Jytkystä mahalaskuun – missä meni pieleen?
Voi pyhä yksinkertaisuus. Jytky tuli, hallitusvastuu alkoi ja kannatus lähti alamäkeen. Politiikan vanha totuus on, että kansaa voi höynäyttää kerran, ehkä toisenkin, mutta loputtomiin ei.
Perussuomalaiset eivät aikanaan nousseet valtaan ministeriautojen takapenkeiltä, vaan tavallisen suomalaisen ihmisen pettymyksestä. Nyt näyttää siltä, että nykyjohto on unohtanut, ketä varten puolue on olemassa.
Ennen oltiin kansan asialla, nyt ollaan elinkeinoelämän hampaattomia renkejä. Vaalilupaukset ovat vaihtuneet välttämättömyyksien selittelyksi. Ja sitä selittelyä kyllä riittää, vaikka kannatusta ei.
Puoluejohtaminen ei ole sitä, että pidetään Kokoomus ja elinkeinoelämä tyytyväisinä ja toivotaan kansan unohtavan. Se on suunnan näyttämistä. Jos suunta on hukassa, ei kompassin syyttäminen auta.
Nykyjohdon olisi syytä katsoa peiliin. Ongelma ei välttämättä ole siinä, etteikö kansa kaipaisi vaihtoehtoa. Ongelma voi olla siinä, ettei puoluejohto enää itse tiedä, mikä se vaihtoehto on. Puolueesta on tullut Kokoomuksen ja EK:n vähälahjainen juoksupoika.
Jytky ei ollut nykyjohdon henkilökohtaista omaisuutta. Se oli kansan antama valtakirja. Ja nyt näyttää siltä, että valtakirjan ehdot ovat jääneet lukematta!
Kyllä kansa tietää! Ja kansa osaa myös vaihtaa leiriä sellaiseen, jossa heitä ei jatkuvasti tuupata hanuriin.
Voi pyhä yksinkertaisuus. Jytky tuli, hallitusvastuu alkoi ja kannatus lähti alamäkeen. Politiikan vanha totuus on, että kansaa voi höynäyttää kerran, ehkä toisenkin, mutta loputtomiin ei.
Perussuomalaiset eivät aikanaan nousseet valtaan ministeriautojen takapenkeiltä, vaan tavallisen suomalaisen ihmisen pettymyksestä. Nyt näyttää siltä, että nykyjohto on unohtanut, ketä varten puolue on olemassa.
Ennen oltiin kansan asialla, nyt ollaan elinkeinoelämän hampaattomia renkejä. Vaalilupaukset ovat vaihtuneet välttämättömyyksien selittelyksi. Ja sitä selittelyä kyllä riittää, vaikka kannatusta ei.
Puoluejohtaminen ei ole sitä, että pidetään Kokoomus ja elinkeinoelämä tyytyväisinä ja toivotaan kansan unohtavan. Se on suunnan näyttämistä. Jos suunta on hukassa, ei kompassin syyttäminen auta.
Nykyjohdon olisi syytä katsoa peiliin. Ongelma ei välttämättä ole siinä, etteikö kansa kaipaisi vaihtoehtoa. Ongelma voi olla siinä, ettei puoluejohto enää itse tiedä, mikä se vaihtoehto on. Puolueesta on tullut Kokoomuksen ja EK:n vähälahjainen juoksupoika.
Jytky ei ollut nykyjohdon henkilökohtaista omaisuutta. Se oli kansan antama valtakirja. Ja nyt näyttää siltä, että valtakirjan ehdot ovat jääneet lukematta!
Kyllä kansa tietää! Ja kansa osaa myös vaihtaa leiriä sellaiseen, jossa heitä ei jatkuvasti tuupata hanuriin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Juuri näin!
Sinä Soinia fanittava persupakkomielteinen sometrolli hoet edelleen vuoden jokaisena päivänä totuuttasi jokaisella palstalla joita terrorisoit trollaamisellasi.
Jytkystä mahalaskuun.
https://blogit-cdn.a-lehdet.fi/uploads/sites/64/2015/05/leikattiin-silti.jpg
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQBm8gQ5OC8SrY1unMT75HcFmd6JAuC412IRw&s
Aloittaja on täysin oikeassa. Olen seurannut politiikkaa 1960 -koululaispolitiikasta lähtien, mutta tämän nykyisen hallituksen kaltaista en ikinä ole nähnyt. Persut todistavat oikeaksi sanonnan, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Nyt vaalien alla ne ovat täysin hurjistuneet ja oman hillotolpan toivossa tekevät mitä hölmöimpiä ratkaisuja, että oma nimi pysyy julkisuudessa. Heiltä on unohtunut täysin kansanedustajien alkuperäinen tehtävä eli yhteisten asioiden hyvä hoitaminen.
Kuten esimerkiksi ? Ukrainan tukemisen ja lainoituksen jatkamisen lisäksi ?
AI-yhteenveto
Kommentti antaa erittäin kriittisen, vahvasti arvostelevan ja turhautuneen vaikutelman nykyisestä hallituksesta – erityisesti Perussuomalaisista – ja edustaa tyypillistä voimakasta poliittista vastakkainasettelua.
Kommentin keskeiset sävyt ja piirteet ovat:
• Kokemukseen vetoava auktoriteetti: Kommentoija perustelee näkemystään pitkällä aikajanalla ("seurannut politiikkaa 1960-koululaispolitiikasta lähtien"), jolla hän pyrkii antamaan painoarvoa väitteelleen, että kyseinen hallitus on poikkeuksellisen huono.
• Yleistävä ja kärjistävä kritiikki: Väite siitä, että "joukossa tyhmyys tiivistyy", on suora kollektiivinen halveeraminen, joka kohdistuu erityisesti yhteen hallituspuolueeseen.
• Kyseenalaistavat motiivit: Poliitikkojen toimintaa ei kuvata yhteisten asioiden hoitamisena, vaan itsekkäänä "hillotolpan toivossa" tehtävänä julkisuushakuisuutena ja hölmöilynä vaalien alla.
• Huolestunut tai kyllästynyt pohjavire: Vaikka kieli on terävää ja hyökkäävää, se kumpuaa retorisesti perinteisestä kansalaiskritiikistä, jossa koetaan, että poliittinen järjestelmä tai sen edustajat ovat etääntyneet alkuperäisestä tehtävästään.
taitaa olla ysäriä pahempi lama 🤔 joten älä retupetteri piipitä