Tällä palstalla on välillä arvosteltu eläkavakuutusten myyntiä ja siinä käytettyjä menetelmiä. Tosiasia on kuitenkin se, että asiakkaat ja heidän käyttäytymisensä vaikuttavat hyvin pitkälti siihen, miten jotakin tuotetta myydään. Itse hieman kokemuksia hankkineena voin todeta, että asiakkaiden mielenkiinto ja paneutuminen henkivakuuttamiseen on niin heikkoa, että laadukkaan palvelun tarjoaminen on jokseenkin turhaa. Hyvinkin tehdyn analyysin ja vertailun jälkeen on jokseenkin turhauttavaa seurata, kuinka joku onneton vakuutuskauppias pistää hyvän ratkaisun vapaakirjalle ja myy tilalle toisen, jopa kolmannen vakuutuksen, ilman mitään perusteluta syytä (paitsi oma palkkio). Hyvän myyjän ei siis tarvitse osata itse tuotteesta mitään. Asiakkaan käyttäytymisen osaaminen riittää. Kun ed. kuvattua tilannetta toistetaan riittävän kauan, on seurauksena se, että tuo asiallinen kaveri joko muuttaa toimintaansa asiakkaan kannalta epäedulliseen suuntaan tai vaihtaa alaa.
Joku voi tietysti sanoa, että Aon/Bon on esimerkki siitä, kuinta hyvä imago ja valtavat mahdollisuudet pilataan lyhytnäköisellä toiminnalla. Näin osittain onkin, mutta mielestäni ne eivät pilaantuneet niinkään typerien asiakkaiden tarkoituksenmukaisen käsittelyn seurauksena, vaan sillä, että Aon/Bon ei ymmärtänyt ollenkaan sitä, että omia työntekijöitä ei saa kusettaa ja heistä pitää pitää huolta. Nopein ja varmin tapa sotkea oma liiketoiminta on vittuilu omille työntekijöille. Varsinkin alalla, jossa asiakassuhteet kohdistuvat juuri yksittäisiin työntekijöihin. Tämänkin palstan epäedullinen julkisuus (Aon/Bon) kumpuaa juuri omien työntekijöiden keskuudesta. Asiakkaat eivät osaa eivätkä uskalla esim. tänne mitään kirjoittaa. Eiväthän he tajua henkivakuuttamisesta yhtään mitään.
Mielestäni loppupäätelmä on se, että alan yrityksen pitäisi lähteä ensiksi siitä, että omista työntekijöistä pidetään huolta; heidät sitoutetaan yritykseen, heille maksetaan asiallista palkkaa, eikä heiltä pimitetä tietoa. Jatkuva henkilöstönvaihtorumba ei missään tapauksessa kuulu menestyvän yrityksen toimintakulttuuriin.
Joku voi tietysti sanoa, että Aon/Bon on esimerkki siitä, kuinta hyvä imago ja valtavat mahdollisuudet pilataan lyhytnäköisellä toiminnalla. Näin osittain onkin, mutta mielestäni ne eivät pilaantuneet niinkään typerien asiakkaiden tarkoituksenmukaisen käsittelyn seurauksena, vaan sillä, että Aon/Bon ei ymmärtänyt ollenkaan sitä, että omia työntekijöitä ei saa kusettaa ja heistä pitää pitää huolta. Nopein ja varmin tapa sotkea oma liiketoiminta on vittuilu omille työntekijöille. Varsinkin alalla, jossa asiakassuhteet kohdistuvat juuri yksittäisiin työntekijöihin. Tämänkin palstan epäedullinen julkisuus (Aon/Bon) kumpuaa juuri omien työntekijöiden keskuudesta. Asiakkaat eivät osaa eivätkä uskalla esim. tänne mitään kirjoittaa. Eiväthän he tajua henkivakuuttamisesta yhtään mitään.
Mielestäni loppupäätelmä on se, että alan yrityksen pitäisi lähteä ensiksi siitä, että omista työntekijöistä pidetään huolta; heidät sitoutetaan yritykseen, heille maksetaan asiallista palkkaa, eikä heiltä pimitetä tietoa. Jatkuva henkilöstönvaihtorumba ei missään tapauksessa kuulu menestyvän yrityksen toimintakulttuuriin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On mukava olla duunissa jos ilmapiiri on hyvä ja omistajat arvostavat myyjiä jotka kuitenkin sen työn tekevät.
Missä sitten menee se raja paljonko firman liikevaihdosta pitää maksaa myyjälle ja paljonko omistajille pitää jäädä viivan alle onkin vaikea kysymys.
Ilmeisesti kaikki (siis tämä on vain oletus) talot syyllistyvät enemmän tai vähemmän saamiensa komissioiden peittelyyn.
Esim Skandia maksaa asiamiehilleen ihan eri komission kuin perus TIC jonka mukaan useimmat firmat maksavat myyjien palkkion.
myyjiään. Se on hyvin lyhytnäköinen tie. Aivan
kaikki ei sitä tee ja se näkyy esimerkiksi henkilöstön vaihtuuvuudessa.