On todettu, että elintasokuilun kasvu ja varallisuuserot haittaavat talouskasvua ja talouden kehitystä. Useat kansainväliset ja kotimaiset taloustutkimukset osoittavat, että liiallinen eriarvoisuus jarruttaa talouden kehitystä, kun asiaa tarkastellaan vähän pidemmällä aikavälillä.
Miksi porvarihallitukset lähes joka kerta kuitenkin toteuttavat sellaista rikkaat ensiksi politiikkaa, joka nimenomaan kasvattaa varallisuuseroja, eli elintasokuilua? Sama moka toistuu kerta toisensa jälkeen.
Miksi porvarihallitukset lähes joka kerta kuitenkin toteuttavat sellaista rikkaat ensiksi politiikkaa, joka nimenomaan kasvattaa varallisuuseroja, eli elintasokuilua? Sama moka toistuu kerta toisensa jälkeen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Riikka Purra totesi, että Suomessa on liian pienet tuloerot. Sitten korotettiin roimasti ministerien ja kansanedustajien palkkoja ja palkkioita. Kun siitä kansa ei tykännyt hyvää, hän nokkavasti ilmoitti, että suurituloiset maksavat eniten veroja. Ei mennyt kauaakaan, kun suurituloisten verotustakin kevennettiin.
Suomen tuloerot ovat edellen liian pienet.
Siksi meneekin päin peetä, kun tuloerot kasvavat.
On todettu, että vasemmistolaiset valehtevat koska tarkoitus pyhittää keinot.
He uskottelevat, että Suomen maailman pienimpiin tuloeroihin voisi soveltaa maailman suurimpien tuloerojen logiikkaa.
Sellainen valehtelu pitäisi kriminalisoida
Silti on todettu, että tulo- ja varallisuuserojen kasvu vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun ja talouden vakauteen.
Tuotannon hedelmät, eli talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä. Mikäli liian suuri osa tuloista päätyy voittoina pääoman omistajille ja liian pieni osa heruu palkkoina tuotannon tekevälle työväelle, seuraa tästä ennen pitkää talouden lamaantumista. Jos jatkuu pitkään tai suurenee liiaksi, niin voi lopulta tulla pääoman ja työvoiman välirikko ja yhteenotto.
Niin, ja kuitenkin sinä unohdat ensimmäisen sanan: Tuotannon.
Jakajia riittää, mutta yksikään niistä ei keskity siihen, että ensin pitää olla jaettavaa. Jos halutaan lisää jaettavaa, pitää tehdä enemmän töitä.
Sen joutilas luokka ohittaa, kuten sinäkin.
Nimenomaan tuotannon. Yrityksillä ei kuitenkaan ole kovinkaan kummoisia yhteiskunnallisia vastuita. Jotkut verot ja maksut toki ovat, jotka pitää maksaa. Yrityksen tehtävä ei esim. ole poistaa työttömyyttä, vaan tuottaa voittoja omistajille.
>>Tuotannon hedelmät, eli talouskasvu, tulisi jakaa kohtuullisen tasapainoisesti pääoman ja työvoiman välillä.>>
Niin kuin Neuvostoliitossa tehtiin.
Ja Kuubassa tänäänkin.
😊😊😊😊😊
Väärin kuvittelet. Ei sanottu tasan, vaan kohtuullisen tasaisesti/tasapainoisesti. Kommunismi on täysin eri asia. Kommunismi on yhteiskuntajärjestelmä jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen. Sellaisesta ei ole kyse.
Ei niissäkään jaettu tasan
Sehän ei ole ideologian vika, jos sitä ei noudateta. Ihmisten teot siihen vaikuttavat. Elintasokuilun kasvu ja varallisuuserot haittaavat silti talouskasvua ja talouden kehitystä.
Yhteisomistus ja tasaisesti jaettu varallisuus.
Paitsi että "yhteisen omaisuuden" varastaminen oli vakava rikos.
😊😊😊😊😊
Suomessa on jaettu tasaisemmin kuin missään muualla.
Eiköhän se riitä.
Ei tasaisesti, vaan reilulla tavalla sopivan tasapainoisesti.
Tahallaan väärin ymmärtäminen on varmaan sekin jokin sortin taito.
Se on jo, paitsi että liiankin tasaisesti koska saajat eivät enää haluakaan itse ansaita omaa elämistään.
Kuka ansaitsee sitten elämisen ja kuka ei. Palkoista ja palkan saajista oli kuitenkin puhe, sekä palkan maksajista, ei työtä vieroksuvista.
Se ansaitsee elämisen, joka tekee sen eteen töitä kykyjensä mukaan.
V.I Lenin
Jos ei itse pidä itsestään huolta, niin jossain vaiheessa sellainen geenivirhe vain katoaa elinkelvottomana.
Väitän, että yritykset eivät maksaisi mitään palkkaa, jos niin vain voisivat toimia. Palkkakulu on aina voitoista pois. Yrityksen tehtävä on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa omistajille.
Tuloerot ovat kasvaneet eri tavalla eri tuloryhmissä eli tulokymmenyksissä = desiileissä.
Edes 1990-luvun laman jälkeen tuloerot eivät kehittyneet näin hurjasti kuin nyt.
Kuluvalla hallituskaudella 2023-2026 pienituloisimman kymmenyksen ostovoims heikkenee -5,4 %. Ostovoiman kehitys on miinusmerkkinen.
Vastaavasti ylimmän kymmenyksen ostovoima kasvaa 10,8 prosenttiin.
Toisin sanoen ostovoima on voimakkaasti eriytynyt.
https://yle.fi/a/74-20248549
Tässä tilastoa ostovoiman heikentymisestä eri desiileissä.
X (hyvätuloisin kymmenys)
83.806 €, ostovoima lisääntynyt 10,8 %
IX 48.361 ostovoima, 7,2 %
VIII 40.396, 6,4 %
VII 36.092, 6,0 %
VI 32.189, 5,7 %
V 28.725, 5,3 %
IV 25.205, 4,4 %
III 21.399, 2,3 %
II 17.268, -2,2 %
I 12.282, -5,4 %
Pienituloisten rahat riittävät entistä vähempään, ja ostovoima heikkenee, kun hinnat nousevat tuloja enemmän.
Ostovoiman heikentyessä konkurssit lisääntyvät ja työttömyys kasvaa.
Pienituloiset kuluttavat kaikki vähäiset tulot (eikä ne tulot riitä) kun maksettava on vielä liikevaihtovero. Leipäjonot on Suomessa viimesijainen toimeentuloturva.
Pienituloisia on niin vähän ja niillä on niin vähän rahaa, että talouden kannalta on ihan yhdentekevää onko ne olemassa vai ei.
Luulo ei ole tiedon väärtti, sananlasku sanoo.
Miksi luulet, että "pienituloisia on niin vähän..."?
Tosiasiassa:
Suomessa oli 782 300 pienituloista henkilöä, mikä vastaa 14,2 prosenttia asuntoväestöstä.
Pienituloisten määrä kasvoi 45 500 henkilöllä edellisvuodesta. Pienituloisuuden raja on 60 % koko väestön käytettävissä olevien tulojen mediaanista.
Yhden hengen taloudessa tämä oli noin
1 530 euroa kuukaudessa.
Pienituloisissa asuntokunnissa on 137 400 lasta (13,8 % kaikista alle 18-vuotiaista). Erityisesti yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste on korkea (28,1 %).
Pienituloisuus on yleisintä 18–24-vuotiailla (noin joka kolmas on pienituloinen).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että sosiaaliturvaan ja asumistukiin tehdyt leikkaukset kasvattavat pienituloisten määrää edelleen noin 102.000 hengellä.
Pienituloisia ovat esim. pätkätyöläiset, työvyvyttömät, takuueläkeläiset, sairaat, työttömät, yksinhuoltajat ...
Onkohan kohta jo yli miljoona pienituloista, jos hallitus jatkaa sosiaaliturvan leikkauksiaan hallituskauden loppuun asti?
Suomalaisten ostovoiman kasvu on jakautunut jyrkästi sen mukaan, miten tulot ovat kehittyneet.
- Tutkimuslaitos Laboren selvitys kertoo pienituloisten ostovoiman heikentyneen kolmessa vuodessa 5,4 prosenttia.
- Suurituloisimpien ostovoima on puolestaan kasvanut samassa ajassa 10,8 prosenttia.
Lähde: https://www.hs.fi/visio/art-2000012230956.html
Pienituloisimmilta pois 80 euroa kuussa, suurituloisimmille 50 lisää – näin Orpon hallituksen päätökset lisäävät tuloeroja
https://yle.fi/a/74-20256179
Tuossa ylempänä puhutaan kuitenkin eri tavalla, eli suurituloisimpien ostovoima olisi sen tiedon mukaan kasvanut enemmän, kuin köhien ostovoima pienentynyt.