4.6.2000:
"Suomen puolustusratkaisu - liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus - on tänä päivänä yleisesti hyväksytty niin maassamme kuin maamme rajojen ulkopuolellakin. Liittoutumattomuus ei merkitse passiivisuutta. Olemme voineet vaikuttaa myönteiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen. Omalla toiminnallamme pyrimme lisäämään vakautta ja avoimuutta Euroopan turvallisuuspoliittisessa kehityksessä.
Puolustusratkaisumme vakuutena ylläpidämme uskottavaa omaa puolustuskykyä. Se perustuu vahvaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Yli 80% suomalaisista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen ja naiset ovat vakiinnuttaneet asemansa vapaaehtoisen asepalveluksen suorittajina. Haluan erikseen mainita, että joukossanne on myös ensi kertaa nainen. Se on askel eteenpäin tasa-arvon tiellä. Suomalaiset kantavat vastuuta maanpuolustuksesta. Puolustusta ja puolustusvoimia kehitetään eduskunnan hyväksymin linjauksin. Tässä on vahva pohja alkavalle työllenne. "
02.07.2000:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9737&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Halosen mielestä Suomen ei silti pidä automaattisesti tuputtautua EU:n jokaisen
ytimen, esimerkiksi puolustusytimen, jäseneksi.
Suomen päähuomio on Halosen mukaan nyt EU:n turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan kehittymisessä eikä Nato-jäsenyydessä.
-Niin kauan kuin ovi Natoon ei ole lukossa eikä sepposen selällään, eiköhän
haluava pääse sisään ja ulos, Halonen kuitenkin sanoo. "
...
"-Nyt on kysymys siitä, mitä EU tekee turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
puolella. Suomi ei ole läimäyttänyt ovea kiinni. Sillä mitä Suomella on ollut,
on kuitenkin ollut puolensa, Halonen sanoo.
Presidentti viittaa näin Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja
itsenäiseen puolustuskykyyn. Menemällä mukaan yhteiseen EU-puolustukseen saati
sitten Natoon Suomi luopuisi tai ainakin tinkisi molemmista.
Suomi ei silti lyö ovea kiinni puolustusjoustavuudelle?
-Ei sillä tavalla, ettei siitä saisi keskustella. Silti joustavuus ei ole
mikään läpihuutojuttu. Voi olla, että asiaa tutkittuaan Suomi katsookin, ettei
joustavuus ole hyvä asia.
Onko EU:n tuleva kriisinhallinta jo yhteistä puolustusta?
-Tiedän pääministerin sanoneen, että on. Minun mielestäni se on yhteistä
turvallisuuspolitiikkaa. Sanoo nimimerkki entinen juristi.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) on sanonut myös, että Suomi haluaa olla mukana
EU:n ytimessä. Halonen sanoo puolestaan, ettei Suomen nyt ihan joka ytimessä
tarvitse olla.
-Euroopan yhdentymisen hyviä puolia on se, että Suomen ei tarvitse olla joka
ytimessä, vaan niissä, joista on Suomelle hyötyä.
-Nyt katsotaan kaikessa rauhassa, onko yhdentyminen puolustus- ja
turvallisuuspolitiikassa hyödyllistä Suomelle vai ei. Nyt katsotaan myös, mikä
on yhteisen integraation aste, Halonen sanoo.
Viittaus "yhteisen integraation asteeseen" tarkoittaa selväkielelle tulkittuna
sitä, että Suomi voisi mennä mukaan tiiviimpään puolustusyhteistyöhön joissakin
asioissa, mutta jäädä joissakin asioissa pois.
Raskain punnus olisi Naton niin sanottu viides artikla. Se tarkoittaa, että
Nato-maat antavat toisilleen keskinäiset turvallisuustakuut. Jos artiklasta
tulisi osa EU-puolustusta, Suomella olisi suuren valinnan paikka."
31.08.2000:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9673&LAN=FIN&intSubArtID=0
"EU:n kehityksen ja laajentumisen rinnalla - erillisenä prosessina - Pohjois-Atlantin liitto, NATO, on muuttunut Euroopan kehityksen myötä. NATOn jäsenet ovat korostaneet liittokunnan kriisinhallintehtävää, yhteisen puolustuksen jäädessä vähemmän näkyvään rooliin. On kuitenkin muistettava, että Washingtonin huippukokouksen päätösten mukaan yhteinen puolustus säilyy NATOn ydintehtävänä. Jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi pitää kiinni tästä.
Suhtaudun epäillen ennustuksiin siitä, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kriisinhallintakyvyn kehittäminen voisivat syrjäyttää NATOn. Euroopan unionia ei kehitetä kollektiivisen puolustuksen järjestöksi. Pikemminkin EU ja NATO tulevat kehittämään yhteistyötään kriisinhallinnan alalla.
Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan toteutuu pääosin NATOn kautta. Maanosamme turvallisuuden ja vakauden kannalta Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan on ollut ja on tulevaisuudessakin erittäin tärkeää. Meidän on pidettävä huoli siitä, että transatlanttinen linkki säilyy vahvana."
15.12.2000:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9731&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Ei yhtäkkistä syytä
liittyä Natoon
Nizzassa käsiteltiin myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Puolustus ja sotilaallinen yhteistyö rajattiin ns. joustavuuden ulkopuolelle, eli joidenkin pelkäämää puolustusydintä tai euroarmeijaa, jossa olisi mukana osa jäsenistä, ei synny.
Halonen sanoo, että puolustusasiat ja kriisinhallinta ovat meillä herkempiä aiheita kuin useimmissa muissa EU-maissa, koska Suomi ei ole Naton jäsen. Hän muistuttaa, että keskustelu EU:ssa on koskenut ennen muuta kriisinhallintaa.
- Mutta kriisinhallinta tehdään armeijoilla, sotilaallisilla voimilla. Siksi on puhuttu sotilaallisen puolen yhteensopivuudesta. Jos yksitoista EU-maata saa resurssinsa Naton piiristä, niin silloin puhumme siitä, mikä merkitys on Natolla ja miten yhteistyö järjestetään, ja puhutaan myös siitä, pitäisikö Suomen olla Naton jäsen, jotta varmistaisimme päätöksentekovaltamme näissä asioissa.
- Toistan vielä, ettei ole mitään sellaista yhtäkkistä syytä, jonka takia pitäisi liittyä Natoon. Mitään sellaista äkillistä tarvetta ei tietenkään ole.
Presidentti sanoo yrittäneensä pontevasti ihan niin kuin hallituskin hoitaa asioita siten, että Euroopan unionissa olevat maat ovat tasa-arvoisia, ovat ne sitten Naton jäseniä tai eivät. Samalla tavalla Nato edellyttää, että sen jäsenmaat ovat Naton sisällä tasa-arvoisia riippumatta siitä ovatko ne EU:n jäseniä.
- Eurooppalaisen kriisinhallinnan kehittämisessä on pitkä rakennustyö, ennen kuin eri organisaatiot ovat oikeasti sellaisessa tilanteessa, jossa ne voivat toimia riittävällä avoimuudella ja yhteensopivuudella.
Halonen muistuttaa, että kriisinhallinnassa tarvitaan myös sellaisia eurooppalaisia maita, jotka eivät ole mukana sen enempää Natossa kuin EU:ssa.
- Venäjä on tärkeä tekijä. Olemme tarvinneet Venäjää Bosniassa ja Kosovossa ja tarvitsemme todennäköisesti monissa paikoissa jatkossakin. Lähi-idässäkään sen rooli ei ole nolla.
Ranskassa, Saksassa ja joissakin muissakin maissa on ihmisiä, jotka puhuvat euroarmeijan puolesta, mutta Nizzan tulos osoitti, että konsensusta, joka pitäisi olla sen aikaansaamiseksi, ei ole.
- Ja asiaa pidetään sekä Naton piirissä että sen ulkopuolella niin tärkeänä, että lupaa siihen, että annettaisiin joidenkin tehdä se, ei tule.
Puolustustarvikeyhteistyön Suomi olisi Nizzan kokouksessa halunnut joustavuuden piiriin mutta ei saanut. Halosen mukaan toivomus oli, että sitä yhteistyötä, jota jotkin Euroopan maat tekevät nyt EU:n ulkopuolella, olisi voitu tehdä unionin sisällä.
- Asiaa sen enempää kommentoimatta sanon, että oli mielenkiintoista, että eräät maat, jotka ovat mukana puolustustarvikeyhteistyössä, eivät halunneet sitä unioniin, ja näin ei muun muassa Suomelle tule vapaata pääsyä tähän yhteistyöhön. Tässä mielessä kansallinen etu on nähtävästi tärkeä tekijä. " (entä krooninen tarve, kuten Niinistö esittää?)
03.06.2001:
"Suomen puolustusratkaisu - sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus - on tänä päivänä laajasti hyväksytty. Meillä ei ole tällä hetkellä tarvetta muuttaa tätä peruslinjaa"
...
"Puolustusratkaisumme vakuutena ylläpidämme uskottavaa omaa puolustuskykyä. Tämä nojaa tänä päivänä erityisesti kansalaistemme voimakkaaseen maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Yli 80 prosenttia suomalaisista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen. Lisäksi hakeutuminen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on vakiintunut noin 450:n naisen vuositasolle. Joukossanne on tänään jo toista kertaa naisia. Tämä kuvastaa yhteiskunnassamme vallitsevaa tasa-arvoa. Suomalaiset kantavat yhdessä vastuunsa maanpuolustuksenkin alalla."
04.06.2003:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=15061&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Unionin kapasiteetin - sekä siviili että sotilaallisen - kehittäminen on avainasemassa. Olemme valmiit tukemaan siihen tähtääviä aloitteita. Oma panoksemme unionin kriisinhallintakapasiteetin kehittämiseksi kestää vertailun muiden maiden kanssa. Suomen mielestä puolustusmateriaaliviraston perustaminen on järkevää. Kannatamme ratkaisuja, jotka johtavat ja jotka vahvistavat unionin luonnetta solidaarisuus- ja turvallisuusyhteisönä.
Suomi lähestyy Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä pragmaattisesti. Todellisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen on kesken. Työtä on jatkettava ja uudet haasteet otettava huomioon. EU:n ja NATOn välinen niin sanottu Berliini -sopimus antaa puitteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että EU:ssa ja NATOssa tehtävä työ täydentävät toisiaan.
Suomi suhtautuu avoimella mielellä Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Tämän kehityksen pitäisi sopia yhteen Euroopan turvallisuuden toisen tukipilarin, NATOn kanssa.
Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että tulevat ratkaisut vastaavat aidosti Euroopan turvallisuushaasteisiin ja antavat Suomelle mahdollisuuden tehdä omaa turvallisuuttaan koskevat ratkaisut itse."
21.08.2002:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9266&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Liittyminen Euroopan unioniin oli merkittävä muutos Suomen ulkopolitiikalle. Olemme osa poliittis-taloudellista unionia. Osallistumme aktiivisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Minusta ei ole tarvetta kehittää EU:sta puolustusliittoa. EU:lla ei ole tarvetta eikä todellisia resursseja sotilaallisen voiman projisoimiseen ympäri maailman. Kriisinhallintatehtävät sopivat ja riittävät EU:lle. Tosiasiassa jo Euroopassa tapahtuvan kriisinhallinnan itsenäinen hoitaminen on EU:lle ja sen eurooppalaisille kumppaneille, tarkoittaen tällä myös Venäjää, hyvin vaativa tehtävä. Balkanin tilanne on tästä hyvä esimerkki."
26.11.2003:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=19339&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Joillekin jäsenmaille ei riitä kriisinhallintakyvyn kehittäminen, vaan ne pyrkivät tekemään EU:sta poliittisen liiton lisäksi puolustusliiton. Puolustusta koskevat pykälät ovatkin muuttuneet kun EU:n perussopimusta on muutettu. Sama paine on jatkunut tänä vuonna konventin ja sitä seuranneen HVK:n työssä.
Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena EU:n kehittämistä puolustusliitoksi. Näkemyksemme mukaan nyt meneillään olevassa hallitusten välisessä konferenssissa ei niin ikään ole tarvetta merkittäviin muutoksiin EU:n puolustuspykälissä.
Näkemyksemme mukaan keskinäisen puolustusvelvoitteen tuominen EU:n sisälle ei välttämättä vahvistaisi Euroopan tai Suomen turvallisuutta."
1.1.2004:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=19978&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Olen itse korostanut turvallisuuspolitiikkamme osalta seuraavia näkökohtia: Suomeen ei kohdistu sellaista turvallisuusuhkaa, joka sinällään edellyttäisi meitä muuttamaan turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme. Suomen puolustus on aina ensi sijassa omalla vastuullamme, riippumatta siitä olemmeko liittokunnan jäseniä tai emme. "
03.02.2004:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=20771&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Epäilemättä myös Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys, Suomen itsenäinen puolustus sekä suhteemme Pohjois-Atlantin liittoon Natoon tulevat laajasti tarkasteltaviksi." (turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa - tuliko?)
8.8.2004:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26676&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Halosen mukaan suurin kysymys on se, miten Suomen oma puolustus yhdistetään aktiiviseen rooliin EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.
- Kun me olemme sanoneet, että haluamme olla täysillä mukana EU:n puolustus- ja kriisinhallintakyvyn kehittämisessä, niin se on väistämättä auki toisesta päästä. Emme vielä tiedä, mitä se yksityiskohdissaan merkitsee. Olemme ilmoittaneet perushalukkuutemme, koska katsomme sen täydentävän turvallisuuttamme. Voimme silti sanoa jossain kohdassa kyllä ja jossain ei. "
01.10.2004.
"Suomen vahvistuva kriisinhallintakyky tukee ratkaisevasti kykyämme puolustaa omaa maatamme. Oman uskottavan puolustuskykymme selkärankana säilyy edelleen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva alueellinen puolustus.
Puolustusmäärärahamme ovat pohjoismaisessakin vertailussa niukat. Tästä huolimatta me kykenemme kustannustehokkaasti kouluttamaan kansainvälisesti vertaillen suuren reservin ja jatkuvasti pitämään ajan tasalla puolustusvoimien aseistusta. Samalla koulutusjärjestelmämme on luonut hyväksi havaitun perustan vapaaehtoisen, korkealaatuisen henkilöstön värväämiselle kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. "
(toim. huom. tuo määrärahakohta on ns. valkoinen valhe)
...
"Tehtyjen selvitysten perusteella olemme nyt päättäneet, että Suomi liittyy Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja käyttää sopimuksen sallimat neljä vuotta miinojen hävittämiseen.
Tärkeintä on, että nyt tehty selkeä päätös takaa sekä ulkopolitiikan että maanpuolustuksen uskottavuuden. Miinoja korvaavien uusien asejärjestelmien käyttöönotto alkaa asteittain jo vuonna 2009. Nyt tehdyn päätöksen ansiosta Suomen puolustuskyky ei heikkene, pikemminkin päinvastoin. Mikäli miinojen korvaaminen olisi aloitettu vasta niiden alkaessa lopullisesti vanhentua, eli ensi vuosikymmenen puolivälissä, puolustuskykymme olisi hyvinkin voinut heikentyä. Pitkä valmisteluaika antaa mahdollisuudet myös sopeuttaa kustannukset muihin budjettivaatimuksiin."
03.08.2005:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=37442&intIGID=0&intCatID=230&LAN=FI&contlan=&Thread=38653,38607,38090,37799,37791,37505,37490,37442,37418,37202,&intThreadPosition=7
"Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan omaan puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti."
"Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on ollut voimassa kymmenen vuotta. Tänä aikana yli 3000 naista on suorittanut asepalveluksen. Määrä ei ole kovin suuri, mutta tasa-arvon kannalta tärkeä. Kokemukset naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ovat hyvät. Naiset ovat erittäin motivoituneita ja he tulevat valituiksi miehiä useammin johtajakoulutukseen ja miehistön erityistaitoja vaativiin tehtäviin. Lisäksi naisten mukaantulo asepalvelukseen on parantanut yhteistyöhenkeä kasarmeilla. "
---
Halonen on siis jo vuonna 2000 ollut sitä mieltä, että Euroopan yhteinen puolustus voi toteutua vain NATO:n kautta. Hänen kaudellaan Suomien ulkopolitiikka on ollut yksiselitteisesti Euroopan yhteistä puolustusta vastaan. Kauniisti sanoen Suomi tekee itsenäisen puolustuspoliittisen päätöksen liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta, kunhan siitä liitoutumisesta ei puhuta. Miksi? Halosen perustelu on se, että Suomen puolustusvalmius ulkoisia uhkia kohtaan on uskottava. Silloinhan meidän pitää pohtia potentiaalisia ulkoisia uhkia, joita varten meillä on puolustusvoimat.
Kaksi kysymystä Haloselle (miksei kaikille äänestäjillekin): Mitkä ovat nämä ulkoiset uhat, joita varten Suomi puolustuksellisesti valmistautuu? Voiko Suomi nykyisellä puolustusvalmiustasollaan ITSENÄISESTI näitä samaisia ulkoisia uhkia vastaan taistella?
Lisäkysymys: Jos Suomen puolustus edellisissä kysymyksissä määritelemiänne ulkoisia uhkia kohtaan ei ole uskottavalla tasolla, millä keinoin se saadaan uskottavaksi?
---
Henkilökohtainen mielipide: Halosella on kohtuullisen perverssi käsitys tasa-arvosta, kun hänen mielestään toisen sukupuolen edustajien asevelvollisuus ja toisen sukupuolen edustajien samanaikainen vapaa-ehtoinen asepalvelus ovat malliesimerkki tasa-arvosta.
"Suomen puolustusratkaisu - liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus - on tänä päivänä yleisesti hyväksytty niin maassamme kuin maamme rajojen ulkopuolellakin. Liittoutumattomuus ei merkitse passiivisuutta. Olemme voineet vaikuttaa myönteiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen. Omalla toiminnallamme pyrimme lisäämään vakautta ja avoimuutta Euroopan turvallisuuspoliittisessa kehityksessä.
Puolustusratkaisumme vakuutena ylläpidämme uskottavaa omaa puolustuskykyä. Se perustuu vahvaan maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Yli 80% suomalaisista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen ja naiset ovat vakiinnuttaneet asemansa vapaaehtoisen asepalveluksen suorittajina. Haluan erikseen mainita, että joukossanne on myös ensi kertaa nainen. Se on askel eteenpäin tasa-arvon tiellä. Suomalaiset kantavat vastuuta maanpuolustuksesta. Puolustusta ja puolustusvoimia kehitetään eduskunnan hyväksymin linjauksin. Tässä on vahva pohja alkavalle työllenne. "
02.07.2000:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9737&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Halosen mielestä Suomen ei silti pidä automaattisesti tuputtautua EU:n jokaisen
ytimen, esimerkiksi puolustusytimen, jäseneksi.
Suomen päähuomio on Halosen mukaan nyt EU:n turvallisuus- ja
puolustuspolitiikan kehittymisessä eikä Nato-jäsenyydessä.
-Niin kauan kuin ovi Natoon ei ole lukossa eikä sepposen selällään, eiköhän
haluava pääse sisään ja ulos, Halonen kuitenkin sanoo. "
...
"-Nyt on kysymys siitä, mitä EU tekee turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
puolella. Suomi ei ole läimäyttänyt ovea kiinni. Sillä mitä Suomella on ollut,
on kuitenkin ollut puolensa, Halonen sanoo.
Presidentti viittaa näin Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja
itsenäiseen puolustuskykyyn. Menemällä mukaan yhteiseen EU-puolustukseen saati
sitten Natoon Suomi luopuisi tai ainakin tinkisi molemmista.
Suomi ei silti lyö ovea kiinni puolustusjoustavuudelle?
-Ei sillä tavalla, ettei siitä saisi keskustella. Silti joustavuus ei ole
mikään läpihuutojuttu. Voi olla, että asiaa tutkittuaan Suomi katsookin, ettei
joustavuus ole hyvä asia.
Onko EU:n tuleva kriisinhallinta jo yhteistä puolustusta?
-Tiedän pääministerin sanoneen, että on. Minun mielestäni se on yhteistä
turvallisuuspolitiikkaa. Sanoo nimimerkki entinen juristi.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) on sanonut myös, että Suomi haluaa olla mukana
EU:n ytimessä. Halonen sanoo puolestaan, ettei Suomen nyt ihan joka ytimessä
tarvitse olla.
-Euroopan yhdentymisen hyviä puolia on se, että Suomen ei tarvitse olla joka
ytimessä, vaan niissä, joista on Suomelle hyötyä.
-Nyt katsotaan kaikessa rauhassa, onko yhdentyminen puolustus- ja
turvallisuuspolitiikassa hyödyllistä Suomelle vai ei. Nyt katsotaan myös, mikä
on yhteisen integraation aste, Halonen sanoo.
Viittaus "yhteisen integraation asteeseen" tarkoittaa selväkielelle tulkittuna
sitä, että Suomi voisi mennä mukaan tiiviimpään puolustusyhteistyöhön joissakin
asioissa, mutta jäädä joissakin asioissa pois.
Raskain punnus olisi Naton niin sanottu viides artikla. Se tarkoittaa, että
Nato-maat antavat toisilleen keskinäiset turvallisuustakuut. Jos artiklasta
tulisi osa EU-puolustusta, Suomella olisi suuren valinnan paikka."
31.08.2000:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9673&LAN=FIN&intSubArtID=0
"EU:n kehityksen ja laajentumisen rinnalla - erillisenä prosessina - Pohjois-Atlantin liitto, NATO, on muuttunut Euroopan kehityksen myötä. NATOn jäsenet ovat korostaneet liittokunnan kriisinhallintehtävää, yhteisen puolustuksen jäädessä vähemmän näkyvään rooliin. On kuitenkin muistettava, että Washingtonin huippukokouksen päätösten mukaan yhteinen puolustus säilyy NATOn ydintehtävänä. Jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi pitää kiinni tästä.
Suhtaudun epäillen ennustuksiin siitä, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja kriisinhallintakyvyn kehittäminen voisivat syrjäyttää NATOn. Euroopan unionia ei kehitetä kollektiivisen puolustuksen järjestöksi. Pikemminkin EU ja NATO tulevat kehittämään yhteistyötään kriisinhallinnan alalla.
Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan toteutuu pääosin NATOn kautta. Maanosamme turvallisuuden ja vakauden kannalta Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan on ollut ja on tulevaisuudessakin erittäin tärkeää. Meidän on pidettävä huoli siitä, että transatlanttinen linkki säilyy vahvana."
15.12.2000:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9731&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Ei yhtäkkistä syytä
liittyä Natoon
Nizzassa käsiteltiin myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Puolustus ja sotilaallinen yhteistyö rajattiin ns. joustavuuden ulkopuolelle, eli joidenkin pelkäämää puolustusydintä tai euroarmeijaa, jossa olisi mukana osa jäsenistä, ei synny.
Halonen sanoo, että puolustusasiat ja kriisinhallinta ovat meillä herkempiä aiheita kuin useimmissa muissa EU-maissa, koska Suomi ei ole Naton jäsen. Hän muistuttaa, että keskustelu EU:ssa on koskenut ennen muuta kriisinhallintaa.
- Mutta kriisinhallinta tehdään armeijoilla, sotilaallisilla voimilla. Siksi on puhuttu sotilaallisen puolen yhteensopivuudesta. Jos yksitoista EU-maata saa resurssinsa Naton piiristä, niin silloin puhumme siitä, mikä merkitys on Natolla ja miten yhteistyö järjestetään, ja puhutaan myös siitä, pitäisikö Suomen olla Naton jäsen, jotta varmistaisimme päätöksentekovaltamme näissä asioissa.
- Toistan vielä, ettei ole mitään sellaista yhtäkkistä syytä, jonka takia pitäisi liittyä Natoon. Mitään sellaista äkillistä tarvetta ei tietenkään ole.
Presidentti sanoo yrittäneensä pontevasti ihan niin kuin hallituskin hoitaa asioita siten, että Euroopan unionissa olevat maat ovat tasa-arvoisia, ovat ne sitten Naton jäseniä tai eivät. Samalla tavalla Nato edellyttää, että sen jäsenmaat ovat Naton sisällä tasa-arvoisia riippumatta siitä ovatko ne EU:n jäseniä.
- Eurooppalaisen kriisinhallinnan kehittämisessä on pitkä rakennustyö, ennen kuin eri organisaatiot ovat oikeasti sellaisessa tilanteessa, jossa ne voivat toimia riittävällä avoimuudella ja yhteensopivuudella.
Halonen muistuttaa, että kriisinhallinnassa tarvitaan myös sellaisia eurooppalaisia maita, jotka eivät ole mukana sen enempää Natossa kuin EU:ssa.
- Venäjä on tärkeä tekijä. Olemme tarvinneet Venäjää Bosniassa ja Kosovossa ja tarvitsemme todennäköisesti monissa paikoissa jatkossakin. Lähi-idässäkään sen rooli ei ole nolla.
Ranskassa, Saksassa ja joissakin muissakin maissa on ihmisiä, jotka puhuvat euroarmeijan puolesta, mutta Nizzan tulos osoitti, että konsensusta, joka pitäisi olla sen aikaansaamiseksi, ei ole.
- Ja asiaa pidetään sekä Naton piirissä että sen ulkopuolella niin tärkeänä, että lupaa siihen, että annettaisiin joidenkin tehdä se, ei tule.
Puolustustarvikeyhteistyön Suomi olisi Nizzan kokouksessa halunnut joustavuuden piiriin mutta ei saanut. Halosen mukaan toivomus oli, että sitä yhteistyötä, jota jotkin Euroopan maat tekevät nyt EU:n ulkopuolella, olisi voitu tehdä unionin sisällä.
- Asiaa sen enempää kommentoimatta sanon, että oli mielenkiintoista, että eräät maat, jotka ovat mukana puolustustarvikeyhteistyössä, eivät halunneet sitä unioniin, ja näin ei muun muassa Suomelle tule vapaata pääsyä tähän yhteistyöhön. Tässä mielessä kansallinen etu on nähtävästi tärkeä tekijä. " (entä krooninen tarve, kuten Niinistö esittää?)
03.06.2001:
"Suomen puolustusratkaisu - sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus - on tänä päivänä laajasti hyväksytty. Meillä ei ole tällä hetkellä tarvetta muuttaa tätä peruslinjaa"
...
"Puolustusratkaisumme vakuutena ylläpidämme uskottavaa omaa puolustuskykyä. Tämä nojaa tänä päivänä erityisesti kansalaistemme voimakkaaseen maanpuolustustahtoon ja yleiseen asevelvollisuuteen. Yli 80 prosenttia suomalaisista miehistä suorittaa varusmiespalveluksen. Lisäksi hakeutuminen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen on vakiintunut noin 450:n naisen vuositasolle. Joukossanne on tänään jo toista kertaa naisia. Tämä kuvastaa yhteiskunnassamme vallitsevaa tasa-arvoa. Suomalaiset kantavat yhdessä vastuunsa maanpuolustuksenkin alalla."
04.06.2003:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=15061&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Unionin kapasiteetin - sekä siviili että sotilaallisen - kehittäminen on avainasemassa. Olemme valmiit tukemaan siihen tähtääviä aloitteita. Oma panoksemme unionin kriisinhallintakapasiteetin kehittämiseksi kestää vertailun muiden maiden kanssa. Suomen mielestä puolustusmateriaaliviraston perustaminen on järkevää. Kannatamme ratkaisuja, jotka johtavat ja jotka vahvistavat unionin luonnetta solidaarisuus- ja turvallisuusyhteisönä.
Suomi lähestyy Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä pragmaattisesti. Todellisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen on kesken. Työtä on jatkettava ja uudet haasteet otettava huomioon. EU:n ja NATOn välinen niin sanottu Berliini -sopimus antaa puitteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että EU:ssa ja NATOssa tehtävä työ täydentävät toisiaan.
Suomi suhtautuu avoimella mielellä Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Tämän kehityksen pitäisi sopia yhteen Euroopan turvallisuuden toisen tukipilarin, NATOn kanssa.
Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että tulevat ratkaisut vastaavat aidosti Euroopan turvallisuushaasteisiin ja antavat Suomelle mahdollisuuden tehdä omaa turvallisuuttaan koskevat ratkaisut itse."
21.08.2002:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=9266&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Liittyminen Euroopan unioniin oli merkittävä muutos Suomen ulkopolitiikalle. Olemme osa poliittis-taloudellista unionia. Osallistumme aktiivisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Minusta ei ole tarvetta kehittää EU:sta puolustusliittoa. EU:lla ei ole tarvetta eikä todellisia resursseja sotilaallisen voiman projisoimiseen ympäri maailman. Kriisinhallintatehtävät sopivat ja riittävät EU:lle. Tosiasiassa jo Euroopassa tapahtuvan kriisinhallinnan itsenäinen hoitaminen on EU:lle ja sen eurooppalaisille kumppaneille, tarkoittaen tällä myös Venäjää, hyvin vaativa tehtävä. Balkanin tilanne on tästä hyvä esimerkki."
26.11.2003:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=19339&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Joillekin jäsenmaille ei riitä kriisinhallintakyvyn kehittäminen, vaan ne pyrkivät tekemään EU:sta poliittisen liiton lisäksi puolustusliiton. Puolustusta koskevat pykälät ovatkin muuttuneet kun EU:n perussopimusta on muutettu. Sama paine on jatkunut tänä vuonna konventin ja sitä seuranneen HVK:n työssä.
Suomi ei ole pitänyt tarpeellisena EU:n kehittämistä puolustusliitoksi. Näkemyksemme mukaan nyt meneillään olevassa hallitusten välisessä konferenssissa ei niin ikään ole tarvetta merkittäviin muutoksiin EU:n puolustuspykälissä.
Näkemyksemme mukaan keskinäisen puolustusvelvoitteen tuominen EU:n sisälle ei välttämättä vahvistaisi Euroopan tai Suomen turvallisuutta."
1.1.2004:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=19978&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Olen itse korostanut turvallisuuspolitiikkamme osalta seuraavia näkökohtia: Suomeen ei kohdistu sellaista turvallisuusuhkaa, joka sinällään edellyttäisi meitä muuttamaan turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme. Suomen puolustus on aina ensi sijassa omalla vastuullamme, riippumatta siitä olemmeko liittokunnan jäseniä tai emme. "
03.02.2004:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=20771&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Epäilemättä myös Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys, Suomen itsenäinen puolustus sekä suhteemme Pohjois-Atlantin liittoon Natoon tulevat laajasti tarkasteltaviksi." (turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa - tuliko?)
8.8.2004:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26676&LAN=FIN&intSubArtID=0
"Halosen mukaan suurin kysymys on se, miten Suomen oma puolustus yhdistetään aktiiviseen rooliin EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.
- Kun me olemme sanoneet, että haluamme olla täysillä mukana EU:n puolustus- ja kriisinhallintakyvyn kehittämisessä, niin se on väistämättä auki toisesta päästä. Emme vielä tiedä, mitä se yksityiskohdissaan merkitsee. Olemme ilmoittaneet perushalukkuutemme, koska katsomme sen täydentävän turvallisuuttamme. Voimme silti sanoa jossain kohdassa kyllä ja jossain ei. "
01.10.2004.
"Suomen vahvistuva kriisinhallintakyky tukee ratkaisevasti kykyämme puolustaa omaa maatamme. Oman uskottavan puolustuskykymme selkärankana säilyy edelleen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva alueellinen puolustus.
Puolustusmäärärahamme ovat pohjoismaisessakin vertailussa niukat. Tästä huolimatta me kykenemme kustannustehokkaasti kouluttamaan kansainvälisesti vertaillen suuren reservin ja jatkuvasti pitämään ajan tasalla puolustusvoimien aseistusta. Samalla koulutusjärjestelmämme on luonut hyväksi havaitun perustan vapaaehtoisen, korkealaatuisen henkilöstön värväämiselle kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. "
(toim. huom. tuo määrärahakohta on ns. valkoinen valhe)
...
"Tehtyjen selvitysten perusteella olemme nyt päättäneet, että Suomi liittyy Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja käyttää sopimuksen sallimat neljä vuotta miinojen hävittämiseen.
Tärkeintä on, että nyt tehty selkeä päätös takaa sekä ulkopolitiikan että maanpuolustuksen uskottavuuden. Miinoja korvaavien uusien asejärjestelmien käyttöönotto alkaa asteittain jo vuonna 2009. Nyt tehdyn päätöksen ansiosta Suomen puolustuskyky ei heikkene, pikemminkin päinvastoin. Mikäli miinojen korvaaminen olisi aloitettu vasta niiden alkaessa lopullisesti vanhentua, eli ensi vuosikymmenen puolivälissä, puolustuskykymme olisi hyvinkin voinut heikentyä. Pitkä valmisteluaika antaa mahdollisuudet myös sopeuttaa kustannukset muihin budjettivaatimuksiin."
03.08.2005:
http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=37442&intIGID=0&intCatID=230&LAN=FI&contlan=&Thread=38653,38607,38090,37799,37791,37505,37490,37442,37418,37202,&intThreadPosition=7
"Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaamisen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan omaan puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti."
"Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on ollut voimassa kymmenen vuotta. Tänä aikana yli 3000 naista on suorittanut asepalveluksen. Määrä ei ole kovin suuri, mutta tasa-arvon kannalta tärkeä. Kokemukset naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ovat hyvät. Naiset ovat erittäin motivoituneita ja he tulevat valituiksi miehiä useammin johtajakoulutukseen ja miehistön erityistaitoja vaativiin tehtäviin. Lisäksi naisten mukaantulo asepalvelukseen on parantanut yhteistyöhenkeä kasarmeilla. "
---
Halonen on siis jo vuonna 2000 ollut sitä mieltä, että Euroopan yhteinen puolustus voi toteutua vain NATO:n kautta. Hänen kaudellaan Suomien ulkopolitiikka on ollut yksiselitteisesti Euroopan yhteistä puolustusta vastaan. Kauniisti sanoen Suomi tekee itsenäisen puolustuspoliittisen päätöksen liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta, kunhan siitä liitoutumisesta ei puhuta. Miksi? Halosen perustelu on se, että Suomen puolustusvalmius ulkoisia uhkia kohtaan on uskottava. Silloinhan meidän pitää pohtia potentiaalisia ulkoisia uhkia, joita varten meillä on puolustusvoimat.
Kaksi kysymystä Haloselle (miksei kaikille äänestäjillekin): Mitkä ovat nämä ulkoiset uhat, joita varten Suomi puolustuksellisesti valmistautuu? Voiko Suomi nykyisellä puolustusvalmiustasollaan ITSENÄISESTI näitä samaisia ulkoisia uhkia vastaan taistella?
Lisäkysymys: Jos Suomen puolustus edellisissä kysymyksissä määritelemiänne ulkoisia uhkia kohtaan ei ole uskottavalla tasolla, millä keinoin se saadaan uskottavaksi?
---
Henkilökohtainen mielipide: Halosella on kohtuullisen perverssi käsitys tasa-arvosta, kun hänen mielestään toisen sukupuolen edustajien asevelvollisuus ja toisen sukupuolen edustajien samanaikainen vapaa-ehtoinen asepalvelus ovat malliesimerkki tasa-arvosta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
....kykenisit hiukan tiivistämään,mitä mielessäsi liikkuu.
Lue katkoviivojen ("---") välistä, muut ovat lainauksia Halosen puheista.
...niin ei enää tekisi tuhojaan tälle maalle!
Tuo on huvittavaa vanhalta NL & DDR-uskovaiselta, länsimaisiin demokratioihin puolustusliiton kautta kuuluminen pelottaa yhä! Jospa Varsovanliitto ja SEV heräisi jossakin Valko-Venäjän takamailla hereille, niin Halonenhan olisi 1. menossa sinne tiedustelemaan paikkalippua maallemme. Ai niin, ei olekaan enää vuosi -76, takki on kai kääntynyt edes osittain???
Kylmii, kun nuo suomettumisen ajan lakeijat johtaa Suomea! Viidennen kolonnan Halonen ja Tuomioja ovat kyllä saaneet pahaa jälkeä aikaan. Me tässä Venäjän naapurina meinasimme Tarja-tuskanpunaisen halusta olla näyttämässä mallia Venäjälle, USA:lle ja Kiinalle miten siili luopuu piikeistään!! Karseeta! Ja TE todellisuudesta irti olevat arbuusit (päältä vihreitä sisältä punaisia), jotka rajallisella realismintajullanne kannatatte tätä touhua, sanokaa montako ihmistä on viimeisen 60 vuoden aikana kuollut tai loukkaantunut Suomen puolustusvoimien maamiinoihin??? Niinpä, 0 henkeä, koska meillä ko. aseet ovat ammattiporukan hallussa ja valvonnassa varastoissaan!!!
...en äänestänyt viimeksi (luojan kiitos!), enkä todellakaan aio tehdä sitä nyt, vaikka vastaehdokkaana toisella kierroksella olisi saavillinen sinilevää!
Aion myös tuttavapiirissäni saada muutkin tekemään saman lupauksen. On se sen verran karsea yhtälö, että tuommoinen YYA- DDR- CCCP-nilviäinen 2000-luvulla porvarienemmistöisen maan presidenttinä!