Merenpinnan nousemisesta

Tollot unohtaa sen, että myös meriveden lämpeneminen laajantaa vettä ja se myös aiheuttaa osaltaan merenpinnan nousua. Erittäin hyvä asia on se, että myös Pietari tulee jäämään veden alle ja se on ainoa positiivinen asia ihmiskunnalle. Sitten salaliitto-ja rokotevastaisille de factoa:

Maailmanlaajuinen merenpinta nousee ilmaston lämpenemisen vuoksi, ja nousuvauhti on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Pelkästään Grönlannin ja Etelämantereen jäähävikki on nostanut merenpintaa senttimetreillä ja altistaa miljoonia ihmisiä rannikkotulville.

Tärkeimmät syyt

• Meriveden lämpölaajeneminen: Lämmin vesi vie enemmän tilaa kuin kylmä vesi.
• Jäätiköiden sulaminen ja virtaus: Vuoristojäätiköiden sulaminen sekä Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden massan pieneneminen lisäävät meriveden määrää.
• Muut tekijät: Maanpäälliset vesivarastot (kuten pohjavesi) vaikuttavat kokonaisuuteen, ja paikallisesti muutokseen vaikuttavat mm. maankohoaminen, maan vajoaminen ja painovoimavaikutukset.

Nykytila ja näkymät

• Kiihtyvä vauhti: Nousutahti on lähes kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana.
• Jäätiköiden vaikutus: Grönlannin ja Etelämantereen jäähävikki vuosina 1979–2023 on nostanut merenpintaa noin 3,14 cm, kuten MTV Uutiset uutisoi.
• Tulevaisuus ja alueelliset erot: Nousu jatkuu satoja vuosia ja vaihtelee alueittain. Suomessa maankohoaminen hillitsee nousua erityisesti pohjoisempana, kun taas Suomenlahdella nousupaine on suurempi.
1560
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Mistä lienet kopioinut, mutta faktat osin hukassa.

Meriveri lämpenee ja laajenee, se on totta.

Mutta niin Grönlannin kuin Etelämantereen jääpeite kasvaa, paksunee. Vaikka reunoilta liukenee mereen jäätä, keskiosilla sade lisää jäätä. Summa on jään lisääntyminen. Lämpiäminen lisää haihduntaa, joka lisää sadetta, ja kylmillä alueilla sade tulee lumena joka tiivistyy jääksi. Näin se luonto toimii.

On ihan luonnollinen ilmiö, että kun mannerjää lisääntyy, se valuu merta kohden ja lohkeilee jäävuoriksi ja pienemmiksikin lohkareiksi.

Äänestä

Tietämätön perskepu tuossa mutuilee ja toistelee salaliittouskovaisten fuulaa...

Vuosien 1979–2023 aikana Grönlanti ja Etelämanner menettivät yhteensä noin 11 300 miljardia tonnia jäätä.

Grönlannin jäätikkö menettää jäätä selvästi.

Vuodesta 1996 lähtien jäämassa on vähentynyt joka vuosi. Vuonna 2025 jäätä hävisi noin 129 miljardia tonnia.
Runsas lumisade voi joinakin vuosina hidastaa jäämassan vähenemistä, mutta ei ole kääntänyt pitkän aikavälin suuntaa.

Etelämantereen tilanne on monimutkaisempi.

Länsi-Antarktiksen jäätiköt menettävät jäämassaa. Itä-Antarktiksella on alueita, joilla jäämassa voi kasvaa runsaan lumisateen ansiosta.
Koko mantereen yhteenlaskettu jäämassa on kuitenkin pitkällä aikavälillä vähentynyt.

Äänestä
  • Sinä et Kapi kykene ajattelemaan itsenäisesti. Tuot vain valtamedian sanomaa esille.

    Äänestä

  • MIstä kopioit näitä?

    Riippumattomien tutkimuslaitosten satelliittidata kertoo, että vaikka rannikoiden jää sulaa, siis tuo ilmiö mihin viittaat, niin samaan aikaan mantereen jääpeite paksunee. Eli kasvaa.

    Sinun laskelmassasi alueet menettivät jäätä, mutta niissä ei kerrota paljonko uutta jäätä syntyy. Nettovaikutus on se joka merkitsee

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    MIstä kopioit näitä?

    Riippumattomien tutkimuslaitosten satelliittidata kertoo, että vaikka rannikoiden jää sulaa, siis tuo ilmiö mihin viittaat, niin samaan aikaan mantereen jääpeite paksunee. Eli kasvaa.

    Sinun laskelmassasi alueet menettivät jäätä, mutta niissä ei kerrota paljonko uutta jäätä syntyy. Nettovaikutus on se joka merkitsee

    Tyynenmeren ja Intian valtameren trooppinen lämpö muuttaa merivirtoja. Lämmin merivesi ei kulje kohti Antarktista, kuten aiemmin. Lämpeneminen synnyttää niin sanotun Rossbyn aaltojen ketjun, joka muodostaa Etelämantereen osien ylle korkeapainealueen.

    Korkeapaine taas ohjaa kosteaa ilmaa Intian valtamereltä kohti jäätikköä. Antarktiksen kylmissä oloissa kosteus sataa lumena ja kasvattaa mannerjäätikön massaa.

    Näin tutkijat ovat asian selittäneet jään lisääntymisen, vaikka rannikot sulavatkin

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    MIstä kopioit näitä?

    Riippumattomien tutkimuslaitosten satelliittidata kertoo, että vaikka rannikoiden jää sulaa, siis tuo ilmiö mihin viittaat, niin samaan aikaan mantereen jääpeite paksunee. Eli kasvaa.

    Sinun laskelmassasi alueet menettivät jäätä, mutta niissä ei kerrota paljonko uutta jäätä syntyy. Nettovaikutus on se joka merkitsee

    Ja mitkä ovat nuo riippumattomat tutkimuslaitokset?

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Sinä et Kapi kykene ajattelemaan itsenäisesti. Tuot vain valtamedian sanomaa esille.

    Tupruttaako Ossi nyt Inkeroisissa? Mitä sanoo Rauha ja Hyvinvointipuolueen ilmastovastaavajohtaja Ossi?

    Äänestä

  • Anonyymi-ap kirjoitti:

    Tupruttaako Ossi nyt Inkeroisissa? Mitä sanoo Rauha ja Hyvinvointipuolueen ilmastovastaavajohtaja Ossi?

    Minä kykenen ajattelemaan itsenäisesti Kapi! HO HOO, HO HOO! Osaan myös johtaa, sinä et kumpaakaan. HO HOO, HO HOO!

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Minä kykenen ajattelemaan itsenäisesti Kapi! HO HOO, HO HOO! Osaan myös johtaa, sinä et kumpaakaan. HO HOO, HO HOO!

    Ääliö, tupruttaako, vai pitääkö kysyä yksinkertaisemmin, että ymmärrä ääliö?

    Äänestä

Kokeillaan lisää de facto. Tosin littumaan tilanteesta voi kertoa enemmän rokotevastainen ja salaliittoihin uskova Ossi.

Grönlanti sulaa pääasiassa lämpenevän ilman vaikutuksesta pinnalta, kun taas Etelämannerta sulattaa eniten lämpenevä merivesi alhaalta päin.
Vaikka molemmat mannerjäätiköt menettävät jäätä kiihtyvää vauhtia, niiden maantiede ja paikallinen ilmasto aiheuttavat täysin erilaiset sulamismekanismit.

Keskeiset erot


Ominaisuus Grönlanti Etelämanner
Pääasiallinen sulamissyy Lämpenevä ilma (pintasulaminen kesäisin) Lämpenevä merivesi (jäähyllyjen sulaminen alhaalta)
Maantiede Valtameren ympäröimä saari Kylmän merivirran eristämä manner
Lämpötilaolosuhteet Kesälämpötilat nousevat usein plussan puolelle Sisäosissa lähes aina reilusti pakkasta
Meriveden korkeusvaikutus Noin 7 metriä (jos sulaa kokonaan) Noin 57 metriä (jos sulaa kokonaan)


1. Grönlanti: Pintasulaminen ja tummuva jää

• Ilman lämpeneminen: Pohjoinen napa-alue lämpenee huomattavasti muuta maapalloa nopeammin. Kesäisin suuri osa Grönlannin jäätikön pinnasta sulaa lammikoiksi ja virtaa railojen kautta jäätikön alle, mikä liukastaa jään pohjaa ja nopeuttaa sen liukumista mereen.
• Albedo-ilmiö: Sulava jää ja sille kertyvä noki sekä levät tummentavat jäätikön pintaa. Tumma pinta imee enemmän auringon lämpösäteilyä, mikä kiihdyttää sulamista entisestään.

2. Etelämanner: Lämmin merivesi ja jäähyllyt

• Merivirtojen suoja: Etelämannerta ympäröi kylmä merivirta, joka pitää mantereen ilman hyvin kylmänä. Siksi pintasulaminen on siellä edelleen vähäistä.
• Jäähyllyjen murtuminen: Länsi-Etelämantereella lämpimät syvänmeren virtaukset pääsevät jäätiköiden alle. Ne sulattavat mereen työntyviä kelluvia jäähyllyjä pohjasta käsin. Kun nämä hyllyt ohenevat ja murtuvat, ne eivät enää patoa mantereen päällä olevaa jäätä, jolloin jäätiköt alkavat virrata nopeammin mereen.

Äänestä
  • Koetappa näiden kopiointien sijaan tutkia saatavilla olevaa dataa, ja tehdä siitä ihan oma johtopäätös.

    Avuksi voit ottaa tiedemiesten julkaisemia tutkimuksia

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Koetappa näiden kopiointien sijaan tutkia saatavilla olevaa dataa, ja tehdä siitä ihan oma johtopäätös.

    Avuksi voit ottaa tiedemiesten julkaisemia tutkimuksia

    Kaikki eivät ole itsenäisiä

    Äänestä

  • Anonyymi00001 kirjoitti:

    Koetappa näiden kopiointien sijaan tutkia saatavilla olevaa dataa, ja tehdä siitä ihan oma johtopäätös.

    Avuksi voit ottaa tiedemiesten julkaisemia tutkimuksia

    Ilmaston lämpenemisestä faktaa rokote-ja salaliittouskovaisille. Älä lue sitä MV lehteä tietolähteenäsi, he kokoavat itse dataa omasta päästään sinun tapaan.

    • Fossiiliset polttoaineet: Hiilen, öljyn ja maakaasun käyttö energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa on suurin päästölähde.
    • Maankäyttö ja metsätalous: Metsien hakkuut ja maankäytön muutokset heikentävät hiilinieluja ja lisäävät päästöjä.
    • Kasvihuoneilmiö: Ilmakehään kertyvät kasvihuonekaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä ja nostavat keskilämpötilaa.

    Vaikutukset maailmalla ja Suomessa

    • Lämpeneminen: Maapallon keskilämpötila on noussut selvästi esiteolliseen aikaan verrattuna, ja pohjoiset alueet lämpenevät muuta maapalloa nopeammin.
    • Sää ja luonto: Sään ääri-ilmiöt (kuten helleaallot, rankkasateet, kuivuus ja myrskyt), jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen yleistyvät.
    • Suomi ja Itämeri: Suomessa talvet ovat lämmenneet, lumipeite ja jääajat ovat lyhentyneet ja kasvukausi on aikaistunut. Itämeressä veden lämpeneminen ja suolapitoisuuden lasku lisäävät rehevöitymisen ja happikatojen riskiä.

    Hillintä ja ajankohtainen tilanne

    • Ratkaisut: Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää nopeita päästövähennyksiä, siirtymistä uusiutuvaan energiaan, hiilinielujen turvaamista sekä sopeutumista muuttuvaan ilmastoon.

    Äänestä

Se, mitä Maapallolla tapahtuu ei Ihmisen teoilla ole kovin paljon vaikutusta. Ilmasto muuttuu, vaikka Maapallolla ei olisi yhtään ihmistä!! Ilmasto on muuttunut kautta Maapallon Historian, on väliin kylmennyt ja taas väliin lämmennyt!!!!!!!!!!!!!!!!!

Äänestä

Minä luen Kapi faktat MV lehdestä ja Naapuriseurasta! HO HOO, HO HOO!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Tollot unohtaa sen, että myös meriveden lämpeneminen laajantaa vettä ja se myös aiheuttaa osaltaan merenpinnan nousua. Erittäin hyvä asia on se, että myös Pietari tulee jäämään veden alle ja se on ainoa positiivinen asia ihmiskunnalle. Sitten salaliitto-ja rokotevastaisille de factoa:

Maailmanlaajuinen merenpinta nousee ilmaston lämpenemisen vuoksi, ja nousuvauhti on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Pelkästään Grönlannin ja Etelämantereen jäähävikki on nostanut merenpintaa senttimetreillä ja altistaa miljoonia ihmisiä rannikkotulville.

Tärkeimmät syyt

• Meriveden lämpölaajeneminen: Lämmin vesi vie enemmän tilaa kuin kylmä vesi.
• Jäätiköiden sulaminen ja virtaus: Vuoristojäätiköiden sulaminen sekä Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden massan pieneneminen lisäävät meriveden määrää.
• Muut tekijät: Maanpäälliset vesivarastot (kuten pohjavesi) vaikuttavat kokonaisuuteen, ja paikallisesti muutokseen vaikuttavat mm. maankohoaminen, maan vajoaminen ja painovoimavaikutukset.

Nykytila ja näkymät

• Kiihtyvä vauhti: Nousutahti on lähes kaksinkertaistunut kahden viime vuosikymmenen aikana.
• Jäätiköiden vaikutus: Grönlannin ja Etelämantereen jäähävikki vuosina 1979–2023 on nostanut merenpintaa noin 3,14 cm, kuten MTV Uutiset uutisoi.
• Tulevaisuus ja alueelliset erot: Nousu jatkuu satoja vuosia ja vaihtelee alueittain. Suomessa maankohoaminen hillitsee nousua erityisesti pohjoisempana, kun taas Suomenlahdella nousupaine on suurempi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu