yliopisto-opiskelusta

Heips!

Olen aloittamassa yliopisto-opinnot ja tietoa kaipailisin kaikesta mahdollisesta opiskeluun liittyvästä. Itselläni ei ketään lähipiiristä yliopistossa, joten käytännön tietoa/vinkkejä on aika vähän...

mm. seuraaviin kaipailisin vastauksia...
Kuinka vapaata opiskelu on? Siis millaisia päiviä ja lomia suunnilleen?
Kuinka paljon tarvitsee ostaa kirjoja vai löytyykö kirjastoista?
Onko luennoilla yleensä kuinka tiukka läsnäolopakko? jos huvittaa jäädä nukkumaan...
Mikä opiskelussa vaikeinta? Mukavinta?
Mitä esim. lukiossa syntyneitä opsikelu tottumuksi/käsityksiä syytä muuttaa?

Ymmärrän että osa kysmyksistä on yliopisto/koulustusala kohtaisia, mutta kaikki tieto on tervetullutta!! Myös opiskelijaelämästä voi kertoo...:)

Kiitos!
193498
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Moi! Helpointa vastaaminen olisi, jos tietäisi suurin piirtein, mitä alaa opiskelet. Opiskelu on erilaista, jos opiskelet vaikkapa kieliä tai lääketiedettä. Toiset koulutusohjelmat ovat "koulumaisempia" kuin toiset eli vaaditaan läsnäoloa enemmän.

Esim. kielissä luennot eivät ole pakollisia. Eri asia sitten on, kannattaako usein kopioida kaverin muistiinpanot. Mutta on toki yleistä, että luennoilla ei käydä pilkuntarkasti. On hienoa, jos on joku läheisempi ystävä, jonka kanssa voi sopia, milloin kumpikin menee luennolle ja näin voi sitten kopioida toisen muistiinpanoja.

Hiihtolomaa ei ole, pääsiäisloma on pidempi kuin pelkät pyhät (eli viikon verran).

Viime kädessä opiskelija itse päättää lukujärjestyksen, eli viikoittainen tuntimäärä voi vaihdella hyvin paljon. Moni opiskelijahan käy samalla työssä, joten ei välttämättä voi istua joka päivä aamusta iltaan.

Ehkä se vapaus on mukavinta, mutta toisaalta myös vaatii enemmän itsekuria kuin esim. lukio-opiskelu.

Tenttikirjat pyritään yleensä löytämään opiskelijakirjastoista, mutta kaikki kirjat ei tietty ole aina paikalla.

Tässä nyt jotain ajatuksia.

Äänestä
  • pieni huomautus edelliselle kirjoittajalle

    luen kieliä yliopistossa ja meillä melkein kaikki luennot on pakollisia. että silleen.

    kieliä ku lukee ni on vähän kusisempi systeemi...

    Äänestä

  • edeee kirjoitti:

    pieni huomautus edelliselle kirjoittajalle

    luen kieliä yliopistossa ja meillä melkein kaikki luennot on pakollisia. että silleen.

    kieliä ku lukee ni on vähän kusisempi systeemi...

    lisää vaan kaikkee hyödyllistä infoo...
    entäs syysloma onks sellasta?

    Äänestä

  • tiedoista kirjoitti:

    lisää vaan kaikkee hyödyllistä infoo...
    entäs syysloma onks sellasta?

    yliopistossa ei ole syyslomaa. en sitten tiedä jos on poikkeuksia...

    Äänestä

  • edeee kirjoitti:

    pieni huomautus edelliselle kirjoittajalle

    luen kieliä yliopistossa ja meillä melkein kaikki luennot on pakollisia. että silleen.

    kieliä ku lukee ni on vähän kusisempi systeemi...

    voisitko kertoa kielten opiskelusta lisää? olen itse aloittamassa kuukauden päästä kielten opiskelua yliopistolla.

    Äänestä

  • edeee kirjoitti:

    pieni huomautus edelliselle kirjoittajalle

    luen kieliä yliopistossa ja meillä melkein kaikki luennot on pakollisia. että silleen.

    kieliä ku lukee ni on vähän kusisempi systeemi...

    Kielet eivät olleet varmaan paras esimerkki. Mutta ainakin kasvatustieteissä on paljon luentoja, joista on täysi vapaus pysyä poissa.

    Ei kyllä ainakaan kaikissa yliopistoissa ole niin, että kielissä on joka luennolla pakollinen läsnäolo.

    Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    yliopistossa ei ole syyslomaa. en sitten tiedä jos on poikkeuksia...

    meillä on kyllä koulujen loma-aikoina monesti luentoja peruttu. opettajat pitää vapaata kun heidän lapsensa ovat lomalla. joulun aikaan on yleensä n. kuukauden pituinen loma. kesäloma taas vaihtelee tosi paljon riippuen siitä kuinka paljon kursseja ottaa (jotkut kurssit kestää toukokuun loppuunkin, itsellä suurin osa kursseista loppunut aina toukokuun alkuun.) yleensä syksyllä luennot alkaa aika monessa paikassa vasta syyskuun puolessa välissä

    Äänestä

  • ...... kirjoitti:

    voisitko kertoa kielten opiskelusta lisää? olen itse aloittamassa kuukauden päästä kielten opiskelua yliopistolla.

    itse luin pari ekaa vuotta pääaineena ruotsia. ainakin eka vuonna oli paljon sellasia kursseja, joissa oli läsnäolopakko. sen ymmärsi, koska kurssit oli useimmiten pienryhmäkursseja, ja jos kaikki olisivat lintsanneet niin opettaja olisi ollut luokassa yksin. jos oli massaluento niin eipä siellä kukaan vahdannut että kuka saapui paikalle

    Äänestä

  • ...... kirjoitti:

    voisitko kertoa kielten opiskelusta lisää? olen itse aloittamassa kuukauden päästä kielten opiskelua yliopistolla.

    Itse olen opiskellut englannin kieltä. Kielten opiskelussa vaikuttaa tietenkin paljon se, mitä kieltä opiskelee. Englannin opinnoissa mennään melkolailla suoraan asiaan, kun taas ymmärtääkseni esim. saksan opinnoissa on ensin jonkinlaisia kielitaidon aktivointiin tähtääviä kursseja.

    Kielen opiskelu yliopistossa eroaa melkoisesti lukiossa tutusta kielen opiskelusta. Esim. omalla kohdalla opinnot olivat enemmänkin kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen ja kielentutkimuksen teorioiden ja tutkimusmetodien opiskelua ko. kielellä kuin varsinaisesti itse kielen opiskelua siinä mielessä kuin se yleisesti ymmärretään. Kuten kaikki yliopisto opiskelu, myös kielen opiskelu on samalla oman oppiaineen erikoiskielen opiskelua - eli oman oppiaineen keskeisten käsitteiden ja käsitejärjestelmien oppimista.

    Kielten opinnoissa tulee paljon vastaan kielialueen kieli- ja kulttuurihistoriaa, jonkin verran filologiassa on myös käännöskursseja ja käännöstiedettä.

    Käytännössä opiskelu on sitä, että perusopinnoissa on melko paljon läsnäoloa vaativia peruskursseja. Perusopintojen kurssit suoritetaan yleensä tenttimällä, joskin osalla kursseista aloitetaan jo perusopinnoissa harjoittelemaan erilaisten kirjallisten töiden kuten esseiden ja pienimuotoisten tutkielmien teko. Aineopinnot antava jo valinnanvaraa ja opintoja voi painottaa hivenen esim. kielentutkimukseen tai kirjallisuudentutkimukseen. Aineopinnoissa tehdään jo huomattavasti enemmän kirjallisia töitä, eli kursseja ei välttämättä suoriteta lukemalla tenttiin vaan keräämällä lähdeaineistoa ja kirjoittamalla esseitä - toki tämä on kurssikohtainen asia. Aineopintojen yhtenä osana tehdään proseminaari, joka on ensimmäinen varsinainen tutkielmatyyppinen harjoitus. Proseminaari esiteetään muulle opintoryhmällä ja muut ryhmän jäsenet arvioivat työn. Proseminaarissa pitää myös luonnollisesti lukea muiden tekemiä töitä ja opponoida niitä. Uuden tutkintorakenteen myötä aineopinnoissa tehdään myös aina kandin tutkielma - yleensä kandin tutkielmaksi riittää hyvän arvosanan saanut proseminaari, mutta voi olla että tähän tulee nyt muutoksia ja kandintutkielman pitää olla astetta syvällisempi kuin keskiverto proseminaarityön.

    Syventävät opinnot ovat sitten taas astetta vaativampia - luettavaa on enemmän, luettava teksti on astetta hankalampaa ja kirjallisten töiden pitää olla syvällisempiä ja pidempiä kuin aineopinnoissa. Syventävissä opinnoissa voi edelleen painottaa opintojaan siihen mikä itseä eniten kiinnostaa - siis esim. kielentutkimukseen tai kirjallisuuden tutkimukseen. Syventävissä opinnoissa tehdään seminaarityö, joka on tavallaan jatkoa proseminaarille, mutta siis astetta syvällisempi. Periaatteessa parhaat seminaarityöt saattavat olla jopa kelvollisia julkaistavaksi jossakin tieteellisessä aikakauslehdessä - tosin aika harvoin näin, joten ei kannata ottaa mitään paineita tästä. Syventävissä opinnoissa on myös gradu seminaari. Gradu seminaarin aikaan esitetään oman gradun tutkimussuunnitelma, opponoidaan muiden tutkimussuunnitelmia, esitetään oman työn raakaversio ja opponoidaan muiden esittämiä raakaversioita. Opintojen lopussa sitten kirjoitetaan gradu, eli n. 80-110 sivuinen tutkielma.

    Kielen opinnot ovat hyvin pitkälti kirjoittamista. Opintojen alkuvaiheessa on kursseja, joilla painotetaan puhumista, mutta mitä pidemmälle opinnot etenevät sitä enemmän kirjoitetaan ja tehdään töitä itsenäisesti. Puhutun kielen taitoa toki joutuu pitämään yllä, koska useimmat kurssit ovat kuitenkin pienryhmäopetusta ja tunneilla tietenkin keskustellaan kurssin aiheista opettajan johdolla.

    Onnea opiskelupaikan johdosta ja mukavia hetkiä kielen opintojen parissa.

    Terv. Ihan kohta FM.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Itse olen opiskellut englannin kieltä. Kielten opiskelussa vaikuttaa tietenkin paljon se, mitä kieltä opiskelee. Englannin opinnoissa mennään melkolailla suoraan asiaan, kun taas ymmärtääkseni esim. saksan opinnoissa on ensin jonkinlaisia kielitaidon aktivointiin tähtääviä kursseja.

    Kielen opiskelu yliopistossa eroaa melkoisesti lukiossa tutusta kielen opiskelusta. Esim. omalla kohdalla opinnot olivat enemmänkin kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen ja kielentutkimuksen teorioiden ja tutkimusmetodien opiskelua ko. kielellä kuin varsinaisesti itse kielen opiskelua siinä mielessä kuin se yleisesti ymmärretään. Kuten kaikki yliopisto opiskelu, myös kielen opiskelu on samalla oman oppiaineen erikoiskielen opiskelua - eli oman oppiaineen keskeisten käsitteiden ja käsitejärjestelmien oppimista.

    Kielten opinnoissa tulee paljon vastaan kielialueen kieli- ja kulttuurihistoriaa, jonkin verran filologiassa on myös käännöskursseja ja käännöstiedettä.

    Käytännössä opiskelu on sitä, että perusopinnoissa on melko paljon läsnäoloa vaativia peruskursseja. Perusopintojen kurssit suoritetaan yleensä tenttimällä, joskin osalla kursseista aloitetaan jo perusopinnoissa harjoittelemaan erilaisten kirjallisten töiden kuten esseiden ja pienimuotoisten tutkielmien teko. Aineopinnot antava jo valinnanvaraa ja opintoja voi painottaa hivenen esim. kielentutkimukseen tai kirjallisuudentutkimukseen. Aineopinnoissa tehdään jo huomattavasti enemmän kirjallisia töitä, eli kursseja ei välttämättä suoriteta lukemalla tenttiin vaan keräämällä lähdeaineistoa ja kirjoittamalla esseitä - toki tämä on kurssikohtainen asia. Aineopintojen yhtenä osana tehdään proseminaari, joka on ensimmäinen varsinainen tutkielmatyyppinen harjoitus. Proseminaari esiteetään muulle opintoryhmällä ja muut ryhmän jäsenet arvioivat työn. Proseminaarissa pitää myös luonnollisesti lukea muiden tekemiä töitä ja opponoida niitä. Uuden tutkintorakenteen myötä aineopinnoissa tehdään myös aina kandin tutkielma - yleensä kandin tutkielmaksi riittää hyvän arvosanan saanut proseminaari, mutta voi olla että tähän tulee nyt muutoksia ja kandintutkielman pitää olla astetta syvällisempi kuin keskiverto proseminaarityön.

    Syventävät opinnot ovat sitten taas astetta vaativampia - luettavaa on enemmän, luettava teksti on astetta hankalampaa ja kirjallisten töiden pitää olla syvällisempiä ja pidempiä kuin aineopinnoissa. Syventävissä opinnoissa voi edelleen painottaa opintojaan siihen mikä itseä eniten kiinnostaa - siis esim. kielentutkimukseen tai kirjallisuuden tutkimukseen. Syventävissä opinnoissa tehdään seminaarityö, joka on tavallaan jatkoa proseminaarille, mutta siis astetta syvällisempi. Periaatteessa parhaat seminaarityöt saattavat olla jopa kelvollisia julkaistavaksi jossakin tieteellisessä aikakauslehdessä - tosin aika harvoin näin, joten ei kannata ottaa mitään paineita tästä. Syventävissä opinnoissa on myös gradu seminaari. Gradu seminaarin aikaan esitetään oman gradun tutkimussuunnitelma, opponoidaan muiden tutkimussuunnitelmia, esitetään oman työn raakaversio ja opponoidaan muiden esittämiä raakaversioita. Opintojen lopussa sitten kirjoitetaan gradu, eli n. 80-110 sivuinen tutkielma.

    Kielen opinnot ovat hyvin pitkälti kirjoittamista. Opintojen alkuvaiheessa on kursseja, joilla painotetaan puhumista, mutta mitä pidemmälle opinnot etenevät sitä enemmän kirjoitetaan ja tehdään töitä itsenäisesti. Puhutun kielen taitoa toki joutuu pitämään yllä, koska useimmat kurssit ovat kuitenkin pienryhmäopetusta ja tunneilla tietenkin keskustellaan kurssin aiheista opettajan johdolla.

    Onnea opiskelupaikan johdosta ja mukavia hetkiä kielen opintojen parissa.

    Terv. Ihan kohta FM.

    kiitos vastauksesta:) oli oikein kattava. nyt vain sitten enää odotellaan syyskuun alkua...

    Äänestä

Riippuu tietysti siitä mitä opiskelet. Itse opiekselen luonnontieteitä. Mitään luennolla olopakkoa ei ole, ja riippuen siitä kuinka tarkasti kirjaa/monisteita luennolla käydäään läpi niin sanoisin että usein luennolla istuminen on jopa melko turhaa. Eli jos luennoitsija käy täysin samat asiat läpi joita monisteesta löytyy, on ajanhaaskausta istua luennolla.

Itse olen kaikki kirjani ostanut, onhan ne välillä kalliita, mut on oma aina kivampi. Ja sit voi tietoa hakea niistä myöhemminkin jos niikseen tulee.

Opiskelussa vaikeinta on juuri se että aluksi tuntuu että onpa tämä löysää kun ei välttämättä tarvii edes koulussa istua kun pari tuntia päivässä. Mutta sitten KOTONA PITÄÄ LUKEA (mun laskea) välillä tolkuttomia määriä. Aluksi en sitä tehnyt ja siksi tippusinkin kärryiltä ensimmäisenä vuota totaalisesti, ja sitten sitä on vaikea saada kiinni, joskin nyt olen siinä onnistunut.

Siis suurin ero on se että jos olet lahjakas niin lukiossa ei ole välttämättä tarvinnut tehdä juuri mitään pärjätäkseen, ainakaan minä en tehnyt. Yliopistossa jatkoin samaan malliin ja se kostautui kyllä pahasti aluksi. No muista aineista en niin tiedä, mutta kun nämä matemaattiset aineet rakentuvat kokoajan vanhan päälle, niin jos et jotain ole ymmärtänyt niin et ymmärrä tuleviakaan asioita. Humanistisissa aineissa tuskin ihan niin pääsee käymään.

Äänestä

Useimmilla yliopistoilla on jonkinlainen opiskelijan yleisopas. Oma opinto-oppaasi kertoo lisää omasta alastasi, ja kaikkea mitä et voi näistä läpysköistä lukea, voit kysyä tutoreiltasi, jotka yleensä kaikilla aloilla on järjestetty ja koulutettu hommaansa. Jos oikein kiltisti kysyt, jopa joku opettajakin saattaa vastata kysymyksiisi.

On varmaan kiva päästä yliopistoon opiskelemaan, mutta malta nyt kysymyksinesi odotella koulun alkamista. Kyllä ne asiat sitten kerrotaan, ja moneen kertaan vieläpä, jopa kyllästymiseen asti. Ei kukaan ole vielä jäänyt valmistumatta tiedon puutteen takia.

Äänestä
  • Etkö ole koskaan ollut nuori ja innokas? Etkö ole koskaan halunut tietää mitä sinulla on edessäpäin?

    Tuntuu että hehkutat omaa titteliäsi joka keskustelussa ja ammut alas vähemmän tietäväisten kommentit. Ehkä saat siitä jotain kiksejä, ja ehkäpä myös paskantärkeä egosi pönkittyy täällä muita arvostelemalla (vuodesta toiseen)?

    Äänestä

  • kuukausi on pitkä aika odottaa:) ja miksei voisi täälläkin kysellä kun kerran tietoa on. ja erityisesti kokemukset ovat eri ihmisillä erilaiset. jotta näin.

    Äänestä

  • Mikkolp kirjoitti:

    Etkö ole koskaan ollut nuori ja innokas? Etkö ole koskaan halunut tietää mitä sinulla on edessäpäin?

    Tuntuu että hehkutat omaa titteliäsi joka keskustelussa ja ammut alas vähemmän tietäväisten kommentit. Ehkä saat siitä jotain kiksejä, ja ehkäpä myös paskantärkeä egosi pönkittyy täällä muita arvostelemalla (vuodesta toiseen)?

    Tottakai tiedän kuinka kivaa on aloittaa yliopistossa, en tarkoittanut tätä vastaustani mitenkään loukkauksena tai mitään. Mutta ymmärrät varmasti, että asia on juuri kuten kerroin - ei kukaan voi tällaisella palstalla vastata kovinkaan mielekkäästi kenenkään kysymykseen yliopisto-opiskelusta, vaan kyllä se tieto annetaan sitten aikanaan.

    Minä en ole täällä erityisemmin mitään titteleitä hehkuttanut, vaikka ehkä palstaa pidemmän aikaa lukeneille onkin selvinnyt mitä puuhastelen. Minusta on aivan luontevaa, ja jopa hyvin tarpeellista oikoa virheellisiä tietoja, vaikka se joistakin saattaakin tuntua "paskantärkeältä alasammuskelulta". Ei minulla ole mitään tarvetta buustailla egoani, en vain pidä typeristä kommenteista ja pidän subjektiivisena oikeutenani kommentoida typeriä roiskaisuja niiden arvoisella tavalla.

    Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    kuukausi on pitkä aika odottaa:) ja miksei voisi täälläkin kysellä kun kerran tietoa on. ja erityisesti kokemukset ovat eri ihmisillä erilaiset. jotta näin.

    Suurin ongelma on se, että kun yliopistoja ja koulutusohjelmia on useita, ja järjestelyt vaihtelevat hyvinkin paljon tästä riippuen, on hyvin vaikea antaa yleispätevää ja validia vastausta kysymyksiisi. Siksi oikeastaan ainoa mielekäs tapa saada tietoa on odottaa, että sitä annetaan koulun puolesta.

    Esimerkiksi kulttuuriantropologian opiskelu Helsingin yliopistosta on aivan varmasti täysin erilaista kuin lääketieteen opiskelu Turun yliopistossa - lähes kaikkiin kysymyksiisi tulisi erilaiset vastaukset.

    Maltti on valttia yliopistossa aloittavillekin.

    Äänestä

  • JBA kirjoitti:

    Suurin ongelma on se, että kun yliopistoja ja koulutusohjelmia on useita, ja järjestelyt vaihtelevat hyvinkin paljon tästä riippuen, on hyvin vaikea antaa yleispätevää ja validia vastausta kysymyksiisi. Siksi oikeastaan ainoa mielekäs tapa saada tietoa on odottaa, että sitä annetaan koulun puolesta.

    Esimerkiksi kulttuuriantropologian opiskelu Helsingin yliopistosta on aivan varmasti täysin erilaista kuin lääketieteen opiskelu Turun yliopistossa - lähes kaikkiin kysymyksiisi tulisi erilaiset vastaukset.

    Maltti on valttia yliopistossa aloittavillekin.

    taitaa olla niin että tuo otsikko vetää puoleensa kyllä eri alojen opiskelijoitakin... :) esimerkiksi itse olen käynyt tätä lukemassa.
    enkä tuomitse sinun näkemystäsi mutta älä sinäkään muiden;)

    Äänestä

onko se niin vitun vaikeata kertoa mihin yliopistoon ja mihin tiedekuntaan olet päässyt?! ja oppiainettahan ei missään tapauksessa saa kertoa, jokuhan voisi sinut tunnistaa että olet kysellyt täällä jo etukäteen asioita.
uskomattomia idiootteja sitä maailmasta löytyy.

sama jos minä kyselisin auto-palstoilla esim. onko autolla hyvä ajaa? onko autossa mukava istua? miten kovaa auto kulkee? jne.

Äänestä
  • Aloitusviestistä lainattua: "Ymmärrän että osa kysmyksistä on yliopisto/koulustusala kohtaisia, mutta kaikki tieto on tervetullutta!! Myös opiskelijaelämästä voi kertoo...:)"


    "onko se niin vitun vaikeata kertoa mihin yliopistoon ja mihin tiedekuntaan olet päässyt?! ..."

    Jos sulla ei ole mitään järkevää vastattavaa, niin ole vastaamatta äläkä ala moukkamaisesti mouhomaan turhia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kaikkea yleistä... kirjoitti:

Heips!

Olen aloittamassa yliopisto-opinnot ja tietoa kaipailisin kaikesta mahdollisesta opiskeluun liittyvästä. Itselläni ei ketään lähipiiristä yliopistossa, joten käytännön tietoa/vinkkejä on aika vähän...

mm. seuraaviin kaipailisin vastauksia...
Kuinka vapaata opiskelu on? Siis millaisia päiviä ja lomia suunnilleen?
Kuinka paljon tarvitsee ostaa kirjoja vai löytyykö kirjastoista?
Onko luennoilla yleensä kuinka tiukka läsnäolopakko? jos huvittaa jäädä nukkumaan...
Mikä opiskelussa vaikeinta? Mukavinta?
Mitä esim. lukiossa syntyneitä opsikelu tottumuksi/käsityksiä syytä muuttaa?

Ymmärrän että osa kysmyksistä on yliopisto/koulustusala kohtaisia, mutta kaikki tieto on tervetullutta!! Myös opiskelijaelämästä voi kertoo...:)

Kiitos!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu