Sannan ja vassujen syy miksi meillä on 200+ M velkaa

AI-yhteenveto

Suomen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) menot olivat vuonna 2018 noin 18,3 miljardia euroa, ja vuonna 2026 niiden rahoitustaso on noin 26,6–27,1 miljardia euroa.
Vuosien 2018 ja 2026 lukujen vertailussa on huomioitava, että sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Vuoden 2026 tilinpäätöstiedot valmistuvat vasta vuoden 2027 puolella, joten vuoden 2026 tasoa mitataan valtion rahoituslaskelmilla.

Sote-palvelujen kustannukset ja rahoitus (2018 vs. 2026)


Mittari Vuosi 2018 (toteuma) Vuosi 2026 (budjetoitu rahoitus)
Kokonaiskustannus / rahoitus 18,3 mrd. € (kuntien nettokäyttökustannukset) 26,6 mrd. € (pelkkä sote) / 27,1 mrd. € (sis. pelastustoimi)
Asukaskohtainen taso 3 319 € / asukas n. 4 800 € / asukas
Suurin menokohde Erikoissairaanhoito (6,9 mrd. € / n. 38 %) Somaattinen erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden palvelut
Järjestämisvastuu Kunnat ja kuntayhtymät Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä


Keskeiset taustatiedot

• Vuoden 2018 toteuma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tilastokeskuksen mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset olivat 18,3 miljardia euroa. Luku ei sisällä lasten päivähoitoa, mutta siihen sisältyvät kuntien itse maksamat palvelut ja ostot.
• Vuoden 2026 rahoitus. Valtiovarainministeriön (VM) rahoituslaskelman mukaan hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus vuodelle 2026 on yhteensä 27,1 miljardia euroa. Tästä varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on noin 26,57 miljardia euroa ja pelastustoimen osuus noin 0,60 miljardia euroa.
• Kasvun syyt. Nimellistä kasvua vuosien 2018 ja 2026 välillä on yli 8 miljardia euroa. Kasvua selittävät yleinen inflaatio, sote-alan palkankorotukset, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu sekä hyvinvointialueuudistuksen myötä tilastoihin tarkemmin kirjautuneet hallinto- ja tukipalvelukustannukset.
• Laajempi sosiaaliturva. Jos tarkastellaan kaikkia Suomen sosiaaliturvamenoja (mukaan lukien eläkkeet, sairausvakuutus ja työttömyysturva), kokonaissumma oli vuonna 2018 noin 70,2 miljardia euroa ja vuonna 2025 jo noin 92 miljardia euroa.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Suomen sosiaali- ja terveysmenot (sotemenot) määritellään tilastoissa tarkastelutavan mukaan joko julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokäyttökustannuksina (2018: 18,3 mrd. €, 2023: 24,0 mrd. €) tai laajempina sosiaaliturvamenoina (2018: 70,2 mrd. €, 2023: 87,0 mrd. €).

1. Julkisten sote-palvelujen nettokäyttökustannukset

Tämä mittari kuvaa suoraan kuntien, kuntayhtymien (vuonna 2018) sekä hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän (vuonna 2023) järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannuksia.

Mittari 2018 2023 Muutos (2018–2023)
Nettokäyttökustannukset yhteensä 18,3 mrd. € 24,0 mrd. € (Manner-Suomi) +5,7 mrd. € (+31 %)
Kustannukset asukasta kohden 3 318 € 4 294 € +976 € (+29 %)
Suurin yksittäinen menokohde Erikoissairaanhoito (6,9 mrd. €) Somaattinen erikoissairaanhoito (6,3 mrd. €) –

• Sote-uudistuksen vaikutus. Vuoden 2023 alussa palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle, mikä muutti hieman tilastointitapaa ja kustannusrakennetta.
• Kustannusten jakauma 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vuonna 2023 suurimmat kuluerät olivat somaattinen erikoissairaanhoito (26 %), iäkkäiden palvelut (21 %) ja perusterveydenhuolto (16 %).

2. Laajat sosiaaliturvamenot (palvelut ja etuudet)

Kansainvälisessä vertailussa käytettävä THL:n sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilasto sisältää sote-palvelujen lisäksi kaikki toimeentuloturvaetuudet, kuten työ- ja kansaneläkkeet, sairauspäivärahat, työttömyysturvan sekä lapsilisät.

Mittari 2018 2023 Muutos (2018–2023)
Sosiaaliturvamenot yhteensä 70,2 mrd. € 87,0 mrd. € +16,8 mrd. € (+24 %)
Menot asukasta kohden 12 727 € 15 580 € +2 853 € (+22 %)
Ikääntymisen menot (eläkkeet ja palvelut) 29,7 mrd. € (42,4 %) 38,1 mrd. € (43,8 %) +8,4 mrd. €
Sairaus ja terveys -pääryhmä 18,7 mrd. € 20,2 mrd. € +1,5 mrd. €

• Menojen kasvu. Vuosien 2018 ja 2023 välillä nimelliskustannuksia nostivat väestön ikääntyminen, vuosien 2022–2023 korkea inflaatio sekä sote-uudistuksen siirtymäkustannukset ja palkkaharmonisointi.

Äänestä

SOSIALISTIT

VANKILAAN !

Äänestä

Niin, syy on nykyhallituksen maukaan aina muissa kuin heissä itsessään jotka ovat tehneet viime vuosien tuhoisat päätökset.

1Äänestä
  • Ja kepuloiset tekevät välikysymyksiä omista päätöksistään 🤣🤣🤣🤣

    Äänestä

Tuo tilasto kertoo ennen kaikkea ahneiden kuntien kusetuksesta.

Kun sote-kustannukset siirrettiin hyvinvointialueille, niin samalla kuntien veroja leikattiin menoja vastaavasti. Jokaisen kunnan siis kannatti alibudjetoida sote-menot ja piilorahoittaa niitä eri tavoin.

Äänestä

Tekoääliö tarinoi välillä vähän kaikenlaista.

Äänestä

Mitä järkeä on katsoa taakse päin ja syytellä muita? Pitäisi katsoa eteen päin miten talous saadaan kuntoon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

AI-yhteenveto

Suomen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) menot olivat vuonna 2018 noin 18,3 miljardia euroa, ja vuonna 2026 niiden rahoitustaso on noin 26,6–27,1 miljardia euroa.
Vuosien 2018 ja 2026 lukujen vertailussa on huomioitava, että sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Vuoden 2026 tilinpäätöstiedot valmistuvat vasta vuoden 2027 puolella, joten vuoden 2026 tasoa mitataan valtion rahoituslaskelmilla.

Sote-palvelujen kustannukset ja rahoitus (2018 vs. 2026)


Mittari Vuosi 2018 (toteuma) Vuosi 2026 (budjetoitu rahoitus)
Kokonaiskustannus / rahoitus 18,3 mrd. € (kuntien nettokäyttökustannukset) 26,6 mrd. € (pelkkä sote) / 27,1 mrd. € (sis. pelastustoimi)
Asukaskohtainen taso 3 319 € / asukas n. 4 800 € / asukas
Suurin menokohde Erikoissairaanhoito (6,9 mrd. € / n. 38 %) Somaattinen erikoissairaanhoito ja ikääntyneiden palvelut
Järjestämisvastuu Kunnat ja kuntayhtymät Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä


Keskeiset taustatiedot

• Vuoden 2018 toteuma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tilastokeskuksen mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset olivat 18,3 miljardia euroa. Luku ei sisällä lasten päivähoitoa, mutta siihen sisältyvät kuntien itse maksamat palvelut ja ostot.
• Vuoden 2026 rahoitus. Valtiovarainministeriön (VM) rahoituslaskelman mukaan hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus vuodelle 2026 on yhteensä 27,1 miljardia euroa. Tästä varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on noin 26,57 miljardia euroa ja pelastustoimen osuus noin 0,60 miljardia euroa.
• Kasvun syyt. Nimellistä kasvua vuosien 2018 ja 2026 välillä on yli 8 miljardia euroa. Kasvua selittävät yleinen inflaatio, sote-alan palkankorotukset, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu sekä hyvinvointialueuudistuksen myötä tilastoihin tarkemmin kirjautuneet hallinto- ja tukipalvelukustannukset.
• Laajempi sosiaaliturva. Jos tarkastellaan kaikkia Suomen sosiaaliturvamenoja (mukaan lukien eläkkeet, sairausvakuutus ja työttömyysturva), kokonaissumma oli vuonna 2018 noin 70,2 miljardia euroa ja vuonna 2025 jo noin 92 miljardia euroa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu