..että on ajautumassa hänen suhteensa vaarallisille vesille?
Olen ihastunut huomattavasti nuorempaan mieheen, täysin menetetty tapaus, mitään muuta en pysty ajattelemaan, en kotia, töitä, kavereita. Tätä on jatkunut jo useamman kuukauden ja koko ajan pahenee. En kestä olla hänen lähellään ja äänensä tai pelkkä partavetensä tuoksu saa minut aivan pois päiväjärjestyksestä. Olen itse lisäksi parisuhteessa jossa ei enää liekehdi.
Tekisi mieleni kertoa ko. miehelle, että miten ois ja ilman sitoumuksia, mutta pelkään negatiivistä reaktiota niin hemmetisti. Minulle riittäisi jos hän edes halaisi ja suutelisi, olen hellyysvajeessa. Haluasin edetä fiksusti jä päästä hänestä jollain tavalla yli, mutta näyttää että ainoa keino siihenkin on kertoa hänelle. En koskaan aikaisemmin (ja vuosiakin on jo kertynyt), ole kokenut samanlaista latausta ketään miestä kohtaan. Pahinta, että hän pitää minusta kaverina ja hyvänä tyyppinä, mutta järkyttyisi varmaan jos kuulisi totuuden. Ja varmasti omaa moraaliakin sen verran, että perääntyisi fiksusti. Oman moraalini kanssa taistelin pitkään, mutta sekin lensi jo romukoppaan.
Joka kerta kun tapaamme, tekisi mieleni hypätä hänen syliinsä ja saan vain vaivoin pidettyä itseni koossa. Salaa yritän sitten vain päästä mahdollisimman lähelle ja toivon ettei hän sitä huomaa...Apua!
Olen ihastunut huomattavasti nuorempaan mieheen, täysin menetetty tapaus, mitään muuta en pysty ajattelemaan, en kotia, töitä, kavereita. Tätä on jatkunut jo useamman kuukauden ja koko ajan pahenee. En kestä olla hänen lähellään ja äänensä tai pelkkä partavetensä tuoksu saa minut aivan pois päiväjärjestyksestä. Olen itse lisäksi parisuhteessa jossa ei enää liekehdi.
Tekisi mieleni kertoa ko. miehelle, että miten ois ja ilman sitoumuksia, mutta pelkään negatiivistä reaktiota niin hemmetisti. Minulle riittäisi jos hän edes halaisi ja suutelisi, olen hellyysvajeessa. Haluasin edetä fiksusti jä päästä hänestä jollain tavalla yli, mutta näyttää että ainoa keino siihenkin on kertoa hänelle. En koskaan aikaisemmin (ja vuosiakin on jo kertynyt), ole kokenut samanlaista latausta ketään miestä kohtaan. Pahinta, että hän pitää minusta kaverina ja hyvänä tyyppinä, mutta järkyttyisi varmaan jos kuulisi totuuden. Ja varmasti omaa moraaliakin sen verran, että perääntyisi fiksusti. Oman moraalini kanssa taistelin pitkään, mutta sekin lensi jo romukoppaan.
Joka kerta kun tapaamme, tekisi mieleni hypätä hänen syliinsä ja saan vain vaivoin pidettyä itseni koossa. Salaa yritän sitten vain päästä mahdollisimman lähelle ja toivon ettei hän sitä huomaa...Apua!
Vastaukset 2
Vanhimmat
minä myös tunnen vähän tuollaisia tuntemuksia yhtä opiskelukaveriani kohtaan. olen myös parisuhteessa. en kestä olla tämän opiskelukaverini lähellä, kun tuntuu että hän huomaa mitä ajattelen.. enkä pysty juttelemaan hänen kanssaan ollenkaan, kun pelkään että minusta näkyy kilometrin päähän, että olen ihastunut häneen ja haluan häntä. kamalaa kyllä tämmöinen
Helpottavaa huomata, että kohtalotovereita riittää! Olen myös ihastunut työpaikalla nuorempaan mieheen. En tiedä mistä se oikein alkoi, pääsi yllättämään pahasti. Samassa työpaikassa ollaan oltu vuosia ja yhtäkkiä silmät aukee.... outo juttu! Nyt ei pysty nukkumaan, ei tekemään mitään. Koko ajan vaan tämä kaveri pyörii ajatuksissa. Onneksi alkoi kesäloma, ehkä erossa oli aika parantaa! En kyllä ole niinkään varma, että haluan unohtaa....