Jumalan nimi ei ole Allah

Raamatussa jumalaa kutsutaan useilla eri nimillä riippuen kirjoittajasta, kirjoitus aikakaudesta ja asiayhteydestä.


- Elohim
- El
- Eloah
- Jahve
- Adonai


"Jumala" ja "Herra" -nimet ovat yksinkertaisesti kääntäjän omaksumia jumala-nimiä suomenkielistä käännöstä varten. "Jumala" on suomenkielessä yleisnimi persoonalliselle jumaluudelle ja voi viitata mihinkä tahansa jumalaan. Jumala ei siis ole jumalan "erityinen" tai "ilmoitettu" nimi.

"Jahve" on pohjimmiltaan suomennos hepreankielisestä nimestä YHVH. Vanhassa Testamentissa jumalan erityiseksi nimeksi on ilmoitettu YHVH. Muinaishepreassa ei ollut vokaaleja, vaan äänteitä kuvattiin konsonattien yhdistelmillä. Foneettisia tavuja YHVH sanassa on kaksi, YH-VH, [jah-veh]. Sanan YHVH tarkka äänneasu ei ole selvillä.

"Jehova" nimeä ei esiinny Raamatun alkuperäislähteissä tai varhaiskristillisissä teksteissä. Jehova on myöhäiskeskiajalla syntynyt YHVH-nimen käännös-variaatio. Jehova-nimi on syntynyt kun kääntäjä on tehnyt kielitieteellisen virheen kääntäessään foneettisesti kaksitavuisen [jah-veh] erisnimen foneettisesti kolmitavuiseksi nimeksi [je-ho-va].

"El" on yleinen muinais-semiittinen sana joka tarkoittaa suomeksi jumalaa. El oli myös pantheon kultin pää-jumala. El sanan sisällöllinen merkitys on alunperin lienee ollut "voimakas", "korkea", tai "ylhäällä". Raamatussa El ilmoitetaan israelin jumalaksi (1Moos.33:20).

Raamatussa El sanaa ei käytetä yksin vaan jumalan nimenä El-liitettiin usein johonkin jumalan ominaisuuteen. Raamatusta löytyvät ainakin:

- El-Shaddai (vuoren jumala)
- El-Elyon (korkein jumala)
- El-Olam (ikuisuuden jumala)
- El-Berith (liiton jumala)
- El-Roi (näkemisen jumala)

Paimentolaiskansojen keskuudessa ihmisten nimillä oli usein jokin merkitys. El-sanaa käytetäänkin Raamatussa useiden eri henkilönimien, kaupunkien tai asuinsijojen nimien osana. Alla on listattu muutama henkilönimi joissa El-sanaa on käytetty:

Israel = Isra-El = Jumala taistelee (1Moos.32:28)
Ismael = Isma-El = Jumala kuulee (1Moos.16:11)
Immanuel = Immanu-El = Jumala on kanssamme (Matt.1:23, Jes.7:14)
Samuel = Samu-El = Jumalan nimi (1Sam.1:20)

Myös enkelien nimet tarkoittivat jotain hepreankielellä. El-päätteisiä enkelin nimiä ovat:

Rafael = Rafa-El = jumala on parantanut
Miikael = Miika-El = on kuin Jumala
Gabriel = Gabri-El = jumala on voimani
Uuriel = Uuri-El = jumalan tuli

Muita VT:n henkilönimiä joissa on El-pääte ovat mm. Jooel, Daniel, Eliel, Hanniel, Jaasiel, Lemuel ja Nemuel.

Paikkojen joiden nimissä on El, on mainittu mm:

Beetel = Beet-El = Jumalan huone (1Moos.28:19)
Penuel = Penu-El = Jumalan kasvot (1Moos.32:30)

Jeesus puhui äidinkielenään arameaa joka on heprean kielen sukulaiskieli. Jeesuksen on Raamatussa kerrottu käyttäneen aramean kielen sanaa "Eli" viitatessaan jumalaan (Mark.15:34, Matt.27:46). Suomenkielisen käännöksen käyttämä "Eli" voidaan jakaa El-i, missä El viittaa jumalaan ja viimeinen kirjain (i) ilmaisee omistussuhdetta (jumalani).




Allah on arabian kielen sana joka tarkoittaa jumalaa. Allah ei siis ole jumalan erityinen nimi, vaan yleisnimi persoonalliselle jumalalle. Myöskään suomenkielen "Jumala" ei ole jumalan erityinen nimi, vaan kääntäjien omaksuma jumala-nimi. Jo myöhäis-antiikin ja varhais-keskiajan esi-islamilaiset kristityt arabit käyttivät Allah-sanaa viitatessaan jumalaan. Koska Allah on yleisnimi jumalalle, arabian kielinen Raamattukin käyttää "Allah" termiä viitatessaan jumalaan.

Allah-sana on johdettu arabian kielen sanoista al-ilah. Muinaisheprean "Eloh" tai "Eloah" on toisen semiittisen kielen, hepreankielen sukulais-sana arabian kielen Ilah-sanalle. Sekä Ilah että Eloh merkitsevät suomeksi "jumalaa". Niiden kummankin kantasanana on hepreankielen "El".


In Arabic, God is called Allah, a contraction of "al-ilah" or "the deity". "Allah" thus translates to "God" in English; it is not grammatically a proper name, unlike the Israelite divine name Yahweh.

Allah is traditionally used by Muslims as the Arabic name of God. The word Allah is not specific to Islam; Arab Christians and Jews, and the Catholic Maltese, also use it to refer to the monotheist deity; for example in Arabic translations of the Bible.

Although the name "Allah" is most commonly associated with Islam, it was also used in pre-Islamic times. It was used by Arab Christians in the pre-Islamic Umm al-Jimal inscription (6th century).

The Hebrew word for deity, El or Eloh, was used as an Old Testament synonym for Yahweh.

The Aramaic word for God is alôh-ô (Syriac dialect), which comes from the same Proto-Semitic word (*'ilâh-) as the Arabic and Hebrew terms; Jesus is described in Mark 15:34 and Matthew 27:46 as having used this word on the cross (in the forms elô-i and êl-i respectively).

It should be noted that many linguists believe that the term Allah is derived from a contraction of the Arabic words al (the) ilah (male deity).


Koraanin itsensä mukaan Allah ei ole Jumalan erityinen nimi. Voit kutsua jumalaa nimellä Allah, tai nimellä Rahman. Jumala ei välitä nimistä, vaan teoista. Jumalan kutsuminen SUOMESSA nimellä Allah ei ole Islamia, vaan arabi-nationalismia ja arabialaista kulttuuri-imperialismia.


17:110 YUSUFALI:

Say: "Call upon Allah, or call upon Rahman: by whatever name ye call upon Him, (it is well): for to Him belong the Most Beautiful Names.


7:180 YUSUFALI:

The most beautiful names belong to Allah: so call on him by them; but shun such men as use profanity in his names: for what they do, they will soon be requited.