinä. Perseet kiittää!!