Paljonko se on nykytietämyksellä ja laitteilla verrattuna suoraan sähköön?
Onko sitä kukaan tutkinut missään?
Onko tuo keskusteluissa käytetty kolme, neljä ja jossain väitetään viittäkin lähellä todelista.
Eli jossain 3...5 välillä lienee totuus.
Onko sitä kukaan tutkinut missään?
Onko tuo keskusteluissa käytetty kolme, neljä ja jossain väitetään viittäkin lähellä todelista.
Eli jossain 3...5 välillä lienee totuus.
Vastaukset 11
Vanhimmat
5 ja osateholla 3.
Lämpöpumpuista puhuttaessa pitää tietää kompressorin käyntipaineet/lämpötilat, jotta voidaan laskea ns. ideaalinen Carnot-prosessi.
Eli suurin mahdollinen lämpökerroin=hyötysuhde
Kun lämpöä siirretään matalammalta lämpötasolta TO korkeammalle tasolle TI, on suurin mahdollinen kylmäkerroin
TO/TI-TO
Esim. kompressori toimii lämpöpumpussa olosuhteissa
höyrystymislämpötila TO = -10 C
lauhtumislämpötila TI = 50 C
Kaava lasketaan aina kelvineinä 0 = 273,15 K
Eli TO = 263,15 K
TI = 323,15 K
Lämpökertoimeksi saadaan
323,15 K / 323,15 K - 263,15 K = 5,38
Näin siis teoriassa. Käytännössä kukaan ei pääse näihin lukuihin normaaleissa omakotiolosuhteissa.
Ei edes ns. "täystehopumput".
Kompressori toimii normaalisti hyötysuhteella 0,774. prosessissa on myös lämpöhäviöitä, jotka tiputtaa hyötysuhdetta.
Käyntiajat vaikuttavat myös käytettyyn enrgia määrään. Samoin miten lämpö jaetaan taloon ja miten se "varastoidaan".
Raaka totuus on että käytännön olosuhteissa tuskin mikään lämpöpumppu pääsee 4 hyötysuhteeseen.
Todellisuus on siinä 1,5 - 3,5 välillä, riippuen hyvin paljon koneen lopullisten säätöjen onnistumisessa.
noin 2,8 vuositasolla
"mallia" käytä yksi kw sähköä, saat lämpönä takaisin 3-5 kw??????????????
Lämpöässän V-mallista, että sillä voisi tuottaa kaiken lämpöenergian maasta. Mitä se tekee sitten hyötysuhteeksi, en tiedä. Pumputhan vie energiaa joka tapauksessa. Voisko joku asiasta tietävä kommentoida tätä myyjän puhetta? Vaikkapa oletuksella, että putkisto saadaan hyvään kosteaan maahan.
Saman myyjän mukaan maalämpö- ja pelletti- systeemit tulisivat yhtä kalliiksi mutta pellettiinhän täytyy rakentaa enemmän tiloja.
1kw sähköä tuottaa 3kw lämpöenergiaa maalämmön tapauksessa.
Laboratorioissa saadaan jopa 5kw, mutta ei OKT:ssa.
Se on se hyötysuhde.
Suomeksi sanottuna 1 kWh:lla saadaan n määrä kWh:ta lämpönä.
Eli hyötysuhde=Tuotettu lämpömäärä/käytetty energiamäärä, olkoon se energia sitten tuotettu puulla, öljyllä, sähköllä tms.
Lyhin sykli lämmitysasioissa on yksi vuosi, eli tarkastelujakson pituus on vuosi. Siitä: vuotuinen hyötysuhde.
Ret (rakennustenenergiatehokkuus) laskennasta löytyy laskentamenetelmät ja vakioidut taulukot joita em. hyötysuhteet saadaan irti eri lämmitystapojen vertailua varten. Näitä arvoja tullaan todennäköisesti käyttämään rakennusten energialuokituksessa.
Se antaa sitten hämmästyttävän huonoja hyötysuhteita eri lämmitystavoille.
Ret-laskennassa hyötysuhde on määrätty koko lämmitysjärjestelmälle. Laitteiden valmistajat taas puhuvat mielummin pelkän polttimen tai pelkän kompressorin hyötysuhteesta, joka on tietenkin lukuarvoltaan suurempi kuin koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhde.
Nuo hyötysuhteet näkee teknisistä tiedoista vaikkapa siitä missä sanotaan anto ja ottoteho.
Surffaanpa vaikka lämpöässälle...
http://www.slp-tekniikka.fi/2/dokumentit/Lampoassa_Vmalli.pdf
Lämpöässä V8
Ottoteho 2.8kW
Antoteho 8kw
Siitä saa hyötysuhteen 2.85. (lisäksi arvaisin että kone tuottaa hukkalämpöä joka saadaan sis tun lisäksi sinne tekniseen tilaan)
..kaikki sähköä syövät osiot: kiertovesipumput, säätimet, kolmitieventtiilit jne. päästään todellisiin lukemiin, eli n. 2,2 - 3,1 maksimissaan.
Meillä Ekowell 1002:n totaali hyötysuhde 2,65 - 2,8. Talviaikana toi parempi arvo koska kompuraa ajetaan lämpöalueella 32-38 astetta, kesäaikana vastaavat arvot ovat 40-50 astetta.
Kompressorin "teho" kun on sitä parempi mitä alhaisemmalla lämpötila-alueella liikutaan.
Eikä se täysteho-osateho pumpun hyötysuhde toisistaan juurikaan eroa, optimiteholla otetaan vain niinä kovimpina pakkaspäivinä mahdollisesti syntyvä lämpövaje sähköpatruunalla suoraan valtakunnan verkosta.
Täystehoversio taas mitoitetaan reilusti yli tarpeen jolloin lisäsähköä ei "tarvita", meillekin eräs myyjä tarjosi 16-20 kW "täysteho" -systeemiä vaikka huipputehon tarve oli laskelmissa vain 12 kW.
Teknisessä tilassa on nyt em. toinen kotimainen 11 kW:n antoteholla eikä olla vuoden aikana saatu ainoatakaan käyttötuntia sähköpatruunalle. Se siitä osatehosta.
"vaikka huipputehon tarve oli laskelmissa vain 12 kW.
Teknisessä tilassa on nyt ... 11 kW:n antoteholla eikä olla vuoden aikana saatu ainoatakaan käyttötuntia sähköpatruunalle. Se siitä osatehosta."
Jepulis. Siinäpä mitoitus miun maun mukaan.
Suorasähköä ei tartte kodinerotiikan tuottaman lisälämmön lisäksi.
Eli Niben myyjä kertoi messuilla, että MLP:n tapauksessa 1kw sähköä tuottaa 3kw:tä. Vastaavasti PILPn tapauksessa puhutaan 1kw kuluu, 2.5kw tulee... Tähän siis on myyjän mukaan laskettu kaikki pumpun otot yms...