Venäjän stratek
• Kiina (Ulkoinen Mantšuria, yli 1 milj. km²): 1850-luvun lopulla, kun Kiina oli heikentynyt oopiumisodissa ja sisäisissä kapinoissa, Venäjän keisarikunta painosti Kiinan allekirjoittamaan Aigunin (1858) ja Pekingin (1860) sopimukset. Niillä Venäjä otti itselleen valtavan alueen Amur-joen pohjoispuolelta ja Tyynenmeren rannikolta – mukaan lukien nykyisen Vladivostokin alueen. Lisäksi Venäjä/Neuvostoliitto irrotti Kiinasta Ulko-Mongolian (nykyinen Mongolia) ja liitti suoraan itseensä Tannu Tuvan vuonna 1944.
• Iran / Persia (Kaukasus, 1800-luku): Kahden Venäjän–Persian sodan (1804–1813 ja 1826–1828) jälkeen Venäjä pakotti Persian luovuttamaan koko nykyisen Etelä-Kaukasian (nykyiset Georgia, Armenia ja Azerbaidžan) sekä Dagestanin alueet Gulistanin ja Turkmantšain sopimuksilla.
• Suomi (1940 ja 1944): Neuvostoliitto lavasti Mainilan laukaukset marraskuussa 1939 syyksi aloittaa talvisota. Talvisodan ja jatkosodan päätteeksi Suomi joutui luovuttamaan noin 10 % pinta-alastaan: Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan–Kuusamon alueen, Petsamon (jolloin Suomi menetti yhteyden Jäämerelle) sekä Suomenlahden ulkosaaret.
• Viro (1920 → 1940/1944): Tarton rauhansopimuksessa (1920) Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron rajat ikuisiksi ajoiksi. Silti Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1940 ja irrotti siitä toisen maailmansodan jälkeen Narvanjoen itäpuoliset alueet (Jaanilinn/Ivangorod) sekä suuren osan Petserimaasta (juuri siellä Setomaan kupeessa, missä nyt liikutte).
• Saksa (Pohjois-Itä-Preussi / Kaliningrad, 1945): Toisen maailmansodan päätteeksi Neuvostoliitto liitti itseensä historiallisen Saksan Itä-Preussin pohjoisosan ja Königsbergin kaupungin, joka nimettiin Kaliningradiksi ja josta saksalaisväestö karkotettiin.
2. Muut naapurimaat ja uudempi historia
• Japani (Kuriilien saaret, 1945): Neuvostoliitto rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen toisen maailmansodan viimeisinä päivinä elokuussa 1945 ja valtasi Japanilta Kuriilien saariston (Pohjoiset territoriot). Kiista estää yhä virallisen rauhansopimuksen maiden välillä.
• Puola, Romania ja Baltia (1939–1945): Molotov–Ribbentrop-sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto liitti itseensä Puolan itäosat, miehitti Viron, Latvian ja Liettuan sekä pakotti Romanian luovuttamaan Bessarabian (nykyinen Moldova) ja Pohjois-Bukovinan.
• Georgia (2008): Venäjä provosoi ja käytti rajakahakoita syynä hyökätä Georgiaan elokuussa 2008. Seurauksena se irrotti Georgiasta Abhasian ja Etelä-Ossetian (noin 20 % maan pinta-alasta) ja piti ne hallinnassaan "itsenäisinä" nukkevaltioina.
• Ukraina (2014 ja 2022–): Ensin "pienten vihreiden miesten" operaatiolla vallattu Krimin niemimaa (2014) sekä Donbasin sota, ja myöhemmin täysimittainen hyökkäys ja neljän ukrainalaisen alueen yksipuolinen liittäminen Venäjään.
Toistuva kaava
Historioitsijat huomauttavat, että toimintamalli on pysynyt vuosisatoja lähes samana: ensiksi luodaan tai hyödynnetään paikallinen rajavälikohtaus tai sisäinen kriisi (kuten Mainilan laukaukset, "venäjänkielisten suojelu" tai "rauhanturvaaminen"), sen jälkeen alue otetaan haltuun sotilaallisesti ja lopuksi uusi raja pyritään vakiinnuttamaan kansainvälisillä sopimuksilla tai uuvuttamalla vastapuoli.
• Kiina (Ulkoinen Mantšuria, yli 1 milj. km²): 1850-luvun lopulla, kun Kiina oli heikentynyt oopiumisodissa ja sisäisissä kapinoissa, Venäjän keisarikunta painosti Kiinan allekirjoittamaan Aigunin (1858) ja Pekingin (1860) sopimukset. Niillä Venäjä otti itselleen valtavan alueen Amur-joen pohjoispuolelta ja Tyynenmeren rannikolta – mukaan lukien nykyisen Vladivostokin alueen. Lisäksi Venäjä/Neuvostoliitto irrotti Kiinasta Ulko-Mongolian (nykyinen Mongolia) ja liitti suoraan itseensä Tannu Tuvan vuonna 1944.
• Iran / Persia (Kaukasus, 1800-luku): Kahden Venäjän–Persian sodan (1804–1813 ja 1826–1828) jälkeen Venäjä pakotti Persian luovuttamaan koko nykyisen Etelä-Kaukasian (nykyiset Georgia, Armenia ja Azerbaidžan) sekä Dagestanin alueet Gulistanin ja Turkmantšain sopimuksilla.
• Suomi (1940 ja 1944): Neuvostoliitto lavasti Mainilan laukaukset marraskuussa 1939 syyksi aloittaa talvisota. Talvisodan ja jatkosodan päätteeksi Suomi joutui luovuttamaan noin 10 % pinta-alastaan: Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan–Kuusamon alueen, Petsamon (jolloin Suomi menetti yhteyden Jäämerelle) sekä Suomenlahden ulkosaaret.
• Viro (1920 → 1940/1944): Tarton rauhansopimuksessa (1920) Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron rajat ikuisiksi ajoiksi. Silti Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1940 ja irrotti siitä toisen maailmansodan jälkeen Narvanjoen itäpuoliset alueet (Jaanilinn/Ivangorod) sekä suuren osan Petserimaasta (juuri siellä Setomaan kupeessa, missä nyt liikutte).
• Saksa (Pohjois-Itä-Preussi / Kaliningrad, 1945): Toisen maailmansodan päätteeksi Neuvostoliitto liitti itseensä historiallisen Saksan Itä-Preussin pohjoisosan ja Königsbergin kaupungin, joka nimettiin Kaliningradiksi ja josta saksalaisväestö karkotettiin.
2. Muut naapurimaat ja uudempi historia
• Japani (Kuriilien saaret, 1945): Neuvostoliitto rikkoi hyökkäämättömyyssopimuksen toisen maailmansodan viimeisinä päivinä elokuussa 1945 ja valtasi Japanilta Kuriilien saariston (Pohjoiset territoriot). Kiista estää yhä virallisen rauhansopimuksen maiden välillä.
• Puola, Romania ja Baltia (1939–1945): Molotov–Ribbentrop-sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto liitti itseensä Puolan itäosat, miehitti Viron, Latvian ja Liettuan sekä pakotti Romanian luovuttamaan Bessarabian (nykyinen Moldova) ja Pohjois-Bukovinan.
• Georgia (2008): Venäjä provosoi ja käytti rajakahakoita syynä hyökätä Georgiaan elokuussa 2008. Seurauksena se irrotti Georgiasta Abhasian ja Etelä-Ossetian (noin 20 % maan pinta-alasta) ja piti ne hallinnassaan "itsenäisinä" nukkevaltioina.
• Ukraina (2014 ja 2022–): Ensin "pienten vihreiden miesten" operaatiolla vallattu Krimin niemimaa (2014) sekä Donbasin sota, ja myöhemmin täysimittainen hyökkäys ja neljän ukrainalaisen alueen yksipuolinen liittäminen Venäjään.
Toistuva kaava
Historioitsijat huomauttavat, että toimintamalli on pysynyt vuosisatoja lähes samana: ensiksi luodaan tai hyödynnetään paikallinen rajavälikohtaus tai sisäinen kriisi (kuten Mainilan laukaukset, "venäjänkielisten suojelu" tai "rauhanturvaaminen"), sen jälkeen alue otetaan haltuun sotilaallisesti ja lopuksi uusi raja pyritään vakiinnuttamaan kansainvälisillä sopimuksilla tai uuvuttamalla vastapuoli.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Venäjä yritti saada rettelöintiä Suomen kanssakin mutta Niinistö onneksi sai pelastettua sen tilanteen ja kääntyi aseensa ukrainaa kohtaan