Vihreät kutistaisi metsävähennystä ja laittaisi puun polton verolle

Miten nykyisin vihervasemmistolainen vihreiden sisarpuolue keskusta suhtautuu näihin kotimaista maaseutua kurjistaviin city-vihreiden ehdotuksiin?

Varsinkin sitä että tavallisten ihmisten polttopuiden käyttöä sekä saunomisessa että lämmittämisessä yrittäisiin estää ja hankaloittaa verotuksen ja viranomaisvalvonnan kautta?

Kannattaisi nykyinen Saarikon-Kaikkosen linja tätä mahdollisesti seuraavassa hallituksessa?

https://www.metsalehti.fi/uutiset/vihreat-kutistaisi-metsavahennysta-ja-vahentaisi-hakkuiden-tukia/
2682
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Mistä löytyy tietosi siitä, että Vihreät esittäisi puunpolton verottamista. Kaikki ehdotukset näyttävät tuon linkin perusteella olevan verotukien poistamisia eikä suinkaan verotuksen lisäämistä. Tavallisia ihmisiä ei veroteta mistään puunpoltosta. Jokainen voi nyt ja jatkossa kaataa esim. omasta metsästään polttopuita ja lämmittää niillä takkaansa ja saunaa ihan niin kuin tähänkin asti. Vihreät eivät ole ainakaan tuon linkkisi perusteella esittämässä tähän mitään muutosta.

Vihreiden ehdotukset tuntuvat ihan järkevilta. Fossiilienergian tuottamista ei tule tukea valtion varoilla, koska se estää osaltaan meitä saavuttamasta ilmastotavoitteet. Jos emme niitä saavuta, maksamme sitten korkeaa hintaa päästölauppaostojen kautta, mikä voi tulla koko yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin tällaisten tukien maksaminen, mikä sekin rasittaa yhteiskunnan pussia. Metsäteollisuushan se on se, joka maksattaa tässä laskujaan veronmaksajilla.

Äänestä
  • Aika moni ostaa polttopuunsa, ja siitä maksettavaa veroa Vihreät haluaa korottaa. Etkö sitä tiennyt?

    Pimeä klapikauppa tästä yltyisi, etenkin kun EU on määräämässä myytäville klapeille(kin) alkuperätodistusvaateen.

    Omasta metsästä kaadettavasta polttopuusta, kuten muustakin tarvepuusta, vaikkapa hirsisen puuvaraston tekemisestä, pitää tehdä ilmoitus verottajalle metsäveroilmoituksen osana, ja tästäkin joissakin tapauksissa määrätään vero.

    Metsätulo luetaan pääomaverotuksen piiriin, ja siitä maksetaan korkeampaa veroa (30%) kuin vaikkapa osingoista (27%).

    Kerro MPP miksi näin? Eikä olisi oikeudenmukaista, että kaikki pääomaverotettavat tulot verotettaisiin puunmyyntiveron prosentilla,

    Äänestä

  • Ole hyvä...

    IS: Puunpoltto, sokeri, yritystuet... – näin vihreät verottaisivat

    https://www.is.fi/politiikka/art-2000012423220.html

    Voitko nyt ystävällisesti kommentoida itse aloitusta etkä siirrellä maalintolppia tai sumuttaa keskustelunkulkua pois itse aiheesta?

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Aika moni ostaa polttopuunsa, ja siitä maksettavaa veroa Vihreät haluaa korottaa. Etkö sitä tiennyt?

    Pimeä klapikauppa tästä yltyisi, etenkin kun EU on määräämässä myytäville klapeille(kin) alkuperätodistusvaateen.

    Omasta metsästä kaadettavasta polttopuusta, kuten muustakin tarvepuusta, vaikkapa hirsisen puuvaraston tekemisestä, pitää tehdä ilmoitus verottajalle metsäveroilmoituksen osana, ja tästäkin joissakin tapauksissa määrätään vero.

    Metsätulo luetaan pääomaverotuksen piiriin, ja siitä maksetaan korkeampaa veroa (30%) kuin vaikkapa osingoista (27%).

    Kerro MPP miksi näin? Eikä olisi oikeudenmukaista, että kaikki pääomaverotettavat tulot verotettaisiin puunmyyntiveron prosentilla,

    Ei omasta metsästä otettua polttopuuta tarvitse ilmoittaa verottajalle. Mutta eipä toisaalta klapikonettakaan voi vähentää verotuksessa, jos sitä käytetään vain oman talouden tarpeisiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Ei omasta metsästä otettua polttopuuta tarvitse ilmoittaa verottajalle. Mutta eipä toisaalta klapikonettakaan voi vähentää verotuksessa, jos sitä käytetään vain oman talouden tarpeisiin.

    Joissain tapauksissa pitää omaan käyttöön tuleva polttopuu ilmoittaa, jos vaikkapa harjoittaa pienimuotoista kasvihuoneviljelyä, tai vaikkapa pitää kotileipomoa, ja lämmittää uunia tai sitä kasvihuonetta puulla.

    Ylipäätään jos puuta ottaa omaan käyttöön silloin kun harjoittaa kotoa käsin jotain verotettavaa toimintaa johon puuta voi käyttää se pitää ilmoittaa. Moni ei ilmoita, mutta se onkin sitten eri juttu.

    Äänestä

  • Vihreiden ajatus on, että lisätään veroa tai poistetaan verohelpotuksia haitallisiksi katsotuille asioille. Puun poltto heidän mielestään on sellainen. Yhtenä monista muista.

    Tässä näkyy vihreiden typeryys.

    Jos haittaverot toimivat niinkuin ajatellaan, kyseisten toimintojen (tai tuotteiden myynnin) pitäisi loppua, ja silloinhan verotulotkin näistä loppuu. Haihtuvat verotulot pitää korvata jollain, ja se kiristää työn verotusta, tai sitten otetaan lisää velkaa.

    Esimerkki sähköautot. Niitä ei veroteta ostohinnassa, polttomoottoriautoissa taasen on päästöihin sidottu vero. Kun ihmiset siirtyvät sähköautoihin, autoveron tuotto on laskenut. Samoin polttoaineista saadut verotulot (bensan hinnassa on tunnetusti paljon veroa). Se on lisännyt velanoton tarvetta, ja näyttää piakkoin pakottavan jonkinlaiseen uuteen veroon joka kohdistuu myös sähköautoon, todennäköisesti kilometriveroon.

    Sähkön ja akkujen tuotanto aiheuttaa vieläpä päästöjä ja luontokatoa niin runsaasti, että edes ilmastonmuutosta ei sähköautoon siirtyminen hillitse, vaikka sillä sitä perustellaan.

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Aika moni ostaa polttopuunsa, ja siitä maksettavaa veroa Vihreät haluaa korottaa. Etkö sitä tiennyt?

    Pimeä klapikauppa tästä yltyisi, etenkin kun EU on määräämässä myytäville klapeille(kin) alkuperätodistusvaateen.

    Omasta metsästä kaadettavasta polttopuusta, kuten muustakin tarvepuusta, vaikkapa hirsisen puuvaraston tekemisestä, pitää tehdä ilmoitus verottajalle metsäveroilmoituksen osana, ja tästäkin joissakin tapauksissa määrätään vero.

    Metsätulo luetaan pääomaverotuksen piiriin, ja siitä maksetaan korkeampaa veroa (30%) kuin vaikkapa osingoista (27%).

    Kerro MPP miksi näin? Eikä olisi oikeudenmukaista, että kaikki pääomaverotettavat tulot verotettaisiin puunmyyntiveron prosentilla,

    Evät vhreät ole aikeissa korottaa polttopuun verotusta ainakaan tuon uutisen perusteella. Voitko siis linkittää sen uutisen tai muun tiedon, missä näin kerrotaan. Vhreät haluavat poistaa verotukia, se ei ole verojen korottamista vaan yhteiskunnan maksamien tukien poistamista, millä helpotetaan valtion taloutta. Se toimii siis täysin yksi yhteen velkajarrutavotteen kanssa.

    Ei omaan käyttöön kaadetusta puusta määrätä veroa sen paremmin maaseudun asukkaalle kuin kesämökkiläiselle. Siitä ei siis synny mitään pääomaveron piiriin kuuluvaa tuloa. Vain sillon, kun myy puuta muualle eli harjoittaa liiketomintaa, syntyy verotettavaa tuloa.

    Myyntivoitosta verotetaan yrityksen omistajaa saamastaan votosta, kun hän myy. Osingosta verotetaan voittovaroista jaettavan pääoman saajaa. Näin se on kaikessa yritystominnassa ja kaikissa länsimaissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Joissain tapauksissa pitää omaan käyttöön tuleva polttopuu ilmoittaa, jos vaikkapa harjoittaa pienimuotoista kasvihuoneviljelyä, tai vaikkapa pitää kotileipomoa, ja lämmittää uunia tai sitä kasvihuonetta puulla.

    Ylipäätään jos puuta ottaa omaan käyttöön silloin kun harjoittaa kotoa käsin jotain verotettavaa toimintaa johon puuta voi käyttää se pitää ilmoittaa. Moni ei ilmoita, mutta se onkin sitten eri juttu.

    Tottakai se kannattaa ilmoittaa aina, kun se on vähennyskelpoinen osto. Sehän merkitään kirjanptoonkin ostona.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Vihreiden ajatus on, että lisätään veroa tai poistetaan verohelpotuksia haitallisiksi katsotuille asioille. Puun poltto heidän mielestään on sellainen. Yhtenä monista muista.

    Tässä näkyy vihreiden typeryys.

    Jos haittaverot toimivat niinkuin ajatellaan, kyseisten toimintojen (tai tuotteiden myynnin) pitäisi loppua, ja silloinhan verotulotkin näistä loppuu. Haihtuvat verotulot pitää korvata jollain, ja se kiristää työn verotusta, tai sitten otetaan lisää velkaa.

    Esimerkki sähköautot. Niitä ei veroteta ostohinnassa, polttomoottoriautoissa taasen on päästöihin sidottu vero. Kun ihmiset siirtyvät sähköautoihin, autoveron tuotto on laskenut. Samoin polttoaineista saadut verotulot (bensan hinnassa on tunnetusti paljon veroa). Se on lisännyt velanoton tarvetta, ja näyttää piakkoin pakottavan jonkinlaiseen uuteen veroon joka kohdistuu myös sähköautoon, todennäköisesti kilometriveroon.

    Sähkön ja akkujen tuotanto aiheuttaa vieläpä päästöjä ja luontokatoa niin runsaasti, että edes ilmastonmuutosta ei sähköautoon siirtyminen hillitse, vaikka sillä sitä perustellaan.

    Puun poltto on haitallista, koska se fossiilipäästöjä. Se ei haitalliista vain Vihreiden mielestä. Vhreiden kannatus on varsin marginaalista niissä kaikissa valtioissa, jotka pyrkivät päästöjen vähentämiseen. Suomen osalta tämä perustuu paljossa EUssa sovittuun. Vihreän ryhmän osuus EU-parlamentista on noin 7 % eli samaa luokkaa kuin Vhreiden kannatus Suomessa. Tällä porukalla väität niitä päätöksiä tehdyn? Miettisit nyt vähän.

    Fossiilienergia on korvaantunut kotimaiselle energialla. Fossiilienergiaa eli öljyä, kaasua ja polttopuuta tuotiin suuret määrät Venäjältä ennen vuotta 2022. Tämän energian tilalle on tullut pääosin ktotmaista tuuli- ja aurinkovoimaenergiaa. Siinä syntyvä tulo jää paljossa kotimaahan ja Suomessa verotettavaa. Aiemmin tästä energiasta maksettiin Venäjälle.

    Sähköautoista en ala tässä jaahaamaan. Osin voit olla oikeassa ja varsinkin siltä osin, kun valmistetaan raskaita sähköautoja. Niiden hyödyt alkavat olla kyseenalaisia. Pienet sähköautot sopivat lyhyden matkojen liikenteeseen ja ovat järkevä siirtymä. Ymmärrän hyvin sen, että Suomen kylmissä oloissa sähköautolla on haittoja pitkien matkojen ajoissa.

    Polttoaineiden jakeluvelvoitteen luulisi olevan myös positiivinen asia. Sillä saadaan kaksi hyötyä. Ensinnäkin vähennetään päästöjä ja toiseksi polttoaineeseen lisätään kotimaista biopolttoainetta. Eli ostetaan vähemmän sitä myöten ulkomailta ja korvataan se kotimaisella.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Joissain tapauksissa pitää omaan käyttöön tuleva polttopuu ilmoittaa, jos vaikkapa harjoittaa pienimuotoista kasvihuoneviljelyä, tai vaikkapa pitää kotileipomoa, ja lämmittää uunia tai sitä kasvihuonetta puulla.

    Ylipäätään jos puuta ottaa omaan käyttöön silloin kun harjoittaa kotoa käsin jotain verotettavaa toimintaa johon puuta voi käyttää se pitää ilmoittaa. Moni ei ilmoita, mutta se onkin sitten eri juttu.

    >>Joissain tapauksissa pitää omaan käyttöön tuleva polttopuu ilmoittaa, jos vaikkapa harjoittaa pienimuotoista kasvihuoneviljelyä, tai vaikkapa pitää kotileipomoa, ja lämmittää uunia tai sitä kasvihuonetta puulla.<<

    Normaalisti kasvihuoneviljely tai kotileipomomyynti kirjataan omalle yritystilille. Eli kasvihuoneviljelijä ja kotileipuri voivat vähentää polttopuuostonsa kirjanpidossaan kuluina, vaikka polttopuunsa olisikin ostettu käytännössä ostettu oman talouden sisältä.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Puun poltto on haitallista, koska se fossiilipäästöjä. Se ei haitalliista vain Vihreiden mielestä. Vhreiden kannatus on varsin marginaalista niissä kaikissa valtioissa, jotka pyrkivät päästöjen vähentämiseen. Suomen osalta tämä perustuu paljossa EUssa sovittuun. Vihreän ryhmän osuus EU-parlamentista on noin 7 % eli samaa luokkaa kuin Vhreiden kannatus Suomessa. Tällä porukalla väität niitä päätöksiä tehdyn? Miettisit nyt vähän.

    Fossiilienergia on korvaantunut kotimaiselle energialla. Fossiilienergiaa eli öljyä, kaasua ja polttopuuta tuotiin suuret määrät Venäjältä ennen vuotta 2022. Tämän energian tilalle on tullut pääosin ktotmaista tuuli- ja aurinkovoimaenergiaa. Siinä syntyvä tulo jää paljossa kotimaahan ja Suomessa verotettavaa. Aiemmin tästä energiasta maksettiin Venäjälle.

    Sähköautoista en ala tässä jaahaamaan. Osin voit olla oikeassa ja varsinkin siltä osin, kun valmistetaan raskaita sähköautoja. Niiden hyödyt alkavat olla kyseenalaisia. Pienet sähköautot sopivat lyhyden matkojen liikenteeseen ja ovat järkevä siirtymä. Ymmärrän hyvin sen, että Suomen kylmissä oloissa sähköautolla on haittoja pitkien matkojen ajoissa.

    Polttoaineiden jakeluvelvoitteen luulisi olevan myös positiivinen asia. Sillä saadaan kaksi hyötyä. Ensinnäkin vähennetään päästöjä ja toiseksi polttoaineeseen lisätään kotimaista biopolttoainetta. Eli ostetaan vähemmän sitä myöten ulkomailta ja korvataan se kotimaisella.

    Jaahas, taas MPP:n omaa "tietoa", puu on fossiilinen polttoaine. Kaikkien muiden mielestä se on uusiutuvaa, koska puu kasvaa jatkuvasti.

    Ne ovat tietysti MPP:n mielestä väärässä, jotka pitävät fossiilisina maan uumenissa vuosimiljoonia muhineita hiilivetyjä, puu se on joka on fossiilista.

    Sekin on mielenkiintoista, että jakeluvelvotteen kyseen ollessa MPP:n mielestä puu muuttuukin biopolttoaineeksi, eli uusiutuvaksi. Kas kun se biopolttoaine siinä bensassa ja dieselissä tehdään kotimaisesta puusta. Toki Neste tekee sitä myös palmusta, mutta puu se on palmukin.

    Tässä taas kerran nähdään MPP:n totaalinen yleistiedon puute ja asioiden kääntäminen oman mielen mukaan milloin mitenkin päin.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Evät vhreät ole aikeissa korottaa polttopuun verotusta ainakaan tuon uutisen perusteella. Voitko siis linkittää sen uutisen tai muun tiedon, missä näin kerrotaan. Vhreät haluavat poistaa verotukia, se ei ole verojen korottamista vaan yhteiskunnan maksamien tukien poistamista, millä helpotetaan valtion taloutta. Se toimii siis täysin yksi yhteen velkajarrutavotteen kanssa.

    Ei omaan käyttöön kaadetusta puusta määrätä veroa sen paremmin maaseudun asukkaalle kuin kesämökkiläiselle. Siitä ei siis synny mitään pääomaveron piiriin kuuluvaa tuloa. Vain sillon, kun myy puuta muualle eli harjoittaa liiketomintaa, syntyy verotettavaa tuloa.

    Myyntivoitosta verotetaan yrityksen omistajaa saamastaan votosta, kun hän myy. Osingosta verotetaan voittovaroista jaettavan pääoman saajaa. Näin se on kaikessa yritystominnassa ja kaikissa länsimaissa.

    Sitä ostettavaa polttopuuta tehdään usein ns. hankintatyönä, ja siinä metsän omistaja saa tietyn osan työstä tehdä verottomana.

    Kun vihreät on poistamassa tätä hankintatyön verovapaata osaa, se nostaa silloin puun verotusta, ja näkyy kuluttajalle klapien hinnassa.

    Itse puun hinnasta maksetaan päomaveroa, ja se on puusta korkeampi kuin pörssiyhtiöiden osingoista. Listaamattomien yritysten osingoissa on vielä omat huojennukset.

    Et vastaa miksi osinkoverotus pitää olla alempi kuin puun verotus. Puusta maksetaan koko tulon määrästä joko 30% tai 34% veroa, pörssiosingoista 15% on verovapaata, eli todellinen veroprosentti jää keskimäärin noin 27%:iin. Vastaa nyt, miksi tuota 15% verovapaata osuutta ei voida poistaa kun verotuksen pitäisi olla kaikille yhdenmukainen.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Jaahas, taas MPP:n omaa "tietoa", puu on fossiilinen polttoaine. Kaikkien muiden mielestä se on uusiutuvaa, koska puu kasvaa jatkuvasti.

    Ne ovat tietysti MPP:n mielestä väärässä, jotka pitävät fossiilisina maan uumenissa vuosimiljoonia muhineita hiilivetyjä, puu se on joka on fossiilista.

    Sekin on mielenkiintoista, että jakeluvelvotteen kyseen ollessa MPP:n mielestä puu muuttuukin biopolttoaineeksi, eli uusiutuvaksi. Kas kun se biopolttoaine siinä bensassa ja dieselissä tehdään kotimaisesta puusta. Toki Neste tekee sitä myös palmusta, mutta puu se on palmukin.

    Tässä taas kerran nähdään MPP:n totaalinen yleistiedon puute ja asioiden kääntäminen oman mielen mukaan milloin mitenkin päin.

    Ei puun uusutuvuus ole merkityksellistä, jos puuta hakataan enemmän kuin päästöt vähenevät hilinieluvaikutuksen johdosta. Puun polttäminen lisää siis kahta kautta fossiilipäästöjä. Poltto lisää välittömästi päästöjä ja liiian aikaiset ja liialliset hakkuut vähentävät hiilinieluja.

    Biopolttoainetta ei tehdä puusta vaan metsänkaadon jätteistä ja sellunkeiton svutuotteista puun osalta. Mutta valmistetuksessa käytetään myös rypsiä, rapsia, ruokajätteitä ja rasvoja. Se on siis tehokas tapa hyödyntää eri tuotteiden valmistuksen hyödyttömäksi aiemmin koettuja osia, joita on vaan viety kaatopaikoille ja imeytetty maahan. Nesteenkin siivuilta voi tutkailla sitä, mistä kaikesta se valmistaa biopolttoaineita.

    Että se siitä tiedosta ja sen puutteesta.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Sitä ostettavaa polttopuuta tehdään usein ns. hankintatyönä, ja siinä metsän omistaja saa tietyn osan työstä tehdä verottomana.

    Kun vihreät on poistamassa tätä hankintatyön verovapaata osaa, se nostaa silloin puun verotusta, ja näkyy kuluttajalle klapien hinnassa.

    Itse puun hinnasta maksetaan päomaveroa, ja se on puusta korkeampi kuin pörssiyhtiöiden osingoista. Listaamattomien yritysten osingoissa on vielä omat huojennukset.

    Et vastaa miksi osinkoverotus pitää olla alempi kuin puun verotus. Puusta maksetaan koko tulon määrästä joko 30% tai 34% veroa, pörssiosingoista 15% on verovapaata, eli todellinen veroprosentti jää keskimäärin noin 27%:iin. Vastaa nyt, miksi tuota 15% verovapaata osuutta ei voida poistaa kun verotuksen pitäisi olla kaikille yhdenmukainen.

    El jos veronmaksajat tukisivat koko puun hankinnan sataprosenttisesti eli sosialisoimalla menot, se olisi sinusta ihan ok. Tukia voitaisiin sen perusteella lisätä tappiin saakka maksattamalla kaikki viulut veronmaksajiilla. Verotuet ovat sitä, että menoja sosialiisoidaan veronmaksajien piikkiin. Tässä kohdin polttopuiden verotukien poisto tarkoittaa sitä, että puun käytöstä maksavat ne, jotka sitä käyttävät. Maksua ei kohdenneta niihin, jotka eivät polta puuta. Se ihan sama periaate, että kun sinä tankkaat polttoainetta tai ostat kaupasta kahvia, niin sinä maksat siitä omasta kulutuksestasi etkä siirrä maksua kaikille veronmaksajille. Verotuki tarkoittaa sitä, että kaveritkin maksavat sinun kulutuksesi. Jos siis klapien ostaja tarvitsee klapeja, maksakoon niistä itse. Ostan vuosittain itsekin jonkun verran näitä klapeja ja olen kyllä valmis maksamaan niistä koko laskun itse.

    En nyt tunne tarkkaan metsäverotusta, mutta noin yleisesti yrittäjä maksaa veroja eli yritysveroa voitosta eli nykyisin 20 % voitollisesta tuoksesta. Voiitto syntyy, kun myyntituloista vähennetään sen tuottamiseen tarvittavat erilaiiset hankinnat. Yrittäjä maksaa 30 - 34 %:n myyntivoittoveroa, jos hän myy koko yrityksensä ulkopuolselle. Yrityksen omistaja maksaa osinkoveroa saamistaan osingoista. Jos osnkoja ei nosteta, yrittäjä ja omistajat selviävät 20 %:n verolla. Sen ohella he voivat saada palkkaa yrityksestä, jos ovat työsuhteessa siihen. Sekoitat nyt er verotusmuotoja aika omituisella tavalla.

    Osakkeenomistajakin maksaa 30 - 34 %:n myyntivoittoveroa myydessän voitollisesti osakkeitaan. Jos hän ei myy ja saa osinkoa, hän maksaa veroa saamistaan osingoista eli yrityksen tuotoista.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    El jos veronmaksajat tukisivat koko puun hankinnan sataprosenttisesti eli sosialisoimalla menot, se olisi sinusta ihan ok. Tukia voitaisiin sen perusteella lisätä tappiin saakka maksattamalla kaikki viulut veronmaksajiilla. Verotuet ovat sitä, että menoja sosialiisoidaan veronmaksajien piikkiin. Tässä kohdin polttopuiden verotukien poisto tarkoittaa sitä, että puun käytöstä maksavat ne, jotka sitä käyttävät. Maksua ei kohdenneta niihin, jotka eivät polta puuta. Se ihan sama periaate, että kun sinä tankkaat polttoainetta tai ostat kaupasta kahvia, niin sinä maksat siitä omasta kulutuksestasi etkä siirrä maksua kaikille veronmaksajille. Verotuki tarkoittaa sitä, että kaveritkin maksavat sinun kulutuksesi. Jos siis klapien ostaja tarvitsee klapeja, maksakoon niistä itse. Ostan vuosittain itsekin jonkun verran näitä klapeja ja olen kyllä valmis maksamaan niistä koko laskun itse.

    En nyt tunne tarkkaan metsäverotusta, mutta noin yleisesti yrittäjä maksaa veroja eli yritysveroa voitosta eli nykyisin 20 % voitollisesta tuoksesta. Voiitto syntyy, kun myyntituloista vähennetään sen tuottamiseen tarvittavat erilaiiset hankinnat. Yrittäjä maksaa 30 - 34 %:n myyntivoittoveroa, jos hän myy koko yrityksensä ulkopuolselle. Yrityksen omistaja maksaa osinkoveroa saamistaan osingoista. Jos osnkoja ei nosteta, yrittäjä ja omistajat selviävät 20 %:n verolla. Sen ohella he voivat saada palkkaa yrityksestä, jos ovat työsuhteessa siihen. Sekoitat nyt er verotusmuotoja aika omituisella tavalla.

    Osakkeenomistajakin maksaa 30 - 34 %:n myyntivoittoveroa myydessän voitollisesti osakkeitaan. Jos hän ei myy ja saa osinkoa, hän maksaa veroa saamistaan osingoista eli yrityksen tuotoista.

    Väännät taas asiaa ihan toiseksi.

    Sinä väitit, etteivät vihreiden ohjelma korottaisi puunpolton verotusta. Todistin sinulle vain, että todellisuudessa korottaisi. Siis oikaisin sinun väärän väitteesi. Ei se tarkoita, että kannattaisin polttopuun hintaa 100% yhteiskunnan maksettavaksi, kuten väität. Koeta edes joskus pysyä siinä asiassa josta keskustellaan. Siis tässä tapauksessa vihreiden vaatimuksissa.

    Puhuin myös juurikin osinkojen verotuksesta

    Puun myynti vastaa osinkoja, puu on sitä tuottoa, jonka sijoitukselle, siis ostetulle metsätilalle, saa. Puun kasvu vastaa ylijäämää, josta yritykset maksavat osinkonsa. Suurin osa metsänomistajista (yksityisistä) on nykyisin kaupunkilaisia, jotka eivät tee metsissään mitään itse, myyvät puuta vain silloin tällöin. Tätä verotetaan pääomaverotuksella, joko 30% tai 34% verokannalla.

    Osakesijoittaja ostaa osakkeita saadakseen osingoista tuottoja sijoitukselleen, metsäsijoittaja ostaa metsää saadakseen puunmyyntitulojen kautta tuottoa sijoitukselleen. Osinkojen verotuksessa 15 % tuotosta saa verottomana, eli todellinen pääomavero jää puunmyynnin veroa pienemmäksi.

