Onko jollain kokemusta

Minun avomieheni oli rapu. Suhde oli yhtä taistelua koko ajan vaikka olen itse myötämielisempi kuin vesimiehet yleensä. Rakastin häntä koko sydämmestäni. Suhde olikin vain ravun osalta pelkkää hyväksikäyttöä ja manipulointia mitä en halunnut nähdä. Erityisesti Rapu jonka kuumerkki on oinas :(
Olen ollut niin monien rapujen kanssa tekemisissä,että tiedän mistä puhun.
Ei koskaan saisi yleistää. Se on minun mielipiteeni:unohda ja etsi kauris tai leijona,niin vältyt pahalta ololta...

minulla on kans kokemusta suhteesta vesi(nainen) ja rapu(mies)...suhteesta ei koskaan tullut mitään... vaikka välillämme oli intohimoa niin suhteessa oli paljon takkuamista.. kanattaa etsiä jokin muu kuin rapu..ei vaan sovi yhteen vesi.. ja rapu..
suhde alkaa intohimoisesti ja hyvin mutta päättyy huonosti ja lyhyen.. jokin menee vaan vikaan.

belladonna kirjoitti:

minulla on kans kokemusta suhteesta vesi(nainen) ja rapu(mies)...suhteesta ei koskaan tullut mitään... vaikka välillämme oli intohimoa niin suhteessa oli paljon takkuamista.. kanattaa etsiä jokin muu kuin rapu..ei vaan sovi yhteen vesi.. ja rapu..
suhde alkaa intohimoisesti ja hyvin mutta päättyy huonosti ja lyhyen.. jokin menee vaan vikaan.

Seurustelen ainakin vielä toistaiseksi ravun kansssa. Itse olen vesimiesnainen.

Ensin ahdisti kun rapu yritti selvittää minusta asioita, joista en ollut vielä valmis kertomaan. Sitten tutustuttiin ja lämpenin ajatukselle seurustella hänen kanssaan, sillä luulin, että rapumiehet ottavat toiset huomioon ja osaavat puhua. Hän kyselee vieläkin asioista, joita en ole ehtinyt selvittää itsellenikään. Eniten ahdistaa se jos vaivun ajatuksiini niin hän kysyy heti mitä mietin. Vastaankin yleensä että enpä oikein mitään, vaikka se ei ihan totta olekaan. Tämän vuoksi hän pitää minua etäisenä ja salaperäisenä.

Rapu on herkkä ja meillä on paljon hyviä keskusteluja, mutta jos hän pyrkii liian lähelle, ahdistun. Hän taas ei (ymmärrettävästi) voi tajuta miksi muutun yllättäen taas etäiseksi. Vastaukseni muuttuvat lyhyiksi ja hän luulee yleensä, että minua väsyttää. En useinkaan jaksa selittää tilannetta lisäkysymysten pelossa ja niinpä keskustelu kuihtuu.

Ainakin tällä ravulla on rasittava rapa korjailla kaikkea tekemääni: täytän tiskikoneen väärin, asettelen tyynyt sängyn päälle väärin, kannan kassia oudosti, jopa vessapaperirullan laitan väärinpäin telineeseen... Ja kaikesta tästä hän jaksaa mainita minulle! Itse haluaisin tehdä asiat omassa rauhassa/omalla lailla ilman sivustaseuraajia. Mitä sitten vaikka kaikki ei menisikään niinkuin hän sen tekisi! Jos minä korjaan jotain hänen tekemistään, hän ei voi sietää sitä. Näinhän se usein menee: kaikkein kriittisin ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan kritiikkiä itsestään. Ehkä pahinta on se, että hän saa jatkuvilla korjauksillaan minut tuntemaan itseni tyhmäksi.

Kaikesta tästä huolimatta en oikein osaa häntä jättääkään. Pelkään loukkaavani herkkää rapua, enkä todellakaan halua ravun vihaa niskaani sillä se on kauhea!

On vaikea elää ihmisen kanssa, joka haluaa koko ajan tietää missä mennään vaikka en vielä itsekään sitä tietäisi. Rapu vesimies --) vesimies ahdistuu, rapu on ymmällään. Ei toimi!

Lilja kirjoitti:

Seurustelen ainakin vielä toistaiseksi ravun kansssa. Itse olen vesimiesnainen.

Ensin ahdisti kun rapu yritti selvittää minusta asioita, joista en ollut vielä valmis kertomaan. Sitten tutustuttiin ja lämpenin ajatukselle seurustella hänen kanssaan, sillä luulin, että rapumiehet ottavat toiset huomioon ja osaavat puhua. Hän kyselee vieläkin asioista, joita en ole ehtinyt selvittää itsellenikään. Eniten ahdistaa se jos vaivun ajatuksiini niin hän kysyy heti mitä mietin. Vastaankin yleensä että enpä oikein mitään, vaikka se ei ihan totta olekaan. Tämän vuoksi hän pitää minua etäisenä ja salaperäisenä.

Rapu on herkkä ja meillä on paljon hyviä keskusteluja, mutta jos hän pyrkii liian lähelle, ahdistun. Hän taas ei (ymmärrettävästi) voi tajuta miksi muutun yllättäen taas etäiseksi. Vastaukseni muuttuvat lyhyiksi ja hän luulee yleensä, että minua väsyttää. En useinkaan jaksa selittää tilannetta lisäkysymysten pelossa ja niinpä keskustelu kuihtuu.

Ainakin tällä ravulla on rasittava rapa korjailla kaikkea tekemääni: täytän tiskikoneen väärin, asettelen tyynyt sängyn päälle väärin, kannan kassia oudosti, jopa vessapaperirullan laitan väärinpäin telineeseen... Ja kaikesta tästä hän jaksaa mainita minulle! Itse haluaisin tehdä asiat omassa rauhassa/omalla lailla ilman sivustaseuraajia. Mitä sitten vaikka kaikki ei menisikään niinkuin hän sen tekisi! Jos minä korjaan jotain hänen tekemistään, hän ei voi sietää sitä. Näinhän se usein menee: kaikkein kriittisin ihminen ei ole valmis ottamaan vastaan kritiikkiä itsestään. Ehkä pahinta on se, että hän saa jatkuvilla korjauksillaan minut tuntemaan itseni tyhmäksi.

Kaikesta tästä huolimatta en oikein osaa häntä jättääkään. Pelkään loukkaavani herkkää rapua, enkä todellakaan halua ravun vihaa niskaani sillä se on kauhea!

On vaikea elää ihmisen kanssa, joka haluaa koko ajan tietää missä mennään vaikka en vielä itsekään sitä tietäisi. Rapu vesimies --) vesimies ahdistuu, rapu on ymmällään. Ei toimi!

Kuvailit tuossa suhteenne ongelmnat varsin osuvasti.

Entäpä jos miehesi olisikin vesimies? tai härkä? tai ihan mikä tahansa muu merkki kuin rapu.

Entäpä jos tähtimerkillä ei olekaan mitään tekemistä näiden asioiden kanssa. Olen jotenkin "huolestuneena" seurannut tätä "mikä merkki -mulle sopii?" -buumia, joka tässä kesällä on puhjennut täyteen loistoonsa.

Mitäs jos uskaltautuisit oikein kunnolla riitelemään sen rapumiehes kanssa ja sanoisit sille suoraan nuo asiat mitkä mättää. Tai sitten käytte parisuhdeterapeutilla, jos kerran oikeasti välität hänestä, jos tuo ongelma kerran niin paljon raastaa.