Onko kokoomus korvannut osaamisen weljesliittojen verkostoilla?
"Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset nostavat esiin kokoomuksen kannalta vakavan poliittisen kysymyksen: onko pääministeri Petteri Orpon puolue menettämässä tärkeimmän kilpailuetunsa? Suomalaisten käsitykset puolueiden talousosaamisesta ovat muuttuneet, ja suurin oppositiopuolue SDP on noussut vahvaan asemaan erityisesti työllisyyden parantamisessa. Huhtikuun 2027 eduskuntavaalien lähestyessä asetelma voi muodostua hallitukselle vaikeaksi.
Artikkeli perustuu toimitettuihin EVA-tutkimusta koskeviin tietoihin. Tutkimuksessa mitataan kansalaisten mielikuvia puolueiden toiminnasta, ei suoraan puolueiden todellisia saavutuksia tai vaalikannatusta. Esitetyt prosenttiluvut ovat lähtöaineistosta, eikä niitä ole tässä erikseen tarkistettu alkuperäisestä tutkimusraportista.
KOKOOMUKSEN VAHVIN VALTTIKORTTI HORJUU – MITÄ ON TAPAHTUNUT?
Suomen poliittisessa keskustelussa on pitkään vallinnut yksi melko vakiintunut käsitys: kokoomus on puolue, johon monet äänestäjät yhdistävät talousosaamisen, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamisen.
Juuri nämä teemat ovat olleet puolueen poliittisen identiteetin keskiössä.
Muutos on merkittävä, sillä työllisyys oli yksi kokoomuksen tärkeimmistä vaaliteemoista vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus on perustellut monia ratkaisujaan tarpeella vahvistaa julkista taloutta, lisätä työnteon kannustimia ja parantaa Suomen kilpailukykyä.
Mutta mitä tapahtuu, jos äänestäjät eivät enää pidä hallituksen suurinta puoluetta uskottavimpana vaihtoehtona juuri näissä kysymyksissä?
Se on kysymys, joka voi nousta ratkaisevaan asemaan seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Kokoomuksen ongelma ei ole välttämättä se, että sen talouspoliittinen profiili olisi kadonnut kokonaan.
Ongelma on se, että puolueen aiemmin selvä etumatka näyttää kaventuneen.
Ja politiikassa mielikuvien muuttuminen voi olla yhtä merkittävää kuin yksittäinen talouspäätös.
LUVUT HERÄTTÄVÄT HUOMIOTA – LUOTTAMUS VELKAPOLITIIKKAAN HEIKENTYNYT
Tutkimuksen ehkä puhuttelevimmat havainnot liittyvät valtion velkaantumiseen ja talouskasvuun.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla 51 prosenttia vastaajista piti kokoomusta puolueena, joka edistää ponnekkaimmin valtion velkaantumisen pysäyttämistä.
Uudessa aineistossa osuus on pudonnut 30 prosenttiin.
Kyse on 21 prosenttiyksikön muutoksesta.
Myös talouskasvun vauhdittamisessa kokoomuksen asema on heikentynyt.
Aiemmin 60 prosenttia suomalaisista yhdisti teeman vahvimmin kokoomukseen. Nyt vastaava osuus on tutkimustietojen mukaan 42 prosenttia.
Kokoomus on edelleen näiden kahden teeman kärjessä, mutta pudotus on huomattava.
Lukujen poliittinen merkitys on suuri.
Jos puolue rakentaa vaalikampanjansa talouden ympärille, sen on kyettävä vakuuttamaan kansalaiset siitä, että sen ratkaisut tuottavat tuloksia.
Hallitusvastuu tekee tästä erityisen vaikeaa.
Oppositiossa puolue voi arvostella vallitsevaa tilannetta ja esittää vaihtoehtoja. Hallituksessa sen on puolestaan vastattava tehdyistä päätöksistä ja niiden seurauksista.
