Hitto miten hankalaa on ollu viime aikoina mun bestiksen kanssa. Sillä on ollut jo vuoden päivät ihan selvä anoreksia, eli se on laihtunut aivan olemattomiin. Nyt siihen laihdutukseen on tullut sellainen lisä että se syöttää mulle kaikkea!!!Eli ostaa kaupasta karkkia, mutta ei syö niitä ite vaan tunkee niitä mulle! Jos en ota niin sitten se tarjoilee niitä pitkin poikin. Samoin jos ollaan sen kotona niin se leipoo kaikkia suklaajuttuja ja suuttuu jos en syö niitä. Sitten kun sanon et miksei se ite syö niin se sanoo vaan et syö myöhemmin. Ihan kuin se haluais lihottaa mut!
Menneisyydessä on kyllä yks sellanen juttu mikä saattais olla tähän syynä. Kun yks meidänluokkalainen tyttö sanoi pari vuotta sitten syksyllä kun tultiin kouluun et mä oon laihtunu ja näytän tosi hyvältä (en ollu laihtunut, mut olin urheillu koko kesän) ja mun bestis kuuli sen ja jotenki sen jälkeen se alko laihtumaan tosi paljon. Mä painan tällä hetkellä 54 kg ja oon 165cm pitkä. Mun bestis on mua vähän pidempi ja se oli kehuskellu yhdelle meidänluokkalaiselle painavansa 50kg.
Mitä sen kanssa voi oikein tehdä, kun en halua syödä kaikenmaailman suklaakakkuja päivittäin, tykkään urheilla jne. mutta se vaan tuputtaa niitä!!
Menneisyydessä on kyllä yks sellanen juttu mikä saattais olla tähän syynä. Kun yks meidänluokkalainen tyttö sanoi pari vuotta sitten syksyllä kun tultiin kouluun et mä oon laihtunu ja näytän tosi hyvältä (en ollu laihtunut, mut olin urheillu koko kesän) ja mun bestis kuuli sen ja jotenki sen jälkeen se alko laihtumaan tosi paljon. Mä painan tällä hetkellä 54 kg ja oon 165cm pitkä. Mun bestis on mua vähän pidempi ja se oli kehuskellu yhdelle meidänluokkalaiselle painavansa 50kg.
Mitä sen kanssa voi oikein tehdä, kun en halua syödä kaikenmaailman suklaakakkuja päivittäin, tykkään urheilla jne. mutta se vaan tuputtaa niitä!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onko tuon vaikeempaa eli sanot kiitos ei. Ei kaikkea tarjottua tarvitse ottaa. Ja syömishäiriöiseltä ei tosiaankaan kannata kysyä asiassa apua, sillä hehän eivät ole ko. asian kanssa tasapainossa. Voit ottaa asian keskusteluun ja sanoa, ettei sinua kiinnosta jatkuvasti puputtaa kaikenmaailman herkkuja ETENKÄÄN yksin. Kysy häneltä, etteikö hän itse mielestään ole muuttanut toimintatapaansa ja jos tai jos ei niin miksi niin.
Ei hän vältämäti kanna sinulle kaunaa mistään, tai siis yritä lihottaa millään muotoa. Anorektikoilla yleensä tulee tietyssä pisteessä tilanne milloin haluaa leipoa ym. ilman että itse niitä syö. Tämä on tietysti yksilöllistä, mutta itse tein tuota ja tiedän muitakin jotka rakastivat kokkausta sairauden pahimpaan aikaan.
Tuo on juuri anorektikon käyttäytymistä. Leipoo kaikki maailman taivaalliset herkut ja syöttää niitä toisille, muttei ite koske niihin vahingossakaan. Siinähän tulee just anorektikon hyvä mieli, kun saa toisia miellyttää ja hemmotella ja ehkä tulee parempi mieli vielä siitäkin, jos toiset lihoo ja on itse varmasti toisia laihempi. Kieltäydy kohteliaasti herkuista, kun et niitä halua, mutta sun täytyy nyt tosissaan alkaa puhumaan tuosta sairaudesta sille sun ystävälle. Jos se ei auta, niin kerro sen vanhemmille ja koulun terkkarille. Sitä parempi mitä nopeammin toimit, sillä sairauden edetessä siitä on vaikee parantua.
Kaikki kehuvat anorektikon banaanipiirakkaa maailman parhaaksi, hän itse ei tiedä, koska ei koskaan sitä maistanut :P Älkää nyt suuttuko!
Itse tykkään ostaa parhaalle ystävälleni, joka on erittäin perso karkille, jotain mässyä, koska kun katson hänen syövän muistan itse miten hyvältä ne maistuvat. Ja muutenkin on kiva tehdä toinen onnelliseksi, ja pitää heidät kaukana omista ruokailutavoista.
No en tiedä kärsiikö hän anoreksiasta. Yleensä sen sairauden kanssa kamppailijat eivät tod Kehuskele painollaan..mun kaverilla oli nelisen vuotta sitten se ja hän ei halunnut kenenkään tietävän mitä painaa eikä mitään muutakaan eikä halunnut siitä edes puhuttavan. Ihan kuin hän olisi samanaikaisesti hävennyt asiaa.
Plus, minä olen nyt 19v ja painan 52kg ja olen 175cm pitkä aikakin. Olen hoikka, mutta en pidä itseäni liian laihana.