Syövän jälkeen

Kun yleiskunto on huonona voi sykekin olla korkea. Mitä paremmassa kunnossa ihminen on, sitä alhaisempi sykekin. Ota rauhassa ja ala liikkumaan pikku hiljaa, älä rehki. Tulet kyllä kuntoon kun aloitat kävelyillä.

Hoidotkin voivat varmasti osaltaan vaikuttaa siihen, että syke on noin korkea. Nimittäin jos leposyke on tuon 110, ei sitä oikein voi selittää pelkällä huonolla kunnolla, vaikka sekin varmasti on osasyynä. Äidilläni oli myös imusolmukesyövän hoitojen aikana ja muutaman kuukauden niiden jälkeen korkea syke, mutta laski sitten vähitellen normaaliksi, kun toipui kunnolla hoidoista ja alkoi liikkua.

Kyllä minä uskon noiden hoitojen vaikuttavan noin korkeaan sykkeeseen. Olen itse lähihoitaja ja olen työskennellyt suöpäosastolla ja siellä potilaat kertovat miten hoitojen jälkeen hengästyy jo pienessä kävelymatkassa ja suihkussa käydessä. Aloitat vain rauhallisesti kävelyt ja lisäät vähän kerrallaan, kyllä se siitä. Oikein ihanaa loppu kesää sinulle.

Voisit mittauttaa varmuuden vuoksi verenpaineesi, mahtaako olla koholla, kun on sykekin korkea. Toisekseen hoitojen jälkeen on hyvä harrastaa ulkoilua, mutta mielestäni rauhalliseen tahtiin. Kehosi ilmoittaa korkealla sykkeellä, että se ei ole vielä täydessä kunnossa. Terveyttä ei kannata suorittaa vaan antaa kehon palautua kaikessa rauhassa ja kuulostella, mikä sille on juuri nyt hyväksi. Puiston penkillä istuminen ja luonnon seuraaminen on ensi alkuun ihan hyvä ulkoilumuoto. Kun voimat pikkuhiljaa karttuu, niin sitten voi aloittaa rauhalliset kävelylenkit ja vaikkapa uimisen. Sairaus ei kehity hetkessä, samoin parantuminen vie aikaa.Anna kehollesi myös lepoa. Pelkästään työssäkäynti näin pian hoitojen jälkeen vie voimia.Mielestäni voisit nyt keskittyä harrastamaan pelkästään niitä asioita, joista saat henkistä energiaa. Voimia sinulle ja kaunista syksyä!

itse menin aloitan työt vasta ensi viikolla, vaikka viimeriset hoidot olivat jo huhtikuussa. Olen ollut todella poikki ja nyt olen rauhassa saanut levätä. Nyt jaksaa mennä töihin.

Hei!
Voisitko sinä tai kuka tahansa kuka tämän lukee kertoa oireistaan. Itse epäilen, että minullakin on mahd. syöpä. Olen kärsinyt oudoista vatsavaioista vuosia, mitään varsinaista syytä ei ole vieläkään löytynyt. Nyt kesän aikana kaulalleni on muodostunut kivikova patti, joka on suurentunut ja välillä painuu syvemmälle kaulaan ja välillä pullahtaa isoksi mollukaksi, niin että ulkopuolinenkin sen hyvin havaitsee. Itse olen tietysti hieman huolissani, mutta lääkäriin meneminen tuntuu inhottavalta, koska lääkärit eivät ole minua todesta ottaneet mahanikaan kanssa. Tutkin imusolmukejuttuja ja löysin tietysti monia sellaisia oireita, jotka sopisivt taudinkuvaan...

Syöpäpotilaan omaisena annan sinulle neuvon: Älä kiirehdi töihin, jos kestät kotona olla etkä hypi seinälle ja stressaan tekemisen puutteen takia. On hyvin tärkeää toipua rankoista hoidoista ja levätä. Jos työssä on lisäksi hankaluutta, niin työhön paluu voi olla tosi raskasta. Säästä itseäsi ja anna kropan levätä. Kuntoile ja ulkoile, niin jaksat paljon paremmin työssä kun sinne olet valmis palaamaan.