Luokkataistelun aika

Joutilas luokka (The Leisure Class): Sosiologi Thorstein Veblenin kehittämä termi luokasta, joka käyttää aikansa joutilaisuudella työnteon sijaan.

Vastakohtana tälle on työväenluokka (tai proletariaatti), joka joutuu elääkseen myymään oman työvoimansa
38132
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 38

Vanhimmat

Eli työväenluokka ryhtyy luokkataisteluun joutilasta luokkaa vastaan?

Se on ihan järkevää ainakin niiltä osin, kun työväenluokka joutuu elättämään joutilaita.
Sanoihan Leninkin aikoinaan, että jos ei töitä tee, ei syömänkään pidä.

Äänestä
  • Ennen vanhaan myös sanottiin:
    "Kenelle on lusikalla annettu - siltä ei voi kauhalla vaatia."

    Tuo sanonta voisi tarkoittaa tänä päivänä:
    "Kun persuille on lusikalla annettu - heiltä ei voi kauhalla vaatia."

    V, niinkuin VAALIVALHE: pienituloisilta emme leikkaa.
    T, niinkuin TANKILLA TAVATAAN.

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Ennen vanhaan myös sanottiin:
    "Kenelle on lusikalla annettu - siltä ei voi kauhalla vaatia."

    Tuo sanonta voisi tarkoittaa tänä päivänä:
    "Kun persuille on lusikalla annettu - heiltä ei voi kauhalla vaatia."

    V, niinkuin VAALIVALHE: pienituloisilta emme leikkaa.
    T, niinkuin TANKILLA TAVATAAN.

    Miksi aina Persut vedetään näissä esille, sehän on silkkaa rasismia.

    Saman toteamuksen,kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia, voi sanoa ex-hallituksen puolueista.
    Rahaa on...mutta missä?

    Äänestä

  • Anonyymi00032 kirjoitti:

    Miksi aina Persut vedetään näissä esille, sehän on silkkaa rasismia.

    Saman toteamuksen,kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia, voi sanoa ex-hallituksen puolueista.
    Rahaa on...mutta missä?

    Reppanat kuvittelevat kaiken syrjinnän olevan rasismia. Näinhän ei ole.

    Äänestä

Suomen joutilas luokka, eli moderni aatelisto on paremmassa asemassa kuin aatelisto aikana, jolloin sillä oli etuoikeuksia.

Tuilla eläminen on täysin riskitöntä. Siinä ei ole pelkoa siitä, että tuet katoaisivat, vaikka tappaisi jonkun. Myöskään ei tarvitse maksaa mitään korvauksia teoistaan.

Kaiken kukkuraksi tuet kasvavat menojen mukana taaten täysin riskittömän vapaa-ajan.

Millään muulla porukalla ei ole niin riskitöntä ja turvallista elämää.

Äänestä
  • Ei taida olla vastaavaa turvaa ollut koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa eikä millään muulla ryhmällä maailmassa.

    Hassua kyllä, se ryhmä valittaa eniten.

    Äänestä

  • Eiköhän tämä nähty jo kerran Suomessa vuonna 1918.

    Äänestä

  • Anonyymi00012 kirjoitti:

    Eiköhän tämä nähty jo kerran Suomessa vuonna 1918.

    Oliko sittenkään luokkataistelu, vai oliko enemmänkin poliittiset aatteet asian takana?

    Äänestä

  • Anonyymi00001, elätkö itse kenties tuilla työttömänä työnhakijana?

    Haet työtä vähintään 4 kertaa kuukaudessa. Teet nettiin profiilin itsestäsi. Käyt haastatteluissa, jos sinut satutaan kutsumaan, jopa useiden satojen muiden työttömien kanssa, jotka ovat sitä samaa työpaikkaa kanssasi hakemassa. Ellet toimi tiukkojen hakusääntöjen mukaan, saat sanktiot ja menetät viimeisetkin työttömyyskorvaukset.