    Niin osakkeiden kuin metsätilan myynnissä molemmissa myynnistä maksetaan myyntivoittoveroa aivan samoin perustein.

    Voisitko nyt vastata siihen kysymykseen, miksi osinkotuloa ei voida verottaa samoin prosentein, ilman 15% verovapaata osuutta, kuin puun myyntiä. Väitäthän, että kaikki verohelpotuset ovat pahasta, siis myös osinkojen 15% verovapaus.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Ei puun uusutuvuus ole merkityksellistä, jos puuta hakataan enemmän kuin päästöt vähenevät hilinieluvaikutuksen johdosta. Puun polttäminen lisää siis kahta kautta fossiilipäästöjä. Poltto lisää välittömästi päästöjä ja liiian aikaiset ja liialliset hakkuut vähentävät hiilinieluja.

    Biopolttoainetta ei tehdä puusta vaan metsänkaadon jätteistä ja sellunkeiton svutuotteista puun osalta. Mutta valmistetuksessa käytetään myös rypsiä, rapsia, ruokajätteitä ja rasvoja. Se on siis tehokas tapa hyödyntää eri tuotteiden valmistuksen hyödyttömäksi aiemmin koettuja osia, joita on vaan viety kaatopaikoille ja imeytetty maahan. Nesteenkin siivuilta voi tutkailla sitä, mistä kaikesta se valmistaa biopolttoaineita.

    Että se siitä tiedosta ja sen puutteesta.

    Puu ei ole fossiilinen vaikka kuinka jänkkäät.

    Mistä ihmeen fossiilipäästöistä puhut puun poltossa?

    Puun poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta koska kaadetun puun tilalle kasvaa uusi joka sitoo ilmakehän hiilidioksidia, se on uusiutuva polttoaine, ei fossiilinen kuten jänkkäät. Puu ei aiheuta fossiilipäästöjä, Vai onko surkea yleistietosi sillä tasolla, ettet erota fossiilisten hiilipäästöjä uusiutuvien hiilipäästöistä?

    Maan uumenissa vuosimiljoonia muhineet öljy tai kaasu eivät ole uusiutuvia, koska niiden tilalle ei muodostu uutta öljyä tai kaasua joka sitoisi ilmakehään päässyttä hiiltä. Siksi ne ovat fossiilisia ja lisäävät ilmakehän hiilen määrää, toisin kuin puu, joka on osa luonnollista hiilen kiertoa.

    Puun polttaminen ei siis lisää fossiilipäästöjä kuten jänkkäät, mutta poltto vapauttaa hiilen ilmakehään, josta se hiljalleen palautuu takaisin puihin niiden kasvaessa. Metsiin jätetty puu kuolee ja lopulta lahoaa, jolloin se yhtälailla vapauttaa hiilensä ilmakehään. Siinä mielessä hakkuiden vähentäminen ei vähennä hiilen määrää ilmakehässä kuin hyvin lyhyellä aikajänteellä.

    Maaperä sitoo myös hiiltä, vaikka sitä ei hiilitase laskelmissa oteta huomioon. Jostain syystä kuitenkin näissä taseissa maaperä lasketaan päästölähteeks silloin kun puhutaan metsien hakkuista tai pelloista.

    Kaupunkien kasvun, tuulivoimaloiden tai sähkönsiirtolinjojen alle jäävän puuttoman maaperän alaa ei lasketa taseissa päästöksi. Mikä on loogista siinä mielessä, ettei maaperään sitoutuvaa hiiltäkään lasketa nieluksi.

    Matemaattisesti tuo metsien hiilliyhtälö on siis mahdoton, sillä maaperä ei voi päästää hiiltä jos sitä ei siihen ensin sitoudu.

    Mutta nämä metsien laskentakaavat ovatkin poliittisia, ei matemaattisia. Ruotsissa vastaava laskenta hoidetaan mittauksiin perustuen, ja siellä metsät ovat huomattavasti suurempi hiilinielu, vaikka metsät ovat samoilla leveysasteilla ja samantyyppisillä maapohjilla kuin meillä.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Väännät taas asiaa ihan toiseksi.

    Sinä väitit, etteivät vihreiden ohjelma korottaisi puunpolton verotusta. Todistin sinulle vain, että todellisuudessa korottaisi. Siis oikaisin sinun väärän väitteesi. Ei se tarkoita, että kannattaisin polttopuun hintaa 100% yhteiskunnan maksettavaksi, kuten väität. Koeta edes joskus pysyä siinä asiassa josta keskustellaan. Siis tässä tapauksessa vihreiden vaatimuksissa.

    Puhuin myös juurikin osinkojen verotuksesta

    Puun myynti vastaa osinkoja, puu on sitä tuottoa, jonka sijoitukselle, siis ostetulle metsätilalle, saa. Puun kasvu vastaa ylijäämää, josta yritykset maksavat osinkonsa. Suurin osa metsänomistajista (yksityisistä) on nykyisin kaupunkilaisia, jotka eivät tee metsissään mitään itse, myyvät puuta vain silloin tällöin. Tätä verotetaan pääomaverotuksella, joko 30% tai 34% verokannalla.

    Osakesijoittaja ostaa osakkeita saadakseen osingoista tuottoja sijoitukselleen, metsäsijoittaja ostaa metsää saadakseen puunmyyntitulojen kautta tuottoa sijoitukselleen. Osinkojen verotuksessa 15 % tuotosta saa verottomana, eli todellinen pääomavero jää puunmyynnin veroa pienemmäksi.

    Niin osakkeiden kuin metsätilan myynnissä molemmissa myynnistä maksetaan myyntivoittoveroa aivan samoin perustein.

    Voisitko nyt vastata siihen kysymykseen, miksi osinkotuloa ei voida verottaa samoin prosentein, ilman 15% verovapaata osuutta, kuin puun myyntiä. Väitäthän, että kaikki verohelpotuset ovat pahasta, siis myös osinkojen 15% verovapaus.

    Verotuen poistaminen ei nosta yhtään puiden myynnin veroa. Se poistaa vain yhteiskunnan eli meidän veronmaksien osallistumisen puun myyjän verojen maksuun. Jos siis puun myyjän maksama vero alenee sen vuoksi esim. puoleen, se tarkoittaa, että me veronmaksajat otamme piikkiimme sen toisen puolen. Se on ihan puhdasta sosialismia, joka istuu huonosti markkinatalouteen. Todellisuudessa veronmaksu siirtyy tuen osalta hintoihin. Eli puun ostaja maksaa sen sijaan, että kaikki maksaisivat. Ihan niin kuin valtaosin muissakin tuotteiden ostoissa. Eikö mene perille?

    Puun myynnin ja muun kaupankäynnin verotusta tulee verrata samanlaisissa olosuhteissa. Osinkoa voivat maksaa vain osakeyhtiöt. Jos siis metsänomistaja perustaa puuyrityksensä osakeyhtiömuotoiseksi, hän voi ihan hyvin maksaa tuottonsa osinkoina. Avoimet ja yritykset eivätkä toiminimet voi maksaa osinkoja. Omistajat vovat tehdä niistä yksityisottoja, jotka luetaan heidän lisänä heidän henkilökohtaiseen verotukseensa. Osingoista pääsee siis nauttimaan ihan yksinkertaista tietä eli perustamalla osakeyhtiön liiketoimintamuodoksi. Puun kasvu on ihan ikioma keksintösi "osingosta". En tiedä tarkkaan, miksi järjestelmä on sovittu jo aikapäiviä sitten tällaiseksi. Todennäköisesti siinä on mallinnettu kv. systeemiä eli sitä mikä on olllut yleisesesti vallalla markkinatalousmaissa. Sosiaslistiset maat ovat sitten eri juttu. Tuet ovat osa sosialistisista ajattelua.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Puu ei ole fossiilinen vaikka kuinka jänkkäät.

    Mistä ihmeen fossiilipäästöistä puhut puun poltossa?

    Puun poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mutta koska kaadetun puun tilalle kasvaa uusi joka sitoo ilmakehän hiilidioksidia, se on uusiutuva polttoaine, ei fossiilinen kuten jänkkäät. Puu ei aiheuta fossiilipäästöjä, Vai onko surkea yleistietosi sillä tasolla, ettet erota fossiilisten hiilipäästöjä uusiutuvien hiilipäästöistä?

    Maan uumenissa vuosimiljoonia muhineet öljy tai kaasu eivät ole uusiutuvia, koska niiden tilalle ei muodostu uutta öljyä tai kaasua joka sitoisi ilmakehään päässyttä hiiltä. Siksi ne ovat fossiilisia ja lisäävät ilmakehän hiilen määrää, toisin kuin puu, joka on osa luonnollista hiilen kiertoa.

    Puun polttaminen ei siis lisää fossiilipäästöjä kuten jänkkäät, mutta poltto vapauttaa hiilen ilmakehään, josta se hiljalleen palautuu takaisin puihin niiden kasvaessa. Metsiin jätetty puu kuolee ja lopulta lahoaa, jolloin se yhtälailla vapauttaa hiilensä ilmakehään. Siinä mielessä hakkuiden vähentäminen ei vähennä hiilen määrää ilmakehässä kuin hyvin lyhyellä aikajänteellä.

    Maaperä sitoo myös hiiltä, vaikka sitä ei hiilitase laskelmissa oteta huomioon. Jostain syystä kuitenkin näissä taseissa maaperä lasketaan päästölähteeks silloin kun puhutaan metsien hakkuista tai pelloista.

    Kaupunkien kasvun, tuulivoimaloiden tai sähkönsiirtolinjojen alle jäävän puuttoman maaperän alaa ei lasketa taseissa päästöksi. Mikä on loogista siinä mielessä, ettei maaperään sitoutuvaa hiiltäkään lasketa nieluksi.

    Matemaattisesti tuo metsien hiilliyhtälö on siis mahdoton, sillä maaperä ei voi päästää hiiltä jos sitä ei siihen ensin sitoudu.

    Mutta nämä metsien laskentakaavat ovatkin poliittisia, ei matemaattisia. Ruotsissa vastaava laskenta hoidetaan mittauksiin perustuen, ja siellä metsät ovat huomattavasti suurempi hiilinielu, vaikka metsät ovat samoilla leveysasteilla ja samantyyppisillä maapohjilla kuin meillä.

    Joo, ei puu ole fossiilinen, mutta sen hakkuista ja käytöstä aiheutuu enemmän päästöjä, jos kaadetun metsän tilalle ei kasvateta uutta. Ja vaikka kasvatettaisiinkin, puun käyttö nyt tuottaa valtavan määrän päästöä, joka korvautuu uudella metsällä vasta ehkä 20 - 30 vuoden kuluttua. Metsätaseen eli pystyssä olevan metsän eli sen hiiltä sitovan metsän ei pitäisi antaa siis vähentyä väliaikaisestikaan.

    Kun puusta on hyvän metsätaseen ylläpitämiseksi pulaa, yhteiskunnan näkökulmasta on olennaista pohtia, kannattaako raaka-ainetta käyttää metsäteollisuuden, rakennusteollisuuden, huonekaluteollisuuden vai puunpolton tarpeisiin. Sillon pitäisi katsoa, mikä näistä on helpoiten korvattavissa. Äkkiä arvaten sanoisin, että puun polttaminen on tältä kannalta vähiten hyödyllinen ja vähentäminen kannattaa kohdentaa sinne, mikä on vähiten hyvödyllstä. Yleisesest ottaen ilmastotutkijat ja -politikot pitävät Suomessa suurmpana ongelmana päästöjen osalta ns. maankäyttösektorin huonoja tuloksia.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Verotuen poistaminen ei nosta yhtään puiden myynnin veroa. Se poistaa vain yhteiskunnan eli meidän veronmaksien osallistumisen puun myyjän verojen maksuun. Jos siis puun myyjän maksama vero alenee sen vuoksi esim. puoleen, se tarkoittaa, että me veronmaksajat otamme piikkiimme sen toisen puolen. Se on ihan puhdasta sosialismia, joka istuu huonosti markkinatalouteen. Todellisuudessa veronmaksu siirtyy tuen osalta hintoihin. Eli puun ostaja maksaa sen sijaan, että kaikki maksaisivat. Ihan niin kuin valtaosin muissakin tuotteiden ostoissa. Eikö mene perille?

    Puun myynnin ja muun kaupankäynnin verotusta tulee verrata samanlaisissa olosuhteissa. Osinkoa voivat maksaa vain osakeyhtiöt. Jos siis metsänomistaja perustaa puuyrityksensä osakeyhtiömuotoiseksi, hän voi ihan hyvin maksaa tuottonsa osinkoina. Avoimet ja yritykset eivätkä toiminimet voi maksaa osinkoja. Omistajat vovat tehdä niistä yksityisottoja, jotka luetaan heidän lisänä heidän henkilökohtaiseen verotukseensa. Osingoista pääsee siis nauttimaan ihan yksinkertaista tietä eli perustamalla osakeyhtiön liiketoimintamuodoksi. Puun kasvu on ihan ikioma keksintösi "osingosta". En tiedä tarkkaan, miksi järjestelmä on sovittu jo aikapäiviä sitten tällaiseksi. Todennäköisesti siinä on mallinnettu kv. systeemiä eli sitä mikä on olllut yleisesesti vallalla markkinatalousmaissa. Sosiaslistiset maat ovat sitten eri juttu. Tuet ovat osa sosialistisista ajattelua.

    Yksityishenkilön metsän omistaminen osakeyhtiön kautta ei ole verotuksellisesti järkevää, vaikka käyttäisi listaamattomien yritysten huojennukset hyväksi.

    Metsästä tulee yleensä tuloa, mutta menoja on suhteessa vähän, aukkohakkuun uudistaminen voi olla suurin menoerä, sekin suhteessa tehdystä aukosta saatavaan puunmyyntituloon melko pieni. Vähennykset ovat siis pieniä, joten voitto-osuus jää suhteessa liikevaihtoon suureksi.

    Osakeyhtiölle muodostuisi siis merkittävää voittoa aina kun metsää myydään, ja siitä voitosta menee se kulloinenkin yhteisövero, nyt 20%, ensi vuonna 18%. Kun osinkojakaan ei saa täysin verottomina edes huojennukset huomioiden, kokonaisveroaste ylittäisi suoran omistamisen pääomaverotuksen tason. Neuvosi on siis kehno.

    Palkkana voi tietysti osakeyhtiössä maksaa itselleen osan metsätuloista, mutta progressiivinen verotus syö siitä vielä suuremman osan jos omistajalla on muita palkka- tai eläketuloja.

    Osakeyhtiö sopii vain päätyökseen metsäsijoittamista harjoittaville, ei yksittäiselle metsän omistajalle.

    Et edelleenkään vastaa varsinaiseen kysymykseen. Miksi osingoista tulee saada 15 % verovapaasti, mutta metsätulosta tulee maksaa koko summasta vero?

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Yksityishenkilön metsän omistaminen osakeyhtiön kautta ei ole verotuksellisesti järkevää, vaikka käyttäisi listaamattomien yritysten huojennukset hyväksi.

    Metsästä tulee yleensä tuloa, mutta menoja on suhteessa vähän, aukkohakkuun uudistaminen voi olla suurin menoerä, sekin suhteessa tehdystä aukosta saatavaan puunmyyntituloon melko pieni. Vähennykset ovat siis pieniä, joten voitto-osuus jää suhteessa liikevaihtoon suureksi.

    Osakeyhtiölle muodostuisi siis merkittävää voittoa aina kun metsää myydään, ja siitä voitosta menee se kulloinenkin yhteisövero, nyt 20%, ensi vuonna 18%. Kun osinkojakaan ei saa täysin verottomina edes huojennukset huomioiden, kokonaisveroaste ylittäisi suoran omistamisen pääomaverotuksen tason. Neuvosi on siis kehno.

    Palkkana voi tietysti osakeyhtiössä maksaa itselleen osan metsätuloista, mutta progressiivinen verotus syö siitä vielä suuremman osan jos omistajalla on muita palkka- tai eläketuloja.

    Osakeyhtiö sopii vain päätyökseen metsäsijoittamista harjoittaville, ei yksittäiselle metsän omistajalle.

    Et edelleenkään vastaa varsinaiseen kysymykseen. Miksi osingoista tulee saada 15 % verovapaasti, mutta metsätulosta tulee maksaa koko summasta vero?

    Jokainen voi valita vapaasti. Järjestelmämme on se, mikä on aikonaan viisaaksi katsottu. Se poliittisesti tehty ratkaisu, joka noudattelee kv. malleja. Kyllä minä olen vastannut tähän monta kertaa. Ongelma on vaan se, etteivät vastaukseni tyydytä sinua. Se mikä tapa on kunkin osalta järkevintä on vapaasti valittavissa käsillä olevista vaihtoehdoista.

    Onhan meillä toki poliittisesti räätälöityjä verotusjärjestelmiä, missä suositaan yhtä ja rangaistaan toista. Alv-kanta kohtelee esm. edullisemmin elintarvikemyyntiä kuin montaa muuta myyntituotetta. Ainahan nämä korkeamman alvin yrittäjät voivat valittaa, että järjestelmä ei ole tasapuolinen. Ja eihän se ole tasapuolinen, jos esim. puukauppias saa verotukea sen mielestä, joka ei muuna yrittäjänä vastaavanlaista tukea saa.

    Ei jokaiseen tlanteeseen voi räätälöidä jotain omaa verotusmallia. Jokainen joutuu valtsemaan itselleen parhaimman. Kuten kerrot osakeyhtiömalli ei sovi kaikille. Ei ole sellaista pakettia, missä saisi maksimaalisesti kaikki hyödyt.

    Jos metsän kasvua aletaan rinnastaa osinkoon, meillä on kohta vino pino yrittäjiä vaatmassa samaa. Broilerikasvattaja voi katsoa, että uusien tipujen syntyminen on metsän kasvuun verrattavaa tuottoa, samon kun kanalan pitäjän, että munien tulo kanasta on vain samanlaista kasvutuottoa. 3D-tulostimen omistaja voi väittää, että hänen tulostimensa sylkee vain kasvua ja sitäkin pitää verottaa osinkona. Kaikenlaista kasvua on mahdollista saada aikaan, kun ostaa sellasta, millä voi kasvattaa jotain.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Joo, ei puu ole fossiilinen, mutta sen hakkuista ja käytöstä aiheutuu enemmän päästöjä, jos kaadetun metsän tilalle ei kasvateta uutta. Ja vaikka kasvatettaisiinkin, puun käyttö nyt tuottaa valtavan määrän päästöä, joka korvautuu uudella metsällä vasta ehkä 20 - 30 vuoden kuluttua. Metsätaseen eli pystyssä olevan metsän eli sen hiiltä sitovan metsän ei pitäisi antaa siis vähentyä väliaikaisestikaan.

    Kun puusta on hyvän metsätaseen ylläpitämiseksi pulaa, yhteiskunnan näkökulmasta on olennaista pohtia, kannattaako raaka-ainetta käyttää metsäteollisuuden, rakennusteollisuuden, huonekaluteollisuuden vai puunpolton tarpeisiin. Sillon pitäisi katsoa, mikä näistä on helpoiten korvattavissa. Äkkiä arvaten sanoisin, että puun polttaminen on tältä kannalta vähiten hyödyllinen ja vähentäminen kannattaa kohdentaa sinne, mikä on vähiten hyvödyllstä. Yleisesest ottaen ilmastotutkijat ja -politikot pitävät Suomessa suurmpana ongelmana päästöjen osalta ns. maankäyttösektorin huonoja tuloksia.

    No, oivalsit sentään, ettei puu ole fossiilinen. Edistyt pikku hiljaa.

    Metsä ei Suomessa ole vähentynyt väliaikaisestikaan viimeiseen 70 vuoteen. Metsissä olevan puun määrä on lisääntynyt lähes kaksinkertaiseksi sinä aikana kun metsiämme on systemaattisesti inventoitu 1920 luvulta lähtien. Puuta on nyt noin 2600 miljoonaa kuutiometriä.

    Sodan jälkeen sotakorvausten maksaminen ja niihin käytetty puu alensi tilapäisesti puuston määrää tuolloin, sen jälkeen vuotuinen kasvu on ylittänyt poistuman koko ajan.

    Metsälaki edellyttää aina metsien uudistamisen aukkohakkuun jälkeen. Senpä vuoksi meillä aina kasvatetaan uusi metsä poistuneen tilalle, lukuunottamatta rakentamisen, mm. tuulivoimalaloiden ja niiden vaatimien massiivisten sähkönsiirtolinjojen vuoksi. Niiden merkitys on jo suurempi kuin kaupunkien kasvun, joka aiemmin oli suurin luontokadon aiheuttaja hehtaareissa laskettuna.

    Vuotuinen puuston kasvu on luokkaa 102 - 105 miljoonaa kuutiometriä, hakkuukertymä noin 75 miljoonaa kuutiota, ja luonnonpoistuma sekä kaupunkien kasvun, tuulivoimaloiden ym. vaatima luontokato huomioiden kokonaispoistuma noin 90 miljoonaa kuutiota. Metsät ja metsissä oleva puu siis lisääntyy edelleen joka vuosi. Yli 10 miljoonaa kuutiota puuta jää ylijäämänä joka vuosi metsiin hiilivarastoksi. Se tarkoittaa myös metsien vanhenemista, ylijäämän kumulatiivinen vaikutus nostaa metsien keski-ikää.

    Metsien kasvu onkin osoittautunut hiilitaselaskelmien ongelmaksi.

    Metsät ikääntyessään hidastavat kasvuaan, ja meillä ollaan tultu metsien ikärakenteeseen, jossa vuotuinen kasvu pysyy vuodesta toiseen samana, jopa hieman vähentyy. Vihreät, ilmastopaneeli ym. vaikuttivat ns. ilmastolakiimme niin, että sen pohjaksi otettiin olettamus metsien vuotuisen kasvun jatkuvasta lisääntymisestä.

    Oletettiin, että taso noin 105 miljoonaa kuutiota kohoaisi jonnekin 120 miljoonaan kuutioon. Pitämällää metsien hakkuut vakiona metsien lisääntyvällä kasvulla ajateltiin kumottavan ne päästöt, joita etenkin kaupungistuminen ja liikenne aiheuttaa. Fossiilisten päästöjen vähennyskeinoja ei lakiin kirjattu, vaan uskottiin metsien hiilinielujen hoitavan päästöt.

    Nyt vaaditaan metsien hakkuiden vähentämistä, jotta tase saataisiin kuntoon. Se on hyvin lyhytvaikutteinen toimi, joka vain pahentaisi hiilitasetta 30 vuoden aikajänteellä, kun metsät olisivat nykyistäkin vanhempia. Tästähän esim Petteri Taalas on puhunut, mutta kaikilla ei ole halua muuttaa city-elämäntapaa ja fossiilisten päästöjä. Huudetaan metsää apuun. Metsien hoidolla, nuorten metsien raivauksella ja oikeaaikaisilla harvennuksilla saataisiin kyllä lisää, mutta keskustelussa ei varsinkaan vihreissä edes ymmärretä eri hakkuumuotojen eroja.

    Hyvä metsien hiilitase, pysyvästi hyvä, edellyttäisi jopa hakkuiden lievää lisäämistä, etenkin harvennusten, jottei metsien ikääntyminen laskisi hiilen sidontaa nykyisestä.

    Puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä, mutta siinä esim. Helsinki ajaa juuri vastakkaiseen suuntaan. Kaavoissa on jopa kieltoja puurakennuksille (urbaani ulkonäkö = betoni tai tiili) ja rakennusmääräyksissä puurakenteiden palosuojausvaatimukset ovat niin massiiviset, ettei puuurakentaminen ole useinkaan taloudellisesti mielekästä.

    Kalasataman uudehkon betonirakenteisen talon tulipalo keväällä ei olisi ollut mahdollinen puurakennuksessa, koska juuri se palosuojauksen suurempi vaatimus olisi estänyt palon leviämisen sillä tavalla kuin se nyt levisi kerroksesta toiseen paloeristämättömässä rakenteessa. Tässäkin, jos kaikilta rakenteilta vaaditatisiin samaa palosuojausta kuin puulta, sen käyttö tulisi taloudellisesti kilpailukykyisemmäksi. Ja mahdollinen tulipalo aiheuttaisi vähemmän tuhoa.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    No, oivalsit sentään, ettei puu ole fossiilinen. Edistyt pikku hiljaa.

    Metsä ei Suomessa ole vähentynyt väliaikaisestikaan viimeiseen 70 vuoteen. Metsissä olevan puun määrä on lisääntynyt lähes kaksinkertaiseksi sinä aikana kun metsiämme on systemaattisesti inventoitu 1920 luvulta lähtien. Puuta on nyt noin 2600 miljoonaa kuutiometriä.

    Sodan jälkeen sotakorvausten maksaminen ja niihin käytetty puu alensi tilapäisesti puuston määrää tuolloin, sen jälkeen vuotuinen kasvu on ylittänyt poistuman koko ajan.

    Metsälaki edellyttää aina metsien uudistamisen aukkohakkuun jälkeen. Senpä vuoksi meillä aina kasvatetaan uusi metsä poistuneen tilalle, lukuunottamatta rakentamisen, mm. tuulivoimalaloiden ja niiden vaatimien massiivisten sähkönsiirtolinjojen vuoksi. Niiden merkitys on jo suurempi kuin kaupunkien kasvun, joka aiemmin oli suurin luontokadon aiheuttaja hehtaareissa laskettuna.

    Vuotuinen puuston kasvu on luokkaa 102 - 105 miljoonaa kuutiometriä, hakkuukertymä noin 75 miljoonaa kuutiota, ja luonnonpoistuma sekä kaupunkien kasvun, tuulivoimaloiden ym. vaatima luontokato huomioiden kokonaispoistuma noin 90 miljoonaa kuutiota. Metsät ja metsissä oleva puu siis lisääntyy edelleen joka vuosi. Yli 10 miljoonaa kuutiota puuta jää ylijäämänä joka vuosi metsiin hiilivarastoksi. Se tarkoittaa myös metsien vanhenemista, ylijäämän kumulatiivinen vaikutus nostaa metsien keski-ikää.

    Metsien kasvu onkin osoittautunut hiilitaselaskelmien ongelmaksi.

    Metsät ikääntyessään hidastavat kasvuaan, ja meillä ollaan tultu metsien ikärakenteeseen, jossa vuotuinen kasvu pysyy vuodesta toiseen samana, jopa hieman vähentyy. Vihreät, ilmastopaneeli ym. vaikuttivat ns. ilmastolakiimme niin, että sen pohjaksi otettiin olettamus metsien vuotuisen kasvun jatkuvasta lisääntymisestä.

    Oletettiin, että taso noin 105 miljoonaa kuutiota kohoaisi jonnekin 120 miljoonaan kuutioon. Pitämällää metsien hakkuut vakiona metsien lisääntyvällä kasvulla ajateltiin kumottavan ne päästöt, joita etenkin kaupungistuminen ja liikenne aiheuttaa. Fossiilisten päästöjen vähennyskeinoja ei lakiin kirjattu, vaan uskottiin metsien hiilinielujen hoitavan päästöt.

    Nyt vaaditaan metsien hakkuiden vähentämistä, jotta tase saataisiin kuntoon. Se on hyvin lyhytvaikutteinen toimi, joka vain pahentaisi hiilitasetta 30 vuoden aikajänteellä, kun metsät olisivat nykyistäkin vanhempia. Tästähän esim Petteri Taalas on puhunut, mutta kaikilla ei ole halua muuttaa city-elämäntapaa ja fossiilisten päästöjä. Huudetaan metsää apuun. Metsien hoidolla, nuorten metsien raivauksella ja oikeaaikaisilla harvennuksilla saataisiin kyllä lisää, mutta keskustelussa ei varsinkaan vihreissä edes ymmärretä eri hakkuumuotojen eroja.

    Hyvä metsien hiilitase, pysyvästi hyvä, edellyttäisi jopa hakkuiden lievää lisäämistä, etenkin harvennusten, jottei metsien ikääntyminen laskisi hiilen sidontaa nykyisestä.

    Puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä, mutta siinä esim. Helsinki ajaa juuri vastakkaiseen suuntaan. Kaavoissa on jopa kieltoja puurakennuksille (urbaani ulkonäkö = betoni tai tiili) ja rakennusmääräyksissä puurakenteiden palosuojausvaatimukset ovat niin massiiviset, ettei puuurakentaminen ole useinkaan taloudellisesti mielekästä.

    Kalasataman uudehkon betonirakenteisen talon tulipalo keväällä ei olisi ollut mahdollinen puurakennuksessa, koska juuri se palosuojauksen suurempi vaatimus olisi estänyt palon leviämisen sillä tavalla kuin se nyt levisi kerroksesta toiseen paloeristämättömässä rakenteessa. Tässäkin, jos kaikilta rakenteilta vaaditatisiin samaa palosuojausta kuin puulta, sen käyttö tulisi taloudellisesti kilpailukykyisemmäksi. Ja mahdollinen tulipalo aiheuttaisi vähemmän tuhoa.

    Sinulla on omituinen tarve vähätellä ensin muita keskustelijoita ja vasta toissijaisesti yrittää keskustella varsiinaisesta aiheesta. No, tällaiset luonneviat saattavat olla luultua yleisempiä.

    Metsän vähentyminen ei ole se olennaisin asia. Päästölähteenä metsä ja maankäyttösektori on ongelmallisin. Kun muilla sektoreilla on saavutettu paljolti päästötavoitteet, niin ei ole tapahtunut maankäyttösektorilla. Monen asiantuntijan mukaan ongelma korjaantuisi, jos metsähakkuita vähennettäisiin 10 %:lla. Tämä onnistuu, kun puun käyttöä priorisoidaan tuottavuuden mukaan. Ensimmäisenä pitäisi päästä eroon puun polttamisesta. Sitä parempi tuotto metsätuotteista saadaan, mitä suurempi on jalostusaste.

    Meillä on eroja siinä, että toiset näkevät asiat koko yhteiskunnan edun näkökulmasta, kun toiset katsovat niitä pelkästään omien tuottamahdollsuuksiensa läpi. Tietystii kaikessa päätöksenteossa demokratiossa lopulta voittaa yhteinen näkemys ja sen pitääkin mennä yksityisen edun edelle.

    Seuraavassa linkissä mm. kerrotaan, että Ruotsissa metsähakkuita on onnistuttu vähentämään. Se on kumma, kun Ruotsissa vähän asiassa kuin asiassa aina onnistutaan Suomea paremmin. Ymmärrettävää tämä voi olla siltä kannalta, että Ruotsissa ei käytännössä ole lainkaan sellaista haittapuoluetta kuin Kepu ja RDkin on onnistuttu pitämään pois halltusvastuusta.

    https://yle.fi/a/74-20200350

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Sinulla on omituinen tarve vähätellä ensin muita keskustelijoita ja vasta toissijaisesti yrittää keskustella varsiinaisesta aiheesta. No, tällaiset luonneviat saattavat olla luultua yleisempiä.

    Metsän vähentyminen ei ole se olennaisin asia. Päästölähteenä metsä ja maankäyttösektori on ongelmallisin. Kun muilla sektoreilla on saavutettu paljolti päästötavoitteet, niin ei ole tapahtunut maankäyttösektorilla. Monen asiantuntijan mukaan ongelma korjaantuisi, jos metsähakkuita vähennettäisiin 10 %:lla. Tämä onnistuu, kun puun käyttöä priorisoidaan tuottavuuden mukaan. Ensimmäisenä pitäisi päästä eroon puun polttamisesta. Sitä parempi tuotto metsätuotteista saadaan, mitä suurempi on jalostusaste.

    Meillä on eroja siinä, että toiset näkevät asiat koko yhteiskunnan edun näkökulmasta, kun toiset katsovat niitä pelkästään omien tuottamahdollsuuksiensa läpi. Tietystii kaikessa päätöksenteossa demokratiossa lopulta voittaa yhteinen näkemys ja sen pitääkin mennä yksityisen edun edelle.

    Seuraavassa linkissä mm. kerrotaan, että Ruotsissa metsähakkuita on onnistuttu vähentämään. Se on kumma, kun Ruotsissa vähän asiassa kuin asiassa aina onnistutaan Suomea paremmin. Ymmärrettävää tämä voi olla siltä kannalta, että Ruotsissa ei käytännössä ole lainkaan sellaista haittapuoluetta kuin Kepu ja RDkin on onnistuttu pitämään pois halltusvastuusta.

    https://yle.fi/a/74-20200350

    Kuten jutussa sanotaan, metsät ovat ainoa maankäyttömuoto, joka on hiilinielu. Maankäyttösektoriin luetaan myös rakentaminen joka kaupungistumisen myötä on vallannut alaa metsiltä, ja mm. tuulivoimaloiden ja uusien sähkövoimalinjojen rakentaminen, joka aiheuttaa merkittävää luontokatoa. Myös maatalous on osa maankäyttösektoria.

    Näiden muiden maankäyttösektorin osien kompensointiin metsien hiilinielut riittäisivät jos ne laskettaisiin samalla tavalla kuin Ruotsissa, mutta meillä käytetään arviota (Yasso), jossa annetut parametrit ohjaa lopputulosta, ei empiirinen mittaus kuten Ruotsissa.

    Ruotsin hakkuiden väheneminen johtuu siitä, että siellä oli 2000 luvun alussa voimakkaita myrskyjä, jotka kaatoi puuta laajoilta alueilta ja joka korjattiin teollisuuden käyttöön. Hakkuukertymä oli poikkeuksellisen suuri, koko vuotuinen kasvu hakattiin. Nyt on palattu normaaliin joten hakkuut ovat tilastollisesti vähentyneet.

    Sama tekijä on osasyy Ruotsin vahvaan metsän kasvuun. Nuo myrskytuhoalueet istutettiin ja nyt ne ovat iässä, jossa kasvu alkaa olla kiivaimmillaan. Nuorta kasvatusmetsää siis. Tämä on juuri sitä mikä meilläkin pitäisi parantaisi hiilitasetta. Nuorentaa metsiä parhaaseen kasvuikään.

    Nuori metsä on myös luontoarvoiltaan monimuotoisempi kuin vanha, kunhan se hoidetaan luontoarvot huomioiden. Luontokadon kannalta pahinta olisi päästää metsät liian vanhoiksi, niiden lajisto yksipuolistuu kun nuoren metsän tyypilliset lehtipuut katoavat ja isot havupuut varjostavat maanpinnan kasvustoa joka sekin taantuu.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    Kuten jutussa sanotaan, metsät ovat ainoa maankäyttömuoto, joka on hiilinielu. Maankäyttösektoriin luetaan myös rakentaminen joka kaupungistumisen myötä on vallannut alaa metsiltä, ja mm. tuulivoimaloiden ja uusien sähkövoimalinjojen rakentaminen, joka aiheuttaa merkittävää luontokatoa. Myös maatalous on osa maankäyttösektoria.

    Näiden muiden maankäyttösektorin osien kompensointiin metsien hiilinielut riittäisivät jos ne laskettaisiin samalla tavalla kuin Ruotsissa, mutta meillä käytetään arviota (Yasso), jossa annetut parametrit ohjaa lopputulosta, ei empiirinen mittaus kuten Ruotsissa.

    Ruotsin hakkuiden väheneminen johtuu siitä, että siellä oli 2000 luvun alussa voimakkaita myrskyjä, jotka kaatoi puuta laajoilta alueilta ja joka korjattiin teollisuuden käyttöön. Hakkuukertymä oli poikkeuksellisen suuri, koko vuotuinen kasvu hakattiin. Nyt on palattu normaaliin joten hakkuut ovat tilastollisesti vähentyneet.

    Sama tekijä on osasyy Ruotsin vahvaan metsän kasvuun. Nuo myrskytuhoalueet istutettiin ja nyt ne ovat iässä, jossa kasvu alkaa olla kiivaimmillaan. Nuorta kasvatusmetsää siis. Tämä on juuri sitä mikä meilläkin pitäisi parantaisi hiilitasetta. Nuorentaa metsiä parhaaseen kasvuikään.

    Nuori metsä on myös luontoarvoiltaan monimuotoisempi kuin vanha, kunhan se hoidetaan luontoarvot huomioiden. Luontokadon kannalta pahinta olisi päästää metsät liian vanhoiksi, niiden lajisto yksipuolistuu kun nuoren metsän tyypilliset lehtipuut katoavat ja isot havupuut varjostavat maanpinnan kasvustoa joka sekin taantuu.

    Metsän hoidosta en ala väittelemään, koska siinä ole täysin maallikko ja muiden eli lähinnä asiantuntijoiden varassa. Heillä taas on eri panotuksia sen mukaan mitä tahoja sattuvat edustamaan. Eniten luotan tieteellisiin arviohin, koska niissä käytetään aina jonkinlaista koeteltua laskentamallia.

    Mutta aiemmin osui silmiini kirjoittelustasi se, kuinka väitit metsää joutuneen hakatuksi tuulivoimaloiden alta. Näiden hakkuiden määrää on tutkittu. Ne vastaavat alle 0,1 % Suomen metsäpinta-alasta. Siis vähemmän kuin tuhannesosaa. Ja mukana on siis kaikki maamme tuulivomalat. Kun katsotaan kartalta tuulivoimaloden sijoittumista maassa, niistä valtaosa sijottuu 8-tien molemmin puolin väliillä Pori-Tornio. Tämän voi havaita ihan omin silminkin, jos sää ei ole sumun peittämä ajamalla tuon reitin. Tuulvomaloita on usein ryppäässä. Niiden johdotukset pääverkkoon näyttäsivät kulkevan maan alla. Metsää kasvaa tuulivoimaloiden ympärillä. Koska suuri osa tuulivoimaloista sjaitsee samalla etelä-pohjoislinjalla, niissä voidaan hyödyntää samaa sähkönsiirron tukiverkostoa, joka on jo aiemmin pääosin rakennettu.

    Llsäksi on laskettu, että yhden tuulvoimalan päästövähennykset kompensoivat niillä aiheutettujen metsäkatojen päästöt 6 - 12 kk:ssa. Siis viimeistään yhden vuoden käytöllä päästöt on kuitattu.

    Lisäksi on joskus kummasteltu sitä, miksi tuulivoimaloita haluavat eivät sijoita niitä etelärannikolle. On totta, että eteläisellä rannikolla ei ole kuin muutama tuulivoimala. Syy tähän on sama kuin Itä-Suomessa. Puolustusvomat on järjestelmällisesti vastustanut tuulivoiman rakentamista sekä eteläseen että itäiseen Suomeen. Se häiritseen tutkatomintaa. Drooniuhkien myötä puolustusvoimien asenne on entisestään vain jyrkentynyt. Kun tämä tiedetään, yrittäjät eivät lähde turhaan edes hakemaan lupia, kun ne tullaan varmuudella epäämään.

    Äänestä

  • mielipidepankki kirjoitti:

    Metsän hoidosta en ala väittelemään, koska siinä ole täysin maallikko ja muiden eli lähinnä asiantuntijoiden varassa. Heillä taas on eri panotuksia sen mukaan mitä tahoja sattuvat edustamaan. Eniten luotan tieteellisiin arviohin, koska niissä käytetään aina jonkinlaista koeteltua laskentamallia.

    Mutta aiemmin osui silmiini kirjoittelustasi se, kuinka väitit metsää joutuneen hakatuksi tuulivoimaloiden alta. Näiden hakkuiden määrää on tutkittu. Ne vastaavat alle 0,1 % Suomen metsäpinta-alasta. Siis vähemmän kuin tuhannesosaa. Ja mukana on siis kaikki maamme tuulivomalat. Kun katsotaan kartalta tuulivoimaloden sijoittumista maassa, niistä valtaosa sijottuu 8-tien molemmin puolin väliillä Pori-Tornio. Tämän voi havaita ihan omin silminkin, jos sää ei ole sumun peittämä ajamalla tuon reitin. Tuulvomaloita on usein ryppäässä. Niiden johdotukset pääverkkoon näyttäsivät kulkevan maan alla. Metsää kasvaa tuulivoimaloiden ympärillä. Koska suuri osa tuulivoimaloista sjaitsee samalla etelä-pohjoislinjalla, niissä voidaan hyödyntää samaa sähkönsiirron tukiverkostoa, joka on jo aiemmin pääosin rakennettu.

    Llsäksi on laskettu, että yhden tuulvoimalan päästövähennykset kompensoivat niillä aiheutettujen metsäkatojen päästöt 6 - 12 kk:ssa. Siis viimeistään yhden vuoden käytöllä päästöt on kuitattu.

    Lisäksi on joskus kummasteltu sitä, miksi tuulivoimaloita haluavat eivät sijoita niitä etelärannikolle. On totta, että eteläisellä rannikolla ei ole kuin muutama tuulivoimala. Syy tähän on sama kuin Itä-Suomessa. Puolustusvomat on järjestelmällisesti vastustanut tuulivoiman rakentamista sekä eteläseen että itäiseen Suomeen. Se häiritseen tutkatomintaa. Drooniuhkien myötä puolustusvoimien asenne on entisestään vain jyrkentynyt. Kun tämä tiedetään, yrittäjät eivät lähde turhaan edes hakemaan lupia, kun ne tullaan varmuudella epäämään.

    Tähän voi vielä lisätä, että kaupunkrakentaminen tuhoaa huomattavast vähemmän metsää kuin haja-asutus. Kapungissa hehtaarn tontille mahtuu useiden satojen ihmisten kerrostalo, kun maaseudulla vastaavalla alueella on ehkä vain yksi talo.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Tähän voi vielä lisätä, että kaupunkrakentaminen tuhoaa huomattavast vähemmän metsää kuin haja-asutus. Kapungissa hehtaarn tontille mahtuu useiden satojen ihmisten kerrostalo, kun maaseudulla vastaavalla alueella on ehkä vain yksi talo.

    Tuulivoimalat aiheuttavat pysyvää luontokatoa, metsien normaalit hakkuut ei. Puhuin luontokadosta jota nämä aiheuttaa. En metsäkadosta.

    Tuulivoiman vuoksi hakataan itse myllyn alta pysyvästi aukeaksi yli hehtaari per mylly, se on tuo sinun lukusi, siihen päälle tulevat huoltotiet, jotka ovat leveydeltään noin kaksinkertaisia metsäautoteihin verrattuna, sillä pitkät ja leveät tuulivoimalan osat, vaativat leveän kuljetuskaluston. Sitten vielä siirtolinjat.

    Normaali metsähakkuu istutetaan aina uudelleen, tai uudistetaan muuten luotettavalla tavalla (siemenpuu hakkuu)se on lakiin kirjattu vaatimus. Näin ei synnyt pysyvää luontokatoa kuten tuulivoimassa.

    Tuulivoiman sijoittaminen kauas pohjanmaalle ja lappiin vaatii leveät voimajohtolinjat kulutuspaikoille, etelään. Esimerkiksi suunnitteilla oleva Harjulinja on 96m leveä. Vertailun vuoksi, kaksi kaistaa suuntaansa moottoritie on 25-32 m levyinen keskikaistajärjestelystä riippuen. Yksi voimalinja vastaa siis kolmea rinnakkaista moottoritietä pysyvästi aukeaksi hakattuna.

    Kun Harjulinjan lisäksi kulkevat Lakeuslinja, Järvilinja ja Metsälinja Suomen pituussuunassa, niitä kaikkia ollaan levetämässä tuohon mittaan, puhutaan jo melkoisista hehtaareista, ja siis pysyvästi aukeiksii hakattuina. Lisäksi poikkisuuntaiset ja Lapista Ruotsiin kulkevat linjat.

    Luontokato tulee juuri pysyvästä aukosta, ja liki sadan metrin yhtenäinen aukea kaista on jo monelle metsän eläimelle ylipääsemätön, ajattele vaikka liito-oravaa. Moni metsän pikkulintukaan ei mielellään moista aukeaa lähde ylittämään, ne kaipaavat suojaa. Tuollainen linja siis pilkkoo luontoa ja eristää eläimiä pienemmille aloille suoran luontokatovaikutuksen lisäksi

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Miten nykyisin vihervasemmistolainen vihreiden sisarpuolue keskusta suhtautuu näihin kotimaista maaseutua kurjistaviin city-vihreiden ehdotuksiin?

Varsinkin sitä että tavallisten ihmisten polttopuiden käyttöä sekä saunomisessa että lämmittämisessä yrittäisiin estää ja hankaloittaa verotuksen ja viranomaisvalvonnan kautta?

Kannattaisi nykyinen Saarikon-Kaikkosen linja tätä mahdollisesti seuraavassa hallituksessa?

https://www.metsalehti.fi/uutiset/vihreat-kutistaisi-metsavahennysta-ja-vahentaisi-hakkuiden-tukia/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu