-
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=75918
Vastakysymyksenä voisi esittää, että aikooko ministerin kotikunta Nato -kunnaksi, kun on rajakunta.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=75918
Vastakysymyksenä voisi esittää, että aikooko ministerin kotikunta Nato -kunnaksi, kun on rajakunta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otetaan nyt ihan rauhallisesti.
Meillä on voimassa oleva eduskunnan kannanotto asiaan turvallisuuspoliittisen selonteon muodossa.
Sen on Suomen eduskunta lähes yksimielisesti hyväksynyt
http://www.paasikivi-seura.fi/paasikivenlinja.htm
httm://www.mil.fi/puolustusvoimainkomentaja/383.dsp
http://www.mil.fi/puolustusvoimainkomentaja/383.dsp
-
poliittiset päättäjät nykyhallituksessa
"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta"
Noinhan siellä perustuslaissa sanotaan.
Hallituskin on täysin valveilla ja toteuttaa eduskunnan tahtoa, jonka se ilmaisi taannoin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan.
Voitte käydä illalla nukkumaan täysin turvallisin mielin - valotkin passaa sammuttaa -
kyllä äiti aamulla herättää.
"Suomen puolustusjärjestelmää kuulee Ruotsin kehityksen valossa moitittavan vanhentuneeksi, reserviläisarmeijaa tehottomaksi ja yleistä asevelvollisuutta kalliiksi. Minä puolestani väitän, että yleinen asevelvollisuus yhdistettynä alueelliseen puolustukseen on tulevaisuudessakin kustannustehokkain ratkaisu järjestää maamme puolustus uskottavalla tavalla. Puolustusjärjestelmämme soveltuu hyvin myös niin kutsuttujen uusien uhkien torjuntaan ja tuottaa kaiken muun ohella erinomaisia joukkoja vaativiinkin kansainvälisiin tehtäviin. Mitä muuta enää tarvitaan kuin ripaus vahvaa itsetuntoa ja ylpeyttä oman maan suorituskykyisistä puolustusvoimista."
Tuohon on helppo yhtyä, tosin Suomen puolustusbudjetti on aika linjassa NATO-maiden kanssa, kun mittariksi otetaan kutsuntaerän koon ja puolustusbujetin BKT-osuuden suhde.
"Suomen puolustuksen päämääränä on turvallisuuspoliittisista ratkaisuista riippumatta turvata maan itsenäisyys ja kansalaisten elinmahdollisuudet, estää alueemme hyväksikäyttö ja taata valtionjohdon toimintavapaus kaikissa tilanteissa. Kansallisen puolustuskykymme on oltava niin uskottava, että se yksin riittää ennalta ehkäisemään Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen sekä kyseenalaistamaan voimankäytöllä saavutettavat hyödyt. Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi ei voi suunnitella puolustustaan ulkopuolisen avun varaan, eikä voi myöskään luottaa ehdollisen avun voimankäyttöä hillitsevään vaikutukseen."
Voiko joku akuutti tai krooninen (pahetessaan) uhka lähialueella muuttaa Suomen puolustukyvyn epäuskottavaksi nopeastikin?
Mutta liittoutuneena Suomi pystyisi suunnittelemaan puolustuksen ulkopuolisen avun varaan?
"Kansallisen puolustuksemme onkin katettava koko valtakunnan alue ja suojattava kaikkia kansalaisia asuinpaikasta riippumatta. Emme voi rajoittua vain Etelä-Suomen puolustukseen, vaikka pääosa väestöstä ja yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista onkin sinne keskittynyt. Tarvitsemme alueellisesti hajautetun puolustusjärjestelmän, johon kuuluvat joukot koulutetaan ja perustetaan eri puolilla maata. Tällaisen puolustuksen lamauttaminen vaatii hyökkääjältä kohtuuttoman suuret voimavarat saavutettavaan hyötyyn nähden."
Siis Suomen puolustusstrategia perustuu koko alueen suojelemiseen ulkoisia uhkia kohtaan? Siis siihen itsenäisesti toteutettuun aluepuolustusdoktriiniin?
"Sodan ajan joukkojen valmiutta kohottamalla Suomi voi nopeasti ja tehokkaasti suojata yhteiskuntansa elintärkeät kohteet eri uhka- ja kriisitilanteissa. Puolustuksemme painopiste on joustavasti luotavissa kulloistakin uhkaa vastaavasti. Alueellinen puolustusjärjestelmämme ei myöskään muodosta minkäänlaista yli valtakunnan rajojen suuntautuvaa uhkaa. Puolustusvalmiutemme kohottamista ei voida kriisitilanteissakaan tulkita provokaatioksi saati sotilaallisen aggression valmisteluksi."
Tämä on ihan hyvä pointti, jota olen toki itsekin aiemmin pohtinut. Toisaalta, puolustusliitton kuuluvanakaan ei tuollaista manööveriä provokaatioksi pitäisi tulkita - paitsi tahallaan (vrt. Mainilan laukaukset)
Toinen syy pitää itsenäinen puolustus on puhtaasti isänmaallisuutta korostava. Siis ylpeys.
"Alueellinen puolustus edellyttää laajan reserviarmeijan ylläpitoa. Vuoteen 2009 mennessä tapahtuva kolmanneksen leikkaus puolustusvoimien sodan ajan vahvuuksista on merkittävä."
Hmm.. Tuopa on mielenkiintoinrn tieto - takroittaako tämä asteittaista luopumista aluepuolustuksesta?
"Yleinen asevelvollisuus tuottaa Suomen puolustukseen tarvittavat joukot. Operatiivisten joukkojen tulee koostua pääosin nuorista, hyvin koulutetuista ja kenttäkelpoisista reserviläisistä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii, että koulutamme reserviin vuosittain vähintään 20 000 sotilasta eli 70 - 80 prosenttia kustakin miesikäluokasta. Vielä valikoivampaan asevelvollisuuteen siirtyminen merkitsisi myös valikoivaan puolustukseen siirtymistä. Menettäisimme kyvyn vastata uskottavasti ja ennaltaehkäisevästi voimankäyttöön ja joutuisimme keskittämään puolustuksemme maan ydinalueelle."
Mitä tapahtuu jatkossa, kun ikäluokat pienenevät? Koskeeko Suomen uskottava puolustus silloin vain ns. ydinalueita?
Jos joku sattui eilen katsomaan Stalinin sodat 9/10, Berliini, niin siinä kerrottiin, kuinka näitä nuoria miehiä pistettiin sotaan. Varusmieskoulutus oli reilusti alle tunnin mittainen. Kyseisessä kohdassa kertojana toiminut venäläinen veteraani totesi yksikantaan: "ymmärrätte varmaan, kuinka suuret miestappiot me olimme valmiita kärsimään" ja hän viittasi juuri tuohon nuorten miesten sotaväkeen kaappaamiseen.
"Tänään on helppo todeta, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Se ei merkitse sitä, että voisimme sulkea pois kaikki riskit, siksi vaikeaa on lähialueemme poliittisen kehityksen ennustaminen. Olisi kovin lyhytnäköistä lähteä tämän hetkisen tilannearvion pohjalta muuttamaan puolustusjärjestelmämme perusteita. Kerran alas ajettujen puolustusvoimien valmiuden uudelleen kohottaminen, eli reservien kouluttaminen ja varustuksen hankkiminen, vie helposti vuosikymmenen. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen kriisiksi voi sitä vastoin tapahtua muutamassa kuukaudessa, ja päätökset sotilaallisesta painostuksesta tai voiman käytöstä ovat tehtävissä yön yli."
Tämä onkin syytä muistaa. Alueloukkaukset ovat hyvä testi sekä omille puolustusvoimillemme, että sille loukkaavalle osapuolelle.