    Tiesitkö, että työttömyyspäivärahoista menee vero, ja jos et esitä verokorttia mahdollisen työpaikan saatuasi, veroja menee palkastasi 50 %.

    Leikattu työttömyyspäiväväraha on niin pieni, ettei sillä kukaan tule toimeen. Leipäjonoon on hakeuduttava ja mahdollisesti myös sukulaisten nurkkiin, jos asuntokin menee alta - ne mitättömät tuet - joita moni tietämätön kadehtii.

    Äänestä

Työväenluokan nousu joutilaita vastaan!

Äänestä

Ei koskaan tee ne itse työtä
Vaan ne työtä ryöstävät
Varat kansan hankkimat on menneet
Kaikki konnain kukkaroon
Pois kansa velkaansa jo vaatii
Nyt ryöstösaalis tuotakoon

Äänestä

Rikaita vastaan on turha lähteätaisteluun koska ilman niitä työläiset maksasivat vielä enemmän veroja.

Joutilaat ovat maan syöpä

Äänestä
  • Rikkaat piilottavat rahansa ulkomaille. Kun niin tekevät, niin eivät maksa kovinkaan paljon veroja.

    2Äänestä

  • Rikkaat saavat pääomatulonsa matalalla pääomaverolla, joka on 30 tai 34 %.
    Listaamattomien yritysten vero on pieni.
    Yritusveron Orpon hallitus haluaa vähentää EU-maiden toiseksi pienimmäksi, 18 prosenttiin.

    Yritysten saamat suorat tuet, verotuet ja alennettu sähköveroluokka, valtion takaukset ym. Ovat suuruudeltaan jo 6-8 miljardia euroa.

    Nyt pitäisi vähentää yritysten saamia tukia ja huomioida tukien työllistämis-vaikutukset, yritysten osingonjako (menevätkö tuet osinkoihin) ja tukia saaneiden yritysten panostus henkilöstön koulutukseen, jotta ikääntyviä työntekijöitä ei irtisanota vuosia ennen eläkeikää, jolloin uuden työpaikan löytyminen on lähes mahdotonta.

    Äänestä

Lehdessä oli juttu, jossa ihminen piti itseään työn sankarina koska haki tukia, joita hänelle ei kuulunut.

Pettymys oli suuri, mutta työväenluokka kiittää, ettei rahaa jaeta vain siksi, että toinen haluaa oikein kovasti.

Äänestä

"Tuotannon hedelmät, talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Jos liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista ja lopulta pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto."

Tuo pitää täysin paikkansa.

1Äänestä
  • Ihailen Marxia taloustieteilijänä.
    Marx oli ensmmäinen, joka yritti tosissaan tehdä kytköksen pääoman ja työn välille.

    Ihailuni ei ole kuitenkaan sokeaa. Marx eli aikana, jolloin muutokset tapahtuivat nopeasti ja tieto vanheni jo ennen kuin painomuste ehti kuivua paperilla. Se ei kuitenkaan vähennä hänen uraauurtavaa rooliaan.

    Marxilla on edelleen annettavaa, mutta se ei liity pääomaan. Pääoma on muuttanut muotoaan ja omistus on jakautunut tavallisille työläisillekin. Marx pohti osakkeita ja pörssiä keinona, jolla omistus demokratisoituu, mutta jumittui silti luokkajakoon.

    Marx ei olisi ikinä ehdottanut työntekijöiden edustajia yritysten hallintoon saati sitten, että ammattiliitot omistaisivat osakeyhtiöitä.

    Kun siteeraat Marxia, siteeraat juuri sitä osaa, joka oli kaikkein heikointa ja joka eli vain ajassaan.

    Sen sijaan sinun pitäisi siteerata Marxia (todellisuudessa Louis Blancia) siinä, että ensin tehdään työ ja sitten vasta jaetaan sen hedelmät: Jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan

    Nykyinen vasemmistolaisuus on keskittynyt siihen, että hedelmiä jaetaan ilman, että tarvitsee osallistua yhteiskunnan ylläpitoon. Sitä, mitä sosialismissa pidetään imperatiivina, nykyiset vasemmistolaiset pitävät orjuutena.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Ihailen Marxia taloustieteilijänä.
    Marx oli ensmmäinen, joka yritti tosissaan tehdä kytköksen pääoman ja työn välille.

    Ihailuni ei ole kuitenkaan sokeaa. Marx eli aikana, jolloin muutokset tapahtuivat nopeasti ja tieto vanheni jo ennen kuin painomuste ehti kuivua paperilla. Se ei kuitenkaan vähennä hänen uraauurtavaa rooliaan.

    Marxilla on edelleen annettavaa, mutta se ei liity pääomaan. Pääoma on muuttanut muotoaan ja omistus on jakautunut tavallisille työläisillekin. Marx pohti osakkeita ja pörssiä keinona, jolla omistus demokratisoituu, mutta jumittui silti luokkajakoon.

    Marx ei olisi ikinä ehdottanut työntekijöiden edustajia yritysten hallintoon saati sitten, että ammattiliitot omistaisivat osakeyhtiöitä.

    Kun siteeraat Marxia, siteeraat juuri sitä osaa, joka oli kaikkein heikointa ja joka eli vain ajassaan.

    Sen sijaan sinun pitäisi siteerata Marxia (todellisuudessa Louis Blancia) siinä, että ensin tehdään työ ja sitten vasta jaetaan sen hedelmät: Jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan

    Nykyinen vasemmistolaisuus on keskittynyt siihen, että hedelmiä jaetaan ilman, että tarvitsee osallistua yhteiskunnan ylläpitoon. Sitä, mitä sosialismissa pidetään imperatiivina, nykyiset vasemmistolaiset pitävät orjuutena.

    Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti. Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein tuo sama.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Karl Marx oli ennemmin kommunisti kuin kapitalisti, kun taas viime vuosisadan suuri teollisuuspamppu Henry Ford oli kapitalisti eikä kommunisti. Silti yksi kummankin kirkkaimmista oivalluksista oli suurin piirtein tuo sama.

    Minä en näe Maxia kommunistina vaan taloustieteilijänä. Hän toki kehitti vaihtoehtoisen mallin, mutta sitä ei tarkoitettu toteutettavaksi.

    Malli oli nerokas sen ajan olosuhteissa, joissa työvoimaa tuhlattiin käyttämällä se loppuun. Marx näki hyvinkin kapitalistisen tai pikemminkin markkinatalouteen perustuvan ajatuksen siitä, että työntekijä kävisi kauppaa omalla työllään aivan vastaavasti kuin työnantajakin käy kauppaa tuotteillaan.

    Marxia ei voi ohittaa, mutta on naiivia ajatella, että yhteen kirjaa tai edes yhden ihmisen elämäntyöhön voisi oikeasti perustaa kokonaisen taloudellis-sosiaalisen järjestelmän. Marx toki ymmärsi sen itsekin, mutta opetuslapset olivat liian sokeita.

    Marx oli tiedemies, joka myösni ja korjasi virheitään kuten tieteen pitääkin. Opetuslapset eivät olleet tiedemiehiä.

    Ajatus siitä, että asiakkailla pitää olla rahaa ostaa tuotteita ei ole niin radikaali, että siitä pitäisi antaa kunniaa Marxilla tai Fordille. Se on itsestään selvyys.

    Sen sijaan oman edun tavoittelijat kuvittelevat, että se itsestään selvyys tarkoittasi sitä, että kaikille pitäisi jakaa rahaa ilman työntekoa, on typeryyttä.

    Silloin on toki rahaa, mutta ei ole tuotteita tai tuotteet ovat niin kalliita, ettei ilmaiseksi jaetulla rahalla pysty niitä ostamaan. Sitä kutsutaan inflaatioksi ja siihen ei joutilailla ole ratkaisua.

    Tässä voidaankin palat Marxiin ja myös Fordiin ja miksei Leniniinkin: Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Minä en näe Maxia kommunistina vaan taloustieteilijänä. Hän toki kehitti vaihtoehtoisen mallin, mutta sitä ei tarkoitettu toteutettavaksi.

    Malli oli nerokas sen ajan olosuhteissa, joissa työvoimaa tuhlattiin käyttämällä se loppuun. Marx näki hyvinkin kapitalistisen tai pikemminkin markkinatalouteen perustuvan ajatuksen siitä, että työntekijä kävisi kauppaa omalla työllään aivan vastaavasti kuin työnantajakin käy kauppaa tuotteillaan.

    Marxia ei voi ohittaa, mutta on naiivia ajatella, että yhteen kirjaa tai edes yhden ihmisen elämäntyöhön voisi oikeasti perustaa kokonaisen taloudellis-sosiaalisen järjestelmän. Marx toki ymmärsi sen itsekin, mutta opetuslapset olivat liian sokeita.

    Marx oli tiedemies, joka myösni ja korjasi virheitään kuten tieteen pitääkin. Opetuslapset eivät olleet tiedemiehiä.

    Ajatus siitä, että asiakkailla pitää olla rahaa ostaa tuotteita ei ole niin radikaali, että siitä pitäisi antaa kunniaa Marxilla tai Fordille. Se on itsestään selvyys.

    Sen sijaan oman edun tavoittelijat kuvittelevat, että se itsestään selvyys tarkoittasi sitä, että kaikille pitäisi jakaa rahaa ilman työntekoa, on typeryyttä.

    Silloin on toki rahaa, mutta ei ole tuotteita tai tuotteet ovat niin kalliita, ettei ilmaiseksi jaetulla rahalla pysty niitä ostamaan. Sitä kutsutaan inflaatioksi ja siihen ei joutilailla ole ratkaisua.

    Tässä voidaankin palat Marxiin ja myös Fordiin ja miksei Leniniinkin: Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.

    >> "oman edun tavoittelijat kuvittelevat, että se itsestään selvyys tarkoittasi sitä, että kaikille pitäisi jakaa rahaa ilman työntekoa, on typeryyttä."

    Olen samaa mieltä. Työikäinen ja työkykyinen tulee tehdä työtä, jolla elättää itsensä. Sairaat ja työkyvyttömät ovat sitten asia erikseen. Vaikeaa on kuitenkin tässä maailmantilanteessa, kun kaikille ei ole työtä tarjolla.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    >> "oman edun tavoittelijat kuvittelevat, että se itsestään selvyys tarkoittasi sitä, että kaikille pitäisi jakaa rahaa ilman työntekoa, on typeryyttä."

    Olen samaa mieltä. Työikäinen ja työkykyinen tulee tehdä työtä, jolla elättää itsensä. Sairaat ja työkyvyttömät ovat sitten asia erikseen. Vaikeaa on kuitenkin tässä maailmantilanteessa, kun kaikille ei ole työtä tarjolla.

    Kaikille on työtä tarjolla.

    Sitä ei kuitenkaan saa tarjota kuin hyvin tiukilla ehdoilla ja suurilla kustannuksilla. AY-liike pitää omalta osaltaa huolta siitä, ettei kukaan kilpaile jo töissä olevien kanssa.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    >> "oman edun tavoittelijat kuvittelevat, että se itsestään selvyys tarkoittasi sitä, että kaikille pitäisi jakaa rahaa ilman työntekoa, on typeryyttä."

    Olen samaa mieltä. Työikäinen ja työkykyinen tulee tehdä työtä, jolla elättää itsensä. Sairaat ja työkyvyttömät ovat sitten asia erikseen. Vaikeaa on kuitenkin tässä maailmantilanteessa, kun kaikille ei ole työtä tarjolla.

    Ja kuitenkin kaikille on töitä sosialismissa.

    En usko, ettikö samoja periaatteita noudattamalla Suomessakin voitaisi työllistää kaikkia. Sosialistit eivät vain suostu siihen 😁

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Ja kuitenkin kaikille on töitä sosialismissa.

    En usko, ettikö samoja periaatteita noudattamalla Suomessakin voitaisi työllistää kaikkia. Sosialistit eivät vain suostu siihen 😁

    Taidat sekoittaa sosialismin ja kommunismin toisiinsa. Sitten on vielä vasemmisto lisäksi.

    - Sosialismi on poliittinen aatesuunta, jossa pyritään työläisten aseman parantamiseen ja kansantalouden julkiseen ohjaukseen. Sosialismissa on lisäksi kielteinen suhtautuminen ihmisten väliseen kilpailuun ja häikäilemättömään oman edun tavoitteluun.

    - Vasemmisto on poliittinen suuntaus, jonka on perinteisesti katsottu edustavan laajaa tulojen tasauspolitiikkaa, yhteiskuntavastuuta sekä jyrkkää sosiaaliliberalismia ja valtion ja julkishallinnon korostamista.

    - Kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Minä en näe Maxia kommunistina vaan taloustieteilijänä. Hän toki kehitti vaihtoehtoisen mallin, mutta sitä ei tarkoitettu toteutettavaksi.

    Malli oli nerokas sen ajan olosuhteissa, joissa työvoimaa tuhlattiin käyttämällä se loppuun. Marx näki hyvinkin kapitalistisen tai pikemminkin markkinatalouteen perustuvan ajatuksen siitä, että työntekijä kävisi kauppaa omalla työllään aivan vastaavasti kuin työnantajakin käy kauppaa tuotteillaan.

    Marxia ei voi ohittaa, mutta on naiivia ajatella, että yhteen kirjaa tai edes yhden ihmisen elämäntyöhön voisi oikeasti perustaa kokonaisen taloudellis-sosiaalisen järjestelmän. Marx toki ymmärsi sen itsekin, mutta opetuslapset olivat liian sokeita.

    Marx oli tiedemies, joka myösni ja korjasi virheitään kuten tieteen pitääkin. Opetuslapset eivät olleet tiedemiehiä.

    Ajatus siitä, että asiakkailla pitää olla rahaa ostaa tuotteita ei ole niin radikaali, että siitä pitäisi antaa kunniaa Marxilla tai Fordille. Se on itsestään selvyys.

    Sen sijaan oman edun tavoittelijat kuvittelevat, että se itsestään selvyys tarkoittasi sitä, että kaikille pitäisi jakaa rahaa ilman työntekoa, on typeryyttä.

    Silloin on toki rahaa, mutta ei ole tuotteita tai tuotteet ovat niin kalliita, ettei ilmaiseksi jaetulla rahalla pysty niitä ostamaan. Sitä kutsutaan inflaatioksi ja siihen ei joutilailla ole ratkaisua.

    Tässä voidaankin palat Marxiin ja myös Fordiin ja miksei Leniniinkin: Joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä.

    Onneksi valtiolla on tehokas koneisto joka lopettaa näiden hörhöjen unelmat? Myös yksityisillä ihmisillä on keinoja lopettaa vallankumous unelmat? Sellainen toiminta joka oli käytössä 1918 loppuu nykyisin nopeasti?

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Taidat sekoittaa sosialismin ja kommunismin toisiinsa. Sitten on vielä vasemmisto lisäksi.

    - Sosialismi on poliittinen aatesuunta, jossa pyritään työläisten aseman parantamiseen ja kansantalouden julkiseen ohjaukseen. Sosialismissa on lisäksi kielteinen suhtautuminen ihmisten väliseen kilpailuun ja häikäilemättömään oman edun tavoitteluun.

    - Vasemmisto on poliittinen suuntaus, jonka on perinteisesti katsottu edustavan laajaa tulojen tasauspolitiikkaa, yhteiskuntavastuuta sekä jyrkkää sosiaaliliberalismia ja valtion ja julkishallinnon korostamista.

    - Kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.

    Työläisten.
    Työläinen on ihminen, joka myy työpanoksensa mahdollisimman kalliilla hinnalla.

    Joutilas ei tee työtä.

    Et tiedä kommunismin ja sosialismin eroa.
    Käytännössä sosialismissa ihmisellä saa olla omat vaatteet ja hammasharja, kommunismissa nekin ovat yhteiset.

    Tuotantovälineet kuuluvat molemmissa valtiolle.

    Miksi vasemmistolaiset eivät luo omia kommuuneja, joissa tekevät töitä ja jakavat tuloksen keskenään niin että eniten tarvitseva saa eniten?

    Äänestä

  • Anonyymi00025 kirjoitti:

    Työläisten.
    Työläinen on ihminen, joka myy työpanoksensa mahdollisimman kalliilla hinnalla.

    Joutilas ei tee työtä.

    Et tiedä kommunismin ja sosialismin eroa.
    Käytännössä sosialismissa ihmisellä saa olla omat vaatteet ja hammasharja, kommunismissa nekin ovat yhteiset.

    Tuotantovälineet kuuluvat molemmissa valtiolle.

    Miksi vasemmistolaiset eivät luo omia kommuuneja, joissa tekevät töitä ja jakavat tuloksen keskenään niin että eniten tarvitseva saa eniten?

    Työläinen on ihminen, joka myy työpanoksensa sellaisella hinnalla, jonka siitä saa. Työnantaja päättää, kenet palkkaa. Työnantaja ei maksaisi mitään, tai ei ottaisi ketään, jos se olisi mahdollista. Palkkakulut ovat aina voitoista pois.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Kaikille on työtä tarjolla.

    Sitä ei kuitenkaan saa tarjota kuin hyvin tiukilla ehdoilla ja suurilla kustannuksilla. AY-liike pitää omalta osaltaa huolta siitä, ettei kukaan kilpaile jo töissä olevien kanssa.

    Bulshittiä, että kaikille olisi työtä tarjolla.

    Äänestä

Kun puhutaan omaisuudesta ja sosialismin vaihtoehdosta, unohdetaan mainita, että kutakuinkin puolet maailman omaisuudesta on yhtiöissä. Jos yhtiöt sosialisoitaisiin, niin se arvo katoaisi saman tien.

Samalla katoaisi käytännössä kaikki eläkkeet koska suurin osa pörssisijoituksista on eläkesäästöjä, myös meidän suomalaisten.

Jaettavana olisi kaikkein kesken paljon pienempi määrä hyvää, kuin millä nyt herkutettaan. Sen lisäksi omaisuus, joka ei ole yhtiöissä, kuten vaikka oma asunto, menettäisi arvonsa koska kun puoleta rahasta vain katoaa, niin ei ole ketään, jolla olisi varaa tai rohkeutta ostaa.

Käytännössä jaettavana olisi vain se, mikä nyt tällä hetkellä on varastoissa. Se ei kestä pitkään.

Äänestä
  • Pörssipelaaminen on kuitenkin loppupeleissä spekulointia toisten työpanoksella ja työnteolla, vaikka onkin sallittua.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Pörssipelaaminen on kuitenkin loppupeleissä spekulointia toisten työpanoksella ja työnteolla, vaikka onkin sallittua.

    Toisaalta se on keino, jolla resurssit ohjataan sinne, missä ne tuottavat parhaiten.

    Voidaan toki päättää, että eläkerahoja ei saa sijoittaa, mutta moni haluaa mielemmin isomman kuin pienemmän eläkkeen.

    Marx ymmärsi pörssin hyvät puolet.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Pörssipelaaminen on kuitenkin loppupeleissä spekulointia toisten työpanoksella ja työnteolla, vaikka onkin sallittua.

    Haastan tuon ajatuksen.

    Osakkeen arvo pörssissä perustuu pääosin kolmeen asiaan: yhtiön omaisuuteen, yhtiön kykyyn maksaa osinkoja ja odotuksiin yhtiön arvon kehityksestä.

    Mikään niistä ei ole spekulointia työpanoksella.

    Jos halutaan käyttää termiä spekulointi, niin se on spekulointia omalla omaisuudella. Spekuloinnilla tarkoitetaan sitä, että sijoituksessa on riski ja on mahdollisuus menettää rahansa tai saada niille tuottoa.

    Osakesijoittaminen on tapa turvata oma omaisuus. Siksi puolet työssäkäyvistä sijoittaa erilaisiin instrumentteihin. Siihen ei sisälly mitään poliittista agendaa vaan pelkästään tervettä järkeä.

    Jos osakesijoittamisessa olisi politiikkaa, niin vasemmistopuolueet eivät harjoittaisi sitä.

    Kuten tuossa joku totesi, Marxkin ymmärsi pörssin merkityksen omistuksen demokratisoitumisena. Miksi sinä et ymmärrä sitä, Marxin teoriat ovat hyvin yksinkertaisia ja kansanomaisesti kirjoitettuja?

    Äänestä

  • Anonyymi00028 kirjoitti:

    Haastan tuon ajatuksen.

    Osakkeen arvo pörssissä perustuu pääosin kolmeen asiaan: yhtiön omaisuuteen, yhtiön kykyyn maksaa osinkoja ja odotuksiin yhtiön arvon kehityksestä.

    Mikään niistä ei ole spekulointia työpanoksella.

    Jos halutaan käyttää termiä spekulointi, niin se on spekulointia omalla omaisuudella. Spekuloinnilla tarkoitetaan sitä, että sijoituksessa on riski ja on mahdollisuus menettää rahansa tai saada niille tuottoa.

    Osakesijoittaminen on tapa turvata oma omaisuus. Siksi puolet työssäkäyvistä sijoittaa erilaisiin instrumentteihin. Siihen ei sisälly mitään poliittista agendaa vaan pelkästään tervettä järkeä.

    Jos osakesijoittamisessa olisi politiikkaa, niin vasemmistopuolueet eivät harjoittaisi sitä.

    Kuten tuossa joku totesi, Marxkin ymmärsi pörssin merkityksen omistuksen demokratisoitumisena. Miksi sinä et ymmärrä sitä, Marxin teoriat ovat hyvin yksinkertaisia ja kansanomaisesti kirjoitettuja?

    >> "Mikään niistä ei ole spekulointia työpanoksella."

    Jaa, etteikö olisi. Ikiliikkujako yritys on, joka pyörii omin voimin ilman minkäänlaista työpanosta. Johan pomppasi.

    Äänestä

  • Anonyymi00030 kirjoitti:

    >> "Mikään niistä ei ole spekulointia työpanoksella."

    Jaa, etteikö olisi. Ikiliikkujako yritys on, joka pyörii omin voimin ilman minkäänlaista työpanosta. Johan pomppasi.

    Yritys ei käy kauppaa omilla osakkeillaan.

    Sinä et tiedä yhtään mitään

    Äänestä

  • Anonyymi00035 kirjoitti:

    Yritys ei käy kauppaa omilla osakkeillaan.

    Sinä et tiedä yhtään mitään

    Muut käyvät kauppaa yrityksen osakkeilla ja yritys sitä omaa työpanosta tekee, eli muut käyvät kauppaa yrityksen työpanoksella.

    Äänestä

Joutilaalla luokalla on aikaa valittaa. Duunari ei ehdi, kun pitää tehdä töitä.

Äänestä

Joutilaan luokan pitäisi itse tehdä se, mitä vaatii muilta.

Äänestä

Joutilaat vastaan työtä tekevät, se on oikeaa luokkataistelua.

Äänestä

Osa joutilaista on ihan ylpeitä aateluudestaan ja parkeeraa mersunsa invapaikalle.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Joutilas luokka (The Leisure Class): Sosiologi Thorstein Veblenin kehittämä termi luokasta, joka käyttää aikansa joutilaisuudella työnteon sijaan.

Vastakohtana tälle on työväenluokka (tai proletariaatti), joka joutuu elääkseen myymään oman työvoimansa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu