Kekkonen löi kansaa suoraan päin kasvoja 1974 kun hän ilmoitti, ettei hän aio jatkaa presidenttinä jos maassa ei laadita poikkeuslakia hänen kautensa jatkamiseen vuoteen 1978 saakka. Suomi ei elänyt tuolloin poikkeusaikoja, joten todellisia syitä poikkeuslakivalinnalle ei ollut, mutta silti se oli pakko säätää, koska Kekkonen ei halunnut vaaleja koska edessä oli mittava ETYK-prosessi valmisteilla.
Kekkosen vaatimukset toimikauden jatkamiseen olivat lievästi sanottuna oudohkot, mutta nurkkaan jo vuosia aiemmin ajettu eduskunta taipui tässäkin Kekkosen tahtoon. Eduskunta sääti poikkeuslain 1973 ja Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella.
Urho Kekkonen käveli lakien ja perustuslain ylitse virkakautensa aikana. Kekkonen ei hyväksynyt perustuslain rajoja vallankäytölleen vaan taisteli Suomen perustuslakia vastaan. Kekkonen kuvitteli olevansa korvaamaton presidentti. Hän koki selvästi, että kukaan ei voi korvata hänen puolueettomuuspolitiikkaansa, joka todellisuudessa oli pelkkä kulissi NL:n pelissä länttä vastaan. Suomi oli Kekkosen aikana kapitalistinen näyteikkuna länteen. Suomen avulla NL taivutteli länttä hyväksymään omat tarkoitusperänsä. Kekkonen ei koskaan nauttinut lännessä suurta arvostusta. Ruotisissakin Kekkonen koettiin lähinnä kiusankappaleena, koska Kekkonen ei koskaan pyrkinyt vahvistamaan Ruotsin ja Suomen erityissuhdetta.
Kekkosen vaatimukset toimikauden jatkamiseen olivat lievästi sanottuna oudohkot, mutta nurkkaan jo vuosia aiemmin ajettu eduskunta taipui tässäkin Kekkosen tahtoon. Eduskunta sääti poikkeuslain 1973 ja Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella.
Urho Kekkonen käveli lakien ja perustuslain ylitse virkakautensa aikana. Kekkonen ei hyväksynyt perustuslain rajoja vallankäytölleen vaan taisteli Suomen perustuslakia vastaan. Kekkonen kuvitteli olevansa korvaamaton presidentti. Hän koki selvästi, että kukaan ei voi korvata hänen puolueettomuuspolitiikkaansa, joka todellisuudessa oli pelkkä kulissi NL:n pelissä länttä vastaan. Suomi oli Kekkosen aikana kapitalistinen näyteikkuna länteen. Suomen avulla NL taivutteli länttä hyväksymään omat tarkoitusperänsä. Kekkonen ei koskaan nauttinut lännessä suurta arvostusta. Ruotisissakin Kekkonen koettiin lähinnä kiusankappaleena, koska Kekkonen ei koskaan pyrkinyt vahvistamaan Ruotsin ja Suomen erityissuhdetta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eduskuntahan siitä poikkeuslaista todella päätti ja vieläpä 5/6 osan enemmistöllä. Niin yksimielinen se Kekkosen uran jatkamisen välttämättömyydestä oli.
Outo tuo valintatapa kieltämättä oli ja kansaa hieman harmitti, kun ei päässyt suoraan äänestämään Kekkosen puolesta. Mutta ei siitä kaunaa kantanut. Kekkosta kannattaneet puolueet menestyivät hyvin vuoden 1975 eduskuntavaaleissa samalla, kun poikkeuslakia vastustaneet vennamolaiset kärsivät murskatappion. Ja sitten vuoden 1978 presidentinvaaleissa Urkki menestyi paremmin kuin koskaan aiemmin.
Vai että löi Kekkonen kansaa... No niin. Mistäköhän puolueesta tämä agitaattori on kotoisin??
Kyllähän asia on niin, että kansa halusi Kekkosen ja puolueet itse asettuivat Kekkosen taakse. Syyttäkööt itseään.
Vielä vuoden 1978 vaaleihin SDP asettui tukemaan ENSIMMÄISENÄ Kekkosta jo vuonna 1975 PUOLUEENA.