Enpä olisi uskonut tuon päivän aamuna, että törmäisin Sinuun. Enhän edes tuntenut Sinua vielä aamulla. Miten sen teit ja mitä tapahtui?
Tuntui kuin ihoni olisi löynyt kipinää vaikka istuit vain vieressä ja kun koskit kuin varkain minuun (vahingossa?) tuntui se sähköiskulta, joka värisytti koko kehoa. Päivä tuntui päättyvän liian nopeasti ja halusin viivytellä viimeistä sanaa ja halusin epätoivoisesti etsiä syitä jäädä vielä minuutiksi.
Ja miten joku, jota ei edes tunne voi tuntua niin tutulta? Miten luontevalta olisi tuntunut suudella Sinua, koskea....
Tiedän, että en saisi näin tuntea enkä ajatella, mutta en saa Sinua mielestäni. Kerron tämän tälle palstalle, koska Sinulle en voi.
Tuntui kuin ihoni olisi löynyt kipinää vaikka istuit vain vieressä ja kun koskit kuin varkain minuun (vahingossa?) tuntui se sähköiskulta, joka värisytti koko kehoa. Päivä tuntui päättyvän liian nopeasti ja halusin viivytellä viimeistä sanaa ja halusin epätoivoisesti etsiä syitä jäädä vielä minuutiksi.
Ja miten joku, jota ei edes tunne voi tuntua niin tutulta? Miten luontevalta olisi tuntunut suudella Sinua, koskea....
Tiedän, että en saisi näin tuntea enkä ajatella, mutta en saa Sinua mielestäni. Kerron tämän tälle palstalle, koska Sinulle en voi.
Vastaukset 93
Vanhimmat
Ja kamalinta tässä on, että tavattiin "puolivirallisissa" merkeissä, eli en edes tiedä sinusta mitään, vaikka olisit suhteessa tms. APUA! Et varmaan ole todellakaan kiinnostunut, mutta en vaan mahda mitään tälle tunteelle, ja koko ajan ajattelen vaan sitä yhtä asiaa (itse asiaa jonka teemoilta tavattiin) ja sua. Hmmm...
Ihastumisen tunne on kyllä maailman ihanin! Satuin nimittäin ihastumaan toissa viikonloppuna, se oli kans ihan jalat alta-fiilis! Toivon,että vielä joskus tapaan tämän ihanan miehen, no itse asiassa AION hänet vielä tavata! On niin ihanaa vaan kulkea pää pilvissä, hymy huulilla ja haaveilla siitä että saisi pitää toista kädestä jne.Ruoka ei maistu ja ajatuksissa pyörii yksi ja sama henkilö aamulla, päivällä,illalla,yöllä...
Ihastuminen on tottavie ihanaa! Itse oon ollu ihastuksissa jo vaikka kuinka kauan! Se on niin ihana tunne ett siitä ei pääse yli enkä haluukkaa!
En oo oikein koskaan ihastunut kehenkää tai kukaan muhun =/..kaikki sanoo että ulkonäöllä ei oo muka välii..hmh..aika paskaa jauhaamista toi on..mun kohdallani aina ykskään ihminen ei oo ksokaan halunnut olla edes kaverikaan..=/ onneks piirtelen omissa oloissani kotona..kun ei voi muutakaan tehdä..
Olet sä nyt oikea mörrimäykky ehkä kannattaisi aloittaa siitä että yrität luottaa ihmisiin vähän enemmän ja kerrot jotain jos kerran kuvankin uskallat laittaa nettiin.
Kyllä jokainen saa kavereita mutta kukaan ei tule kotoa hakemaan lähde ulos ja harrastusten pariin vaikka työväen opistoon syksyllä.
Kyllä kaikki löytää sen oman kullan aikanansa.
Kärsivällisyyttä ja hyvää jatkoa!
salamat sinkoilivat?
Alkuperäinen, oletko mies vai nainen? Koin samaa viikonloppuyönä..
Alkuperäinen, oletko mies vai nainen? Koin samaa viikonloppuyönä..
vaikka naiseksi pukeudunkin.
Toivottavasti kulkuseni eivät häirinneet nautintoasi:)
kulkuset,helkkyen,välkkyen....minäpä olen nähnyt kun mies heiluttelee reisiään rivakasti istuessaan minun edessäni.
Vastaa.. oletko mies vai nainen?!?!?!?! Tärkeää, itselleni kävi JUURI noin viikonloppuna. Suhteessa olen itse.. ja nainen.
Harmittaa, kun en suudellut.. tilaisuuksia oli monia.. pitkiä katseita.. kosketuksia.. keskustelua. Harmittaa todella! -ja ikävä.. se riipii. Vaikka en tuntenut ennen viikonloppua edes koko ihmistä!!!
Pahoittelen, että en ole se kenen toivoit minun olevan:( Tiedän, ettei hän varmaankaan näillä sivuilla ole. Siksi uskallan tänne kirjoittaa. Niin järjen vastainen tämä ihastukseni on. Tapasin hänet viikko sitten... Ja sattuman kautta tulin viettäneeksi suurimman osan päivästä seurassaan.
Ihan vaan sairaalloisesta mielenkiinnosta aihetta kohtaan. Satuin selailemaan näitä viestejä takaisinpäin, ja kiinnitin huomiota viesteihisi. Sanotaan vain, että pari kohtaa naksahti.
Itselleni sattui varsin mielenkiintoinen "kohtaaminen yössä" viime viikon lopulla, kun olimme suunnistamassa baarista kaverini luo aamun pikkutunteina.
Kerro, jos vaikuttaa yhtään tutulta. Jos ei, niin pahoittelen mahdollisesti aiheutunutta häiriötä ;)
Voih, sama täällä...
Olet nainen. Tietenkin. Teksti vain kuullosti aivan minun kokemukseltani. Harmi. Tuskinpa ihastukseni näillä sivuilla seikkailee.. :(
Tiedän tunteen, mutta en ole kokenut sitä vähään aikaan. Toivottavasti ei mene ohi ihan liian pian!
kyllähän tuo tunne on parikin kertaa tullut vastaaan. Muistan yhden pahimmista kerroista, olin aivan muissa maailmoissa...
hahah! Minulla oli sama tunne noin kolme vuotta sitten kohdistuen Neitiin X, ja se on jatkunut aina tähän päivään asti.. valitettavasti. Olen seurustellut sinä aikana kolmesti, mutta tähän neiti X:n en koskaan todella päässyt tutustumaan:/ Ihmettelen vain, miksi kyseinen henkilö ei ole kolmenkaan vuoden jälkeen häipynyt mielestäni? Olisi jo aika.
Pelehtii kanssamme. Niin sen mielestäni täytyy olla. Itselläni TÄYSIN vastaava kokemus. Tosin huomattavasti pidemmältä ajalta. Kohtalolla on toisinaan hieman kieroutunut huumorintaju, ku ei anna sen toisen osapuolen huomata, miten mainiosti sopisimme toisillemme..;)
On se lempi tässä ihmisen elämässä aika sekaista.On se välillä niin karseaa,jos tuntuu olevan johonki niin ihastunut,jos pitää kaikki päivätkin ajatella sitä yhtä ja samaa pärstää.Se on hullua kun kaikki tunteet tulee kuin ilmasta hänen vuoksi.Ei tarvinnut onneksi kertoa hänelle mitään..
Jotta tämä ihastuminen ei muuttuisi Romeo ja Julian jutuksi, niin yritä pitää vähän etäisyyttä siihen kundiin. Rakasta, mutta älä riipu hänestä. Pidä välillä etäisyyttäkin. Riippuvainen saa aina kärsiä.
Ja vielä yksi juttu. Joka rakkautta tunnustaa toiselle, se on todellisuudessa ihastunut ei se vielä rakasta. Rakkaus itse - on tunteen tasolla. Kyllä toinen tuntee sen ilman sanojakin.
Ja yksi juttu vielä - anna rakkauden tunteen kehittyä pikkuhiljaa, älä tuhla tätä sexiin liian nopeasti. Rakkaus on hento, se kehittyy hiljalleen mutta mikä nopeasti alkaa se myös nopeasti päättyykin. Joten kärsivällisyyttä nopeissa tarpeiden tyydytyksissä. Pojat kyllä kunnioittavat
sellaisia tyttöjä, jotka antavat aikaa suloisen rakkauden heräämiselle. Nykyään on valitettavan vähän niitä tyttösiä. Liian helppoja nakkeja pojat kyllä käyttävät hyväksi, mutta karttavat myöhemmin niitä. Semmoittis sitten!
Ihania hetkiä ja suloisia retkiä ihastuksesi kanssa!
Sitä vain tulin ajatelleeksi tässä,että kannattaa nauttia juuri niistä viattomista pikkujutuista,vaihdetuista katseista ja kosketuksista,ikävästä..koska juuri ne on parasta koko hommassa,ihastumisessa...aivan ne ekat hetket,kun vatsassa lentelee miljoonia perhosia,sanat on ihan solmussa ja punastuttaa,on aina parhaita. Ja se liitely muissa maailmoissa,haaveilu toisesta,missä sitte onki,kaupan kassalla,tai kotona suihkussa. Nauttikaa,vielä kun se on mahdollista. Pian se sitten tulee se yhteinen harmaa arki,joka kovalla nyrkillään murskaa kaikki suloiset ajatukset ja hellät unelmat. Eläkää hetkessä. :) Ihastumisen iloa.
Tiedän tunteen, ja luulin jo olevani liian vanha tälläiseen, tai siis kyyninen kai.
Tapasin marraskuussa-04 Viking Linella Matti-nimisen miehen, joka vei kyllä kolinalla jalat alta. Onhan tästä aikaa, ja en silti ole saanut häntä mielestäni. Yrittelin etsintäkuulutuspalstalta hänta muutamaan otteeseen löytää, mutta no such luck...
Kokeillaan nyt vielä kepillä jäätä : Matti on n.178 pitkä, ajelee kaljuksi, vaalea, siniset silmät, komea ja kohtelias :) >Palautti uskoni miessukupolveen...
Asuu Porvoossa, vaan puhuu murtaen, ettei alkuperäisiä ole ainakaan. Töissä jollain rahtilaivalla ( olettaisin ), sukua Ruotsissa.
Matkusteli kaverinsa kanssa, olikohan sen nimi nyt Mikko. Enpä ole varma.
Ajattelen häntä usein, liiankin usein. Olisi kiva tietää mitä Matille kuuluu, vaan ollaan kyllä niin vaikeissa tilanteissa kumpikin, etten tiedä onko tässä haussa nyt mitään järkeä. Missä nyt sitten ikinä olisikaan!
Tsemppiä ja rohkeutta kaikille ihastuneille!
Här fins en Matti ja pituus ois sama ;)
mutt ei taija olla se sama matti :(((
Jos et ole viime päivinä käynyt kiukkusen vaimosi
kanssa keskustelua musta, et taida olla sama. Tosin en ole varma, että onko sekään Matti juuri se Matti ketä etsin :( Jos haluut hymyillä ittekses niin voit käydä lukemas etsintäkuulutuksesta mun ja Matin vaimon keskustelut... Ja mikä toi ;) on pituuden jälkeen ;) ;) ;)?
Mis asustelet?
Juukus?
"vaan ollaan kyllä niin vaikeissa tilanteissa kumpikin"
Missä vaikeassa tilanteessa?
Ollaan varattuja tavallaan, ainakin minä vain tavallaan. Ja kaikkea muitakin sotkuja liittyy asiaan. En tiedä. Viikonloppu meni taas häntä ajatellessa, vaikka kuinka yritin kuinka järkeillä. Oonpas urpo.
2x kuinka :=D
Olen juuri tavannut miehen, jonka kanssa minulla on todella hauskaa. Olemme nyt vaihtaneet numeroita ja eilen juttelimme messengerissä puoli kolmeen yöllä. Ja juttua riittää edelleen! Mahtava tunne, ei malttaisi olla hetkeäkään ilman yhteydenpitoa.. Odotan vaan, että pääsisin vielä lähemmäs häntä. Olen niin onnellinen! Tämän takia ihminen on olemassa!
Eksyin tänne vahingossa ja huomasin että ihankuin Vesipeto olisi kirjoittanut ajatukseni. Kaikki täsmää. Ei voi olla totta! vai onko?
Tapahtuiko kaikki yhden päivän aikana, vai oliko yö välissä?
...ja paattyi siihen, etta oli lahdettava kotiin. Kumpikin omiinsa, jotka eivat ole edes etaalla toisistaan, mutta silti niin kaukana.
ohi meni ainakin minusta.
Olin eräällä leirillä muutama viikko sitten, missä ihastuin totaalisesti erääseen poikaan. Asumme kymmenien kilometrien päässä toisistamme, emmekä näe kuin noilla leireillä. sain pojalta hänen puhelinnumeronsa ja messenger osoitteensa. Ihastuminen on ihanaa. ^^ Olen tuntenut kyseisen pojan noin kolme vuotta. Juu... Sellaista se on.
minun pyynnoistani huolimatta.Saali,ei tieda mita menetti.
Mikähän esti kertomasta hänelle. oliko teillä aikousta tavata uudestaan.
sie kärsit ja se toinen voi kärsii samalla lailla
Asut sen lähellä.
Nyt heti menet hänen luo, jos hän on jo varattu.
sitten olet kusessa. olet yksin tunteen palosi kanssa.
Hop hop.
eeva kilpi: hyvä Jumala anna minulle tämä mies, ja auta minut sitten hänestä kivuttomasti eroon.
ole onnillinen kun saat kokea tuollaisen tunteen ;) sellaisia ihmisiä on vaikea löytää joiden kanssa todella synkkaa. jos vain millään on mahdollista olla yhdessä, kerro hänelle tunteesi ja pidä hänestä kiinni niin kovasti kuin vain voit.
kommentti...
.DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Sitä mikä on tullakseen ei tarvitse rukoilla ja toisinpäin sitä joka ei halua tulla on turha rukoilla.Se on se vapaa tahto nääs.Turha taivutella.
Tiedän tunteen valitettavan hyvin. Itsekin tapasin mukavalta vaikuttavan naisen viime viikon loppupuolella. Vaikka emme tunteneetkaan kuin muutaman tunnin, niin yksi yö kului kuin varkain niitä näitä jutellen.
Harmi vain että kyseessä oli varattu tapaus. Tämä on sitä minun yleistä tuuriani :)
No, c'est la vie. Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta.
Missäs, Figaro, tapasit tämän naisen?? Niin kovasti toivoisin, että se olisit juuri Sinä, kuka sai mut ihastumaan itseensä viime vkloppuna.. Varattu olen.. valitettavasti!
Mutta minähän luonnollisesti olen juuri Minä ;)
Jotta ei mennä liian tarkaksi ja säilytetään sellainen salaperäisen mystillinen suuripiirteisyys, niin minun tapaukseni sattui Pohjois-Savon alueella. Ja jos vähän tarkennetaan, niin se sattui vielä arkipäivänä viikon loppupuolella (ei siis varsinaisena viikonloppuna).
Ja vakavasti puhuen, olit eli et, mainitsemani henkilö, niin joka tapauksessa parempi on että juttu ei edennyt pidemmälle. Tapanani ei ole ollut yrittää rikkoa muiden liittoja, sen taidon ihmiset kyllä osaavat yleensä valitettavan hyvin itsekin, jopa ihan ilman ulkopuolista apua.
Eikä se yö hukkaan mennyt muutenkaan. On hauska jutella naisten kanssa, jotka eivät ole asioista välttämättä aivan samaa mieltä kuin itse on. Ainakaan niin kauan kuin ei kummankaan tarvitse turvautua väkivaltaan ;)
Piti vain vähän purkautua, kun näin vahingossa eksyin tähän keskusteluun tuon pirullisen otsikon johdattelemana. Taisi ihastumisia käsittelevä palsta olla viimeisenä mielessä, kun "salama iski minuun" -linkkiä mielenkiinnosta napautin. Sattui vain nyt tämä aihe olemaan kohdallani niin ajankohtainen, niin en oikein voinut olla puuttumatta. Enkä ole näköjään edes ainoa.
meitä ihastuneitahan on tämä pallo puolillaan. sitä vain toivoo, että jotenkin saisi yhteyden siihen toivottuun henkilöön.. ainahan saa haaveilla, eikä päiväunista koskaan mitään haittaakaan kai ole ;)
Työkaveriin vieläpä.. ai ai...
Joka ensi alkuun oli ärsyttävä, ja raivostuttava ja joskus tässä oikein ärhäkästi tappelimmekin, jostain pikku työasiasta.
Nyt hän oli lomalla ja poissa vähän aikaa. Olin alkuun onnellinen että pääsin hänestä edes vähäksi aikaa eroon.
Ja nyt, kun hän on tullut takaisin... Miten en ole ennen niitä silmiä huomannut?
Katseemme lyö taas tulta, mutta erilailla.
Päässäni pyörii työpäivän, missä hän on, miten ihanaa olisi koskettaa häntä.
Sellainen heikottava aalto lyö lävitseni,kun tulee käytävässä vastaan.
Huh, että hän on ihana. Ja varattu, kuten minäkin, enkä mitään tälle aiokaan tehdä.
Ihastuminen on ihanaa, jännittävää ja aiheuttaa pään pehmenemisen täysin.
toivottavasti toivun tästä... tai en halua toipua.. iih
Tänään oikein polvissa heikoitti ja pää tuntui leijuvan pilvissä, kun katsoit minuun...
Meni ajatukset sekaisin monta kertaa, enkä enää muistanut mitä olinkaan tekemässä.
Miten olet niin ihanaksi muuttunut?
En edes tiedä mitä sinusta haluaisin.
aiheutat vain tällaisen hyvänolontunteen ja täydellisen kihelmöinnin.
Tahtoisin olla lähelläsi kokoaika. Ja vasta inhosin sinua. Kukaan muu ei ole ikinä aiheuttanut minussa näin voimakkaita vastakkaisia reaktitoita.
Olet hemmetin kiinnostava...
Yritän kokoajan järkeistää itseäni, mutta se ei onnistu ollenkaan.
Ruokakaan ei maistu, enkä saa unta. Kihelmöin vain.
Kai kohta jo huomaat... voi ei...
Eilen ei millään meninannut maistua viiteen kertaan lämmitetty maksalaatikko, vaikka siinä oli rusinoitakin.
Minun täytyy olla PAHASTI sairaaaassssss....
*sniff*
Alotin kattomaan dvd-leffaa jostain Tolkieni-plagioinnista, mutta ihmettelin kun leffa ei alkanu pyörimään. Olin nimittäin ajatukissa tunkenu tietokoneaseman sijasta levyn stereon luukkuun. Olen varmaan sitte ihastunu.
En ole vielä varma kuka tyttö kyseessä, mutta tää on hirveen mielenkiintosta.
http://www.galleria.suomi24.fi/saminen
niin...se on ihana tunne....
Salaman iskun takia kannattaa aina hakeutua hoitoon. vaikka olo ei olisikaan huono iskun jälkeen, niin lävitsesi kulkeva sähkövirta on voinut polttaa ja hajoittaa verenkiertoon mahdollisesti pieniä palasia elimistöstäsi. Tällaiset niinsanotut "roskat" verenkierrossa voivat tukkia verisuonia ja aiheuttaa veritulppia, jotka voivat johtaa kuolemaan. Suosittelen, että käyt terveyskeskuksessa tarkastuksessa.
Lopuksi on hyvä muistaa, että ukkosella kannattaa vältellä korkeita paikkoja, puita, sähkölaitteita ja yleensäkin sellaisia korkealle ulottuvia sähköä johtavia objekteja. Salama etsii aina lyhimmän tien maahan. Kannattaa siis pysytellä sisätiloissa ja ottaa rauhallisesti.
Hyvä tohtori,
Teen tuon... Ainakin tutkitutan pääni ja pyydän takomaan sinne järkeä!! *toteaa lakonisesti ja huokaa*
Minä ilmottaudun vapaaehtoiseksi päänuppisi tutkijaksi! Olen erittäin spesialisoitunut ihastumistohtori, joka osaa neuvoa käänteessä kuin käänteessä!
Ei tule tukoksia, kun minä määrään lääkkeet!
Juu.
Juuri näiden sykähdyttävien alkeistunteiden takia ihmiset ajatuvat jos jonkinmoisiin suhteisiin. Pidä varasi.
Pyöritään romanttisesti ja parannetaan maailmaa :)
Joo, mennään vaan :D
Tuleekin tosi parannettu maailmanversio, tällä menolla.
Teehkää vain tästä oiken upea maailma!
Olen 1,5 vuotta seurustellut poikaystäväni kanssa ja tuntuu kuin olisin ihastunut häneen uudestaan
et oo ainoo!!!!!! mä oon iha läpäl daniin.!!!!!
kaikki nyt tietää kuka se on!!! daniel radcliffee...
se on niiiiii IHQ!!!en tiiä söpömpää!!!! onko muita dan faneja``????? se vaa on niin ihana!!! onha orlando ki ihan söde, mut daniel voittaa kaikki!!!!
ootan lovel puoliverist prinssii, sitä uutta kirjaa... se on kuulema lyhyempi ja etenee nopeemmin...
Kaunista tekstiä, ja melkein kun omasta elämästäni.
Kaipaan erästä, jota en saa. En edes ystäväkseni. Sekin riittäisi, koska tiedän ettei muuhun ole mahdollisuutta. Koitetaan pärjätä.
Täytyy yrittää kaikkensa että saa tahtonsa läpi.
Mä ainakin yritän, vaikka teenkin sillä tavalla itestäni täyden idiootin, pellen suorastaan.
Ihastuneiden ja psykoosissa olevien ihmisten aivosähkökäyrää ja aivokemiaa tuntkineet tutkijat ovat tehneet havaintoja että molemmissa mielentiloissa aivojen aivosähkökäyrä ja aivokemia ovat toistensa kaltaisia. Asiasta on amerikkalaisia ja ainakin svetsiläisiä tutkimuksia.
Ihastuneet ihmiset saattavat siis tehdä täysin järjettömiä päätöksiä. Ihastuneita ihmisiä ei pitäisi missään tapauksessa päästää mihinkään tärkeisiin tehtäviin.
Historiasta tunnetaan runsaasti tapauksia kun ihastunut, rakastunut ihminen on tehnyt ratkaisuja jotka ovat olleet hyvinkin tuhoisia.
Niin että millaisia ne ihastuneen tekemät karmeat päätökset ovat olleet?
Saisinko pari esimerkkiä?
Minä en varmaan koskaan tule enää ihastumaan/rakastumaan.
Viimeisin kerta päättyi neljä vuotta sitten, sen jälkeen en ole tuntenut ketään kohtaan erityisesti mitään... ei ne yhden illan jututkaan jaksa enää tyydyttää.
onkohan minussa jotain vikaa...?
Ei sussa ole mitään vikaa.
Mäkin tunsin aikoinaan noin.
Lukiessani tuota sun tekstiä, tuntui kuin olisin itse sen joskus kirjoittanut..
Mä en ollu kolmeen vuoteen ollu ihastunu, tai tuntenu pienintäkään mieleenkiintoa keneenkään, en pienintäkään kipinää.
No sitten eräänä viikonloppuna se tapahtu.
Aivan kuin salama, mä näin erään, ja se oli todellakin menoa!
No tää jätkä osottuikin täydeksi p*skapääksi.
Ja mä kun olin ollut ihan varma,että meistä tulis jotain.
Voit olla varma, että tuo ei kauheasti oloani kohentanut.
Mutta sitten se tapahtui uudestaan.
Ja nyt mä leijun pilvissä!Täysin.
Tää jätkä on ihana.Me ei tunneta vielä kovinkaan hyvin, mutta ihania asioita se on sanonu
..itsellesi tän asian kans :)
Törmäsin, kirjaimellisesti, 3kk sitten mieheen kadulla jonka kanssa ollaan toisiimme niin ihastuneita että :)
Edellisen kerran tunsin näitä tunteita aika tasan 10v sitten. Että kyllä ne herää sitten ku oikee uros tulee eteen. Itsekin jo olin valmis painattamaan itselleni "vanhapiika" T-paitoja :P
Ihastuminen on ihanaa. Mutta entä jos toinen ei kiinnitäkkään sinuun samanlailla huomiota kun sinä häneen.
Olen ollut jo useamman viikon ihastunut erääseen kaveriini. Hän on aivan mahtava ihminen. Liiankin mahtava. Ystävällinen ja kiltti. Lohduttaa kun tarvitsen lohdutusta. Tarvitsisin häneltä enemmänkin.
Eilen kuitenkin satutti kun näin hänen, suutelevan toista tyttöä. En tiedä mitä olisin tehnyt. Istuin vain paikallani, ja minuun sattui. Ehkä pitäisi kertoa hänelle mitä tunnen. Tai sitten vain olla niinku ei mitään.
Tämä on oikeasti yhtä helvettiä. No salamaniskusta on pakko jäädä jäljet. Kun on varattu, ja silti päästänyt itsensä ihastumaan. Ja kun on vielä päässyt maistamaan sitä hurmiota, vaikka tiesi, että se on vain yksi elämän hetki. Pitääkö sitä olla niin saatanan tyhmä että polttaa sekä omansa että toisen sydämen? Vaikka _tietää_ miten tulee käymään. Tartu hetkeen, niin. Harkitkaa ennen kuin tartutte. Ystävällinen neuvo.
Älä muuta virka! Sitä kuvittelee ettei todellakaan päästä näin tapahtumaan, vanha ja viisas kun on(joo, joo...!) - ja yx kaunis päivä huomaa että niin kävi ja asioita ei voi enää muuksi muuttaa. Sitten kattelee ympärilleen kun savu nousee rauniosta jos toisestakin, ja ihmettelee että miten tässä helvetti näin kävi!! Ja kaiken lisäksi sydän parka on ihan rutussa...Tulihan taas muistutus siitä että ei kannata sydämen asioita ottaa kevyesti - siinä voi järki jäädä kakkoseksi viisaammallakin, ja vielä pirunmoinen ikävä kaiken päälle...
En ole ihastunut enkä enää ihastu. Pettymyksiä luvassa, turha haaveilla etukäteen.
Onko se nyt niin ihanaa???
Ei se ole niin ihanaa.Joistakin jätkistä on harmia.
Sitä henkilöä joutuu miettimään useita päiviä.
Eikä sitä ole toisaalta huvittanut viesteillä.
Sitä on välillä tullut otettua yhteyksiä,mutta sitä ei halua viestei olla lähettämässä joka ikinen hetki.
Sitä ku toisaalta haluais aatella välillä jotain muutakin,minkäs teet,kun jotain niin älyttömän tärkeätä henkilöä jää miettimään,kun joku heppu,kun olisi ottanut pilveä ja omissa maailmoissaan.
Ihastuminen on ihanaa. Mutta oletko koskaan kokenut sellasta, että odottamatta tapaat ihmisen, johon päätä pahkaa ihastut ja johon joka kerta yhteydessä ollessasi ihastut uudelleen ja uudelleen kerta toisensa perään? Se vasta on kutkuttavan ihanaa. Sydän hypähtää aina yhteyksissä olessa ja saa sukat solmuun viikko kausiksi ja mikä parasta tämä ihana piina ja kituutus jatkuu ja jatkuu joka yhteyden ohessa ylläpitäen sitä ihastumishetkeä. Vaikea kuvailla sanoin, on se niin ihanaa!
En minä ole koskaan semmoista kokenut.
Niin voihan se olla.
Olen tosiaan pian siitä ajattelusta hänestä päässyt eroon,mutta tullee se aina jossain vaiheessa takaisin
Välillä laittaa viestejä,että voitko tulla hoitamaan mua ja tulla mun viekkuun.Hän asuu kaukana.
Voisin pysyä hänelle kaverina,mutta välillä sillä tulee sellaiset viestit vastaan et mun tarvis taas jälleen olla hänen luonaan sitä hoitamassa
Parempi sitä on olla keneenkään enää ihastumatta.Jos on jonkun kaverikin niin jo muutamien vuosien päästä se on sitten sitä just
Hän on mukava jätkä silleen muuten silloin alussa mua painosti alkaa seurustelemaan
Se meni ohi,hän vaan toivois että hän sais mut sitten omakseen aikanaan
Saa nyt olla jollain lailla tyytyväinen,kun alan pitämään yhteyksiä.
Hän on niin kärsivällinen ja laittanut et yritän suhun ottaa yhteyksiä sit myöhemmin
Mutta välillä taasen tulee se aika,kun ei ole hyvänlainen hetki niin hän tulee mieleen.Taasen toivon ettei mulle ois voinut pahemmin käydä
nam
n@m
NAM
..kun melkein iski minuunkin, mutta veikin vain ikkunan takaa kuusen latvan... mitään noin ihmeellistä tunnekokemusta siitä ei seurannut, ainoastaan valtaisa paukahdus, polvien notkahdus ja lirit housuun, sillä kuusi on kahden metrin päässä ikkunastamme.
Ei kun seurasipas, kone-pakana hajosi ja jouduin formatoimaan koko hoidon.
ai jaa, se onkin rakastunut...höh! =D
*nauraa katketakseen*
Tutustuminen alkoi ihan sattuman kaupasta sätissä ja sitä jatkui pitkän aikaa, ilman mitään kiirettä tai puhettakaan tapaamisesta. Kunnes kesä alkoi lähestyä loppuaan ja sovimme tapaamisesta. Sen jälkeen olemmekin olleet molemmat aivan pyörryksissä siitä, miten toinen ihminen voi olla niin läheinen, niin rakas, niin tärkeä ettei voi enää kuvitellakaan elämää ilman toista.
Ehkä osittain syynä on se, että tutustuminen tapahtui niin hitaasti sätissä.
Joka tapauksessa nyt suunnitellaan häitä ja yhteen muuttamista.
"Salama" siis yllätti kaksi aikuista ihmistä.
hienoa ,jos kaikki on kuten olla pitääkin.
Tunsin aluksi vastaavassa tilanteessa samoin, mutta kun olimme viettäneet puoli vuotta saman katon alla, huomasin olevani vain yksi monista, joiden luona on kiva vähän kierrellä. Yksi oli työmatkalla, toinen läheisessä kaupungissa työpaikan vieressä, yksi kaukana Lapissa asti.Rahaa oli, mutta mistä se tuli, kun sitä kysyin, arvaapa kertoiko.
Huomioni kiinnitti haluttomuus poistaa treffi-ilmoitus chateista ja muu sellainen,jota voisi odottaa, kun samassa osoitteessa olisi ollut tarkoitus asua.
Työpaikka intissä, ja matkatyö, ja siellä kun ei pidetä miehenäkään, jos ei ole vähintään kahta hoitoa yhtä aikaa..no, hoitoja oli, ja minä yksi niistä, se joka siivosi, laittoi ruokaa ja pesi pyykin.Luojalle kiitos, että loppui koko juttu.
Eräänä aamuna, kun heräsin aikaisemmin kuin yleensä, älysin katselevani sängyllä,joka meidän piti jakaa, rumaa nukkuvaa miestä jota en laisinkaan tuntenut.Kuka oli tuo epämääräisten selitysten ja lupausten mies?
Omasta mielestään kuulemma täysin normaali suomalainen mies..intissä työskenteleväksi sellaiseksi..
niin makaa kuin petaa- huonosti.
itse ihastuin työpaikallani erääseen ihanaan
mieheen todenteolla,että hänen seurassa on vaikea
olla,ei edes ruoka maistu.en tiedä mitä tekisin.
tekisi mieli tarttua häntä kaulasta kiinni ja pussata suoraan suulle.
juttu täällä!! Tämä on todellakin sellainen kunnon vanhanaikainen ihastuminen: mahassa perhosia, änkytys Hänelle puhuessa, punastumiset.. Vaikeaa! Välillä on niin iloinen että tuntuu kuin pian räjähtäisi, kun saa häneltä hymyn ja välillä taas kun katsekontaktia ei synny niin on mieli niin mustana.. :C
Välillämme tuntuu minusta olevan kipinää, muttemme kumpikaan saa tehtyä asialle mitään! Ehkä hän haluaa vain viatonta flirttailua, mutta kun MINULLA on tunteet pelissä!! Äh.. Kaikkea sitä joutuukin kestämään!
Tiedän fiiliksen, mutta älä nyt kuitenkaan sitä ala työpaikalla pussaileen! Miten olisi hieman hienovaraisempi tunteiden ilmaisu? Toinen pääsee siitä kunniallisesti pakoon jos vaikka sattuu oleen varattu... Ettei tarvii turhaan alkaa etsiin uutta työpaikkaa...
Joo o monen vuoden hiljaiselon jälkeen salama :-) iski yllättäen mikä mies mikä ihana mies mutta aika näyttää onko hän tosisaan matkassa vai pelkkä helppo heikki.
Tätyy myöntää että voimakkaita tunteita on ja ajatukset karkaa kyllä tiettyihin asioihin mutta pitäisi ensialkuun yrittää siis edes yrittää pitää jalat maassa.
Niinhän siinä kävi, että ihastuminen minullekin tuli. Tyttö vain ei tunne samoin, joten saan oppia elämään asian kanssa.
Ihastuin hiljattain tyttöön joka on samassa kesäduunissