Joku viittasi taannoin tällä palstalla Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen uskonnollisten yhteisöjen jäsenten koulutustasosta.
En onnistunut löytämään sitä viestiä. Jos satut muistamaan, olen iloinen jos voit ystävällisesti vinkata! Kiitos.
En onnistunut löytämään sitä viestiä. Jos satut muistamaan, olen iloinen jos voit ystävällisesti vinkata! Kiitos.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joku tarinaniskijähän tosiaan väitti, että lestadiolaisilla olisi kaikista uskonnollisista ryhmistä alin koulutustaso. Luulenpa, että et löydä tällaista tutkimusta siitä yksinkertaisesta syystä johtuen, että sellaista tutkimusta ei ole tehty.
Omiin kokemuksiini nojautuen väittäisin päin vastoin, että ainakin vanhoillisten keskuudessa koulutustaso on selkeästi muuta väestöä korkeampi.
Olen taipuvainen kokemuksen perusteella arvioimaan samoin. Käsitykseni on että vl-liikkeen piirissä arvostetaan koulusivistystä ja yritteliästä opiskelua, perheissä kannustetaan lapsia ja nuoria koulunkäyntiin. Tässä suhteessa ei ole varmaankaan suurta eroa muuhun väestöön.
Mutta tieto eroaa luulemisesta, sanoivat vanhat kreikkalaiset - luulo ei ole tiedon väärti, lue enemmän, luulet vähemmän... jos uskontokuntien jäsenten koulutustaustoja on joku vaivaa nähden tutkinut, ei olisi ollut hassumpaa löytää tietoja siitä. Joku siitä asiasta täällä joskus kirjoitteli.
Mikäli lestadiolaisten koulutustaso on muiden uskonnollisten yhteisöjen tasoa alhaisempi, ero ei todennäköisesti johdu koulusivistyksen ja opiskelun huonosta arvostuksesta, vaan lestadiolaisten huonommista taloudellisista mahdollisuuksista, mikä taas johtuu työttömyydestä ja suuresta lapsimäärästä. Lestadiolaisuuden alueellinen painopiste pohjoisessa korreloi jo suoraan työttömyyden ja varattomuuden kanssa ilman yhteyttä herätysliikkeeseen sinänsä.
En tiedä avauksessasi mainitsemastasi tutkimuksesta mitään, mutta mikäli sellainen tosiaan on, en pidä tutkimustulosta yllä mainituista syistä ollenkaan poissuljettuna. Luulisi, että yliopistollisessa opinnäytteessä kysymyksenasettelu on laadittu tieteellisiä vaatimuksia vastaavaksi.
Olet varmaankin oikeassa että pohjoisessa ei talouselämä ole yhtä dynaamista eikä tarjoa uusia työpaikkoja. Toisaalta, vl-nuoret liikkuvat virkeästi koulutuspaikkakunnille ja heidän on helppoa asettua ja kotiutua myös etelään koska verkostot ovat joka paikassa olemassa. Lisäksi eteläisessä Suomessa on suurissa kaupungeissa vakiintuneet ja kasvavat vl-yhteisöt.
Varattomuuden ei pitäisi tänä päivänä olla opinkäynnin esteenä, opintotukea ja -lainaa on tarjolla kaikille.
Kuten sanoin, avausviestissäsi mainitusta tutkimuksesta en ole kuullut, mutta tosiasia on sellaiset tutkimukset, joiden mukaan vähävaraisten ja huonosti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat huonommin kuin varakkaampien ja hyvin kouluttautuneiden. Lähdettä minulla ei ole antaa, mutta asia fakta ja niin tunnettu, että kirjallisuutta aiheesta pitäisi löytyä joka kaupungin kirjastosta.
Alueen vaikutuksesta kouluttautumiseen on myös tutkimustietoa. Muistelen, että Oulun ja Lapin läänit pärjäävät yliopistojensa ansiosta suhteellisen hyvin nimenomaan korkeasti koulutettujen määrässä, mutta eivät kuitenkaan ole aivan kärkipäässä.
Mitä itse vanhoillislestadiolaisiin tulee, parhaan osviitan antaisi tutkimus, jossa lähtökohtana olisi uskonnollisen suuntautuneisuuden ohella sama asuinalue. Lestadiolaisuuden kysymyksessä ollen otanta olisi kätevä järjestää, kun liikkeen kannatus on vahvaa Oulun ja Lapin lääneissä. Mutta yhtä hyvin tutkimus voitaisiin tehdä Helsingissä, Tampereella ja Turussa myöskin.
Ei epämiellyttävältä tuntuvia tutkimustuloksia pidä tyrmätä pelkästään mutu-perustein. Mutta samalla tutkimuksia on tarkasteltava kriittisesti muun muassa otannan, luokittelun ja johtopäätösten suhteen.
>Ei epämiellyttävältä tuntuvia tutkimustuloksia
>pidä tyrmätä pelkästään mutu-perustein.
Nytpä onkin niin, että kun ei ole koko tutkimustulosta.
Itsekin näkisin tällaisen tutkimuksen mielelläni. Luulenpa kuitenkin, että jos sellainen olisi, niin olisin sen jo nähnyt. Odotellaan nyt kuitenkin, löytäisikö alkuperäinen kirjoittaja jostakin tarkennuksen viitteeseensä.
Sen verran vielä mainitsemastasi asuinalueesta, että aina joskus näkee toimittajien (ja jopa tutkijoiden) yleistävän esimerkiksi Oulun läänin tutkimustietoa koskemaan jotenkin erityisesti lestadiolaisia, vaikka itse tutkittu ilmiö johtuisi jostakin kokonaan muusta asiasta. Esimerkiksi naispappeuden fanaattista vastustamista tai pakolaiskielteisyyttä on jopa laadukkaissa uutisvälineissä yhdistetty mutu-tietona lestadiolaisuuteen, vaikka totuus ei voisi juuri kauempana olla.
Sinähän kuitenkaan käsittääkseni et ole tähän syyllistymässä, vaan tarkoitat, että jos verrataan lestadiolaisia muuhun väestöön, täytyy molempien otosten olla samalta alueelta.
Sitten vielä vähän itse asiaan:
>vähävaraisten ja huonosti koulutettujen
>vanhempien lapset kouluttautuvat huonommin kuin
>varakkaampien ja hyvin kouluttautuneiden.
Tämä pitää kyllä paikkansa, aivan hiljattainkin on uutisoitu asiasta. Nyt olisin kuitenkin aika varovainen väittämään, että lestadiolaisia kuuluu kovinkaan paljon tuohon ryhmään. "Vähävaraiset ja huonosti koulutetut" on tänä päivänä hyvin heterogeeninen ryhmä ja pitää sisällään myös väkeä, jolla elämänhallinta on huonoa, on päihde- ja muuta ongelmaa. Lestadiolaiset, vaikka olisivatkin mukana tässä vähävaraisten ryhmässä, ovat yleensä sitä väkeä, joka aineellisesta niukkuudesta huolimatta selviää arkielämästään ja pystyy siirtämään lapsilleen tulevaisuuden toivoa (ja kannustamaan koulutukseen jne). Kuten Paula E. kirjoittikin: kyllä köyhän lest. perheen lapsen kynnys lähteä isommalle paikkakunnalle kouluun on matalampi kuin köyhän ei-lest. perheen.
Lisäksi rohkenisin arvata, että lestadiolaisten keskuudessa ylipäänsä esimerkiksi työttömyys ja sitä kautta todellinen köyhyys on harvinaisempaa kuin muulla väestöllä. Toki suuret perheet elävät niukasti, mutta siinä on kuitenkin kysymys hieman eri asiasta.
"Itsekin näkisin tällaisen tutkimuksen mielelläni. Luulenpa kuitenkin, että jos sellainen olisi, niin olisin sen jo nähnyt."
Minäkään en ole kuullut sellaisesta tutkimuksesta.
">vähävaraisten ja huonosti koulutettujen
>vanhempien lapset kouluttautuvat huonommin kuin
>varakkaampien ja hyvin kouluttautuneiden."
Itse pidän kodin kulttuuripääomaa ja arvomaailmaa suurimpana tekijänä siihen, että koulutettujen vanhempien lapset usein opiskelevat pitemmälle kuin duunariperheissä. En pidä sitä pahana, myös suorittavan työn tekijöitä tarvitaan aina. Vl-perheissä opetetaan lapsille tervettä asennetta työntekoon: Työn miellyttävyydestä riippumatta se olisi aina tehtävä niin kuin Jumalalle. Vl-duunarit ovat usein ammattiryhmänsä valiojoukkoa, koska he voivat perjantai-illan suunnittelun ja siitä toipumisen sijaan keskittyä tekemään töitä ja hankkimaan elantoa ison perheensä elättämiseen.
Omassa sisarusparvessani toistaiseksi kaikki opiskeluikään ehtineet ovat suorittaneet/suorittamassa yo- tai amk-tutkinnon/-tutkintoa, vaikka 50-luvun vaihteessa syntyneillä vanhemmillamme ei ole muuta koulutusta kuin kansakoulu. Se on heidän ikäpolvelleen tyypillistä. Vanhempani eivät ole erityisen varakkaita, vaikkakin säästeliään elämäntapansa ansiosta ihan hyvin toimeentulevia. He eivät ole juurikaan rahoittaneet ainakaan omia opintojani, muista en voi varmuudella sanoa.
Minäkään en omien kokemusteni perusteella usko, että vl:sten koulutustaso olisi heikompi kuin väestössä keskimäärin. Uskon sen olevan jonkin verran tai selvästi keskiarvoa korkeampi. Voidaan kysyä, miksi joku haluaa levitellä väitteitä, että vl:sten koulutustaso olisi matalampi kuin muulla väestöllä. Ajatuksenjuoksu voi olla näinkin karkeaa: Vl:t uskovat niin kuin uskovat, koska ovat kouluttamattomia/tietämättömiä/tyhmiä.
"jos verrataan lestadiolaisia muuhun väestöön, täytyy molempien otosten olla samalta alueelta."
Jep jep.
"työttömyys ja sitä kautta todellinen köyhyys on harvinaisempaa kuin muulla väestöllä."
Tämä pitää varmasti paikkansa. Ikävänä lieveilmiönä siihen liittyy myös se, että vl:lle työttömyys voi olla häpeällisempi ja vaikeampi kuin muille, koska työtä todella pidetään arvossa.
"Vl-duunarit ovat usein ammattiryhmänsä valiojoukkoa, koska he voivat perjantai-illan suunnittelun ja siitä toipumisen sijaan keskittyä tekemään töitä ja hankkimaan elantoa ison perheensä elättämiseen."
En ole moiseen ilmiöön työpaikoillani törmännyt. Vl-t ovat tavallisen hyviä työntekijöitä, mutta stigmatisoiva uskonkäsitys tekee heistä maan hiljaisia, jotka eivät nouse auktoritetti asemaan työpaikoilla.
Myöskään alkoholin käytön vapaa-ajalla en ole huomannut haittaavan ei-vl:ten työpanosta.
Otan lusikan kauniiseen käteen ja myönnän, että kirjoittamassani oli mukana törkeää yleistystä. Monet alkoholia runsaasti käyttävät duunarit ovat todella kovia työmiehiä. Myös säännöllisesti rokulipäiviä pitävät saattavat olla hyviä työntekijöitä töissä ollessaan. Nämä kokemukset on hankittu kesätöistä.