Mitäköhän SDP:n puoluejohdon päissä oikein liikkui? Ensin puolue ajoi kekkoselle poikkeuslain vuodeksi 1973, jolloin lähes kaikki kokoomuksesta kommunisteihin tuli VAPAAEHTOISESTI kekkosen taakse poikkeuslailla.
Sitten SDP pyytää jo vuonna 1975 Kekkosta SDP:n ehdokkaaksi vuoden 1978 presidentinvaaleihin ensimmäisenä puolueena.
Kekkosta mukamas yritetään vetää lokaan, mutta sille ei mahda mitään, että Kekkonen on presidenteistä suurin.
Sitten SDP pyytää jo vuonna 1975 Kekkosta SDP:n ehdokkaaksi vuoden 1978 presidentinvaaleihin ensimmäisenä puolueena.
Kekkosta mukamas yritetään vetää lokaan, mutta sille ei mahda mitään, että Kekkonen on presidenteistä suurin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
SDP valmistautui jo Kekkosen jälkeiseen aikaan 1975. SDP janosi Kekkosen asemaa ja sai sen 1982 kun Koivisto valittiin. SDP kaivoi sorsalaisen leirin avulla tunnelin Kekkosen suojauksen lävitse.
Pyytämällä Kekkosta jatkamaan estettiin pahimman vaihtoehdon eli Karjalaisen pääsy presidentiksi. Sen jälkeen ei suomettuminen olisi noussut ihan uusiin sfääreihin.
Olisi noussut uusiin sfääreihin (suom. huom.)
Kekkosen jälkeen. SDP tiesi että Kekkonen ei kauaa enää kestäisi ja lopullinen romahdus tulikin Islannissa 1981.
SDP suunnitteli pyytävänsä Kekkosen presidenttiehdokkaakseen myös vuoden 1984 vaaleihin.
sen itsekin. Pysy asiassa.
Koivisto oli lähtökuopissa jo 70-luvun lopulla.
1979 kun pääministeriki tuli Koivisto Sorsan sijaan. SDP tiesi että Koivisto voisi voittaa vaalit ja päästä Kekkosen seuraajaksi. Sorsasta ei olisi ollut Karjalaisen voittajaksi. Virolaista ei otettu vakavasti.
Kalevi Sorsan kannattajakunta tiesi hyvin, että Koiviston kannatus on suurissa lukemissa ja toivoi aikaa pelaamalla saavansa hänen kannatuksensa alemmaksi ja näin saavansa Sorsasta SDP:n presidenttiehdokkaan vuoden 1988 vaaleihin tai käytännössä aiemminkin, koska Kekkonen oli huonokuntoinen.
vuoksi olisi ollut odotettavissa uutispommi 1994 vaaleissa ja tämän vuoksi operaatio Ahtisaari käynnistettiin.
Sorsa ei koskaan päässyt yli siitä, ettei hän päässyt presidenttiehdokkaaksi, minkä hän tunnustaa muistelmissaan. Ainoa mahdollisuus aukeni vuonna 1994, mutta silloinkin hänen ylitseen käveltiin järjestämällä kaikille suomalaiset avoimet esivaalit.
ja Sorsalle ei varmaan koskaan kerrottu että hänen nimensä oli tiitisen listalla. Miksi olisikaan kerrottu, häntä suojeltiin. Nevala teki hommansa.
Kalevi Sorsa vasikoi sekä KGP:lle että Stasille.
SDP pettää aina ja ikuisesti.
Sossut yrittävät hädissään muuttaa historiankulkua toisenlaiseksi.