Veneilyharrastus ukkoutuu, niinpä 10 vuoden kuluttua myynti-ilmoitukset ovat pullollaan 80- ja 90-lukujen paatteja, joita fyysisesti rajoittuneet merikarjut, perikunnat etc yrittävät epätoivoisesti myydä. Koska on paljon tarjontaa, mukaan mahtuu paljon helmiäkin. Silloin minä ostan sen mistä olen haaveillut (jääköön pimentoon) ja toivon saavani saavani sen halvalla.
Haaveilenko (ja säästänkö) turhaan, olenko ymmärtänyt markkinoiden tulevaisuuden oikein?
Haaveilenko (ja säästänkö) turhaan, olenko ymmärtänyt markkinoiden tulevaisuuden oikein?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suuret ikäluokat eläköityvät seuraavien kymmenen vuoden aikana, joten aikaa veneilyyn kuten muuhunkin vapaa-ajanviettoon on silloin paljon nykyistä enemmän. Tämä pikemminkin lisää kuin vähentää kysyntää. Ilmiö on alkanut jo näkyä selvästi sekä vapaa-ajan asunnoissa että veneissä.
Joudut ehkä odottamaan vielä toiset kymmenen vuotta unelmasi toteutumista.
Herää kysymys että kannattaako sinnitellä sinne asti...
"Peikkona" voidaan myös mainita, että välttämättä kaikki helmet eivät vapaudu vapaille markkinoille. Useat tulevat varmasti siirtymään perheen sisällä eteenpäin nuoremmalle sukupolvelle tai sitten ovat vain muuten korvamerkittyjä.
10 vuotta on pitkä aika odottaa ilman venettä...
Seuraavan parin kymmenen vuoden aikana tapahtuu venemarkkinoilla varmasti myös profiloitumista. Tarkoitan sitä, että nyt on selvästi menossa venesuunnittelun murros, jossa pursikauppa alkaa muistuttaa yhä enemmän autokauppaa. Eli tehdään veneitä, joita ei ole tarkoitetukaan "ikuisiksi".
Kyllä itseäni on mietityttänyt aika paljon Bavarioiden ympärillä käyty keskustelu. Jos tehdas rehvstelee sillä, että yli 40 jalkaisen materiaalipaksuudet ovat pohjassa jopa puolitoista senttiä, kun puolet vähemmälläkin kuulemma selviäisi..
Miltä nämä purret näyttävät 30-40 vuoden päästä?
Moni omistaja ei ilmeisesti asiaa liiemmälti murehdi. Riittää, kun vaihtaa viimeistään kymmenen vuoden päästä pois ja maksaa välirahan uuteen purteen.
Itse omistan 70-luvulla Turun veneveistämöllä valmistetun 29-jalkaisen matkaveneen. Materiaalipaksuus on kölin juuressä lähes kolme senttiä. Rakenne on kauttaaltaan yksikuorista. Näin valmistetuille veneille on aika vaikea määritellä mitään ikää. Voi olla, että 50-100 vuotta ei ole mikään ongelma, jos rakenteesta pidetään vähänkin huolta.
Ennen vanhaan venesuunnittelu lähti liikkeelle selvemmin kestävien konstruktioiden ideasta. vanhat puuveneetkin ovat siitä hyvänä osoituksena. Purren olemuksen ikäänkuin kuului, etä se kesti vähintäinkin isältä pojalle. Nykypaateille on varmasti määritelty optimi käyttöikä, kuten autoillekin. Kaikki pelaa suhteellisen hyvin 10-15 vuotta, mutta sen jälkeen kannattaa alkaa tähyillä romiksen suuntaan.
Milloin siis näemme ensimmäiset pursihajottamot? Uskoisin, että niihin päättyvät ensimmäisinä kyllä uudemmat lasikuitupurret kuin perinteiset konstruktiot. Harvan varat tai taidot riittävät korjamaan pehmenneitä kölin kinnityksiä tai delaminoituneita sandwich-rakenteita.
Itselläni on 36 jalkainen mahonkinen Ruotsissa laatutyönä tehty avomeriristeilijä. Näitä veneitä ei ole enää paljon ja pitävät hintansa. Kun ostin veneen, kyselijöitä oli ympäri Eurooppaa..
Minä mieluummin purjehdin tuon 10 vuotta, muut saavat haaveilla ja säästää...