Kokoomukselle tämä tarkoittaa sitä, että seuraavat kuukaudet voivat muodostua ratkaiseviksi puolueen talouspoliittisen uskottavuuden kannalta.
Työllisyyden parantaminen on näistä merkittävimpiä.
Lähtöaineiston mukaan noin viisi kuudesta suomalaisesta pitää työllisyyden vahvistamista erittäin tärkeänä seuraavalla hallituskaudella.
Tällaisessa tilanteessa puolueiden välinen mielikuvakilpailu ei ole vähäpätöinen asia.
SDP nousu työllisyyskysymyksessä voi merkitä sille huomattavaa poliittista mahdollisuutta.
Puolue on perinteisesti korostanut työntekijöiden asemaa, julkisia palveluja ja sosiaalista turvallisuutta.
Nyt sen haasteena on osoittaa, että nämä tavoitteet voidaan yhdistää uskottavaan talouskasvuun ja korkeampaan työllisyyteen.
SDP puheenjohtaja Antti Lindtman on oppositiojohtajana asemassa, jossa hallituksen vaikeudet tarjoavat mahdollisuuden haastaa pääministerin talouslinja.
Mutta mielikuvajohtajuus ei vielä takaa vaalivoittoa.
Äänestäjät arvioivat puolueita myös niiden ehdotusten toteuttamiskelpoisuuden, johtajien uskottavuuden ja yleisen poliittisen tilanteen perusteella.
SDP on siis muutettava tutkimuksessa näkyvä etumatka konkreettiseksi poliittiseksi luottamukseksi.
TERVEYDENHUOLTO JA VANHUSTENHOITO – HALLITUKSEN TOINEN VAIKEA RINTAMA
Talous ei ole ainoa alue, jolla SDP on tutkimuksen mukaan vahvoilla.
Myös terveydenhuollon kehittäminen ja vanhustenhoidon parantaminen kuuluvat teemoihin, joissa puolue nähdään ponnekkaana toimijana."
"Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset nostavat esiin kokoomuksen kannalta vakavan poliittisen kysymyksen: onko pääministeri Petteri Orpon puolue menettämässä tärkeimmän kilpailuetunsa? Suomalaisten käsitykset puolueiden talousosaamisesta ovat muuttuneet, ja suurin oppositiopuolue SDP on noussut vahvaan asemaan erityisesti työllisyyden parantamisessa. Huhtikuun 2027 eduskuntavaalien lähestyessä asetelma voi muodostua hallitukselle vaikeaksi.
Artikkeli perustuu toimitettuihin EVA-tutkimusta koskeviin tietoihin. Tutkimuksessa mitataan kansalaisten mielikuvia puolueiden toiminnasta, ei suoraan puolueiden todellisia saavutuksia tai vaalikannatusta. Esitetyt prosenttiluvut ovat lähtöaineistosta, eikä niitä ole tässä erikseen tarkistettu alkuperäisestä tutkimusraportista.
KOKOOMUKSEN VAHVIN VALTTIKORTTI HORJUU – MITÄ ON TAPAHTUNUT?
Suomen poliittisessa keskustelussa on pitkään vallinnut yksi melko vakiintunut käsitys: kokoomus on puolue, johon monet äänestäjät yhdistävät talousosaamisen, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamisen.
Juuri nämä teemat ovat olleet puolueen poliittisen identiteetin keskiössä.
Muutos on merkittävä, sillä työllisyys oli yksi kokoomuksen tärkeimmistä vaaliteemoista vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.
Pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus on perustellut monia ratkaisujaan tarpeella vahvistaa julkista taloutta, lisätä työnteon kannustimia ja parantaa Suomen kilpailukykyä.
Mutta mitä tapahtuu, jos äänestäjät eivät enää pidä hallituksen suurinta puoluetta uskottavimpana vaihtoehtona juuri näissä kysymyksissä?
Se on kysymys, joka voi nousta ratkaisevaan asemaan seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Kokoomuksen ongelma ei ole välttämättä se, että sen talouspoliittinen profiili olisi kadonnut kokonaan.
Ongelma on se, että puolueen aiemmin selvä etumatka näyttää kaventuneen.
Ja politiikassa mielikuvien muuttuminen voi olla yhtä merkittävää kuin yksittäinen talouspäätös.
LUVUT HERÄTTÄVÄT HUOMIOTA – LUOTTAMUS VELKAPOLITIIKKAAN HEIKENTYNYT
Tutkimuksen ehkä puhuttelevimmat havainnot liittyvät valtion velkaantumiseen ja talouskasvuun.
Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla 51 prosenttia vastaajista piti kokoomusta puolueena, joka edistää ponnekkaimmin valtion velkaantumisen pysäyttämistä.
Uudessa aineistossa osuus on pudonnut 30 prosenttiin.
Kyse on 21 prosenttiyksikön muutoksesta.
Myös talouskasvun vauhdittamisessa kokoomuksen asema on heikentynyt.
Aiemmin 60 prosenttia suomalaisista yhdisti teeman vahvimmin kokoomukseen. Nyt vastaava osuus on tutkimustietojen mukaan 42 prosenttia.
Kokoomus on edelleen näiden kahden teeman kärjessä, mutta pudotus on huomattava.
Lukujen poliittinen merkitys on suuri.
Jos puolue rakentaa vaalikampanjansa talouden ympärille, sen on kyettävä vakuuttamaan kansalaiset siitä, että sen ratkaisut tuottavat tuloksia.
Hallitusvastuu tekee tästä erityisen vaikeaa.
Oppositiossa puolue voi arvostella vallitsevaa tilannetta ja esittää vaihtoehtoja. Hallituksessa sen on puolestaan vastattava tehdyistä päätöksistä ja niiden seurauksista.
Kokoomukselle tämä tarkoittaa sitä, että seuraavat kuukaudet voivat muodostua ratkaiseviksi puolueen talouspoliittisen uskottavuuden kannalta.
Työllisyyden parantaminen on näistä merkittävimpiä.
Lähtöaineiston mukaan noin viisi kuudesta suomalaisesta pitää työllisyyden vahvistamista erittäin tärkeänä seuraavalla hallituskaudella.
Tällaisessa tilanteessa puolueiden välinen mielikuvakilpailu ei ole vähäpätöinen asia.
SDP nousu työllisyyskysymyksessä voi merkitä sille huomattavaa poliittista mahdollisuutta.
Puolue on perinteisesti korostanut työntekijöiden asemaa, julkisia palveluja ja sosiaalista turvallisuutta.
Nyt sen haasteena on osoittaa, että nämä tavoitteet voidaan yhdistää uskottavaan talouskasvuun ja korkeampaan työllisyyteen.
SDP puheenjohtaja Antti Lindtman on oppositiojohtajana asemassa, jossa hallituksen vaikeudet tarjoavat mahdollisuuden haastaa pääministerin talouslinja.
Mutta mielikuvajohtajuus ei vielä takaa vaalivoittoa.
Äänestäjät arvioivat puolueita myös niiden ehdotusten toteuttamiskelpoisuuden, johtajien uskottavuuden ja yleisen poliittisen tilanteen perusteella.
SDP on siis muutettava tutkimuksessa näkyvä etumatka konkreettiseksi poliittiseksi luottamukseksi.
TERVEYDENHUOLTO JA VANHUSTENHOITO – HALLITUKSEN TOINEN VAIKEA RINTAMA
Talous ei ole ainoa alue, jolla SDP on tutkimuksen mukaan vahvoilla.
Myös terveydenhuollon kehittäminen ja vanhustenhoidon parantaminen kuuluvat teemoihin, joissa puolue nähdään ponnekkaana toimijana."
Vastaukset 1
Vanhimmat
debiilidemarit pitävät suojatyöpaikkoja samanarvoisina , kun vientiyhtiöiden työpaikkoja ilman minkäänlaisia tukia tietenkin 😠😠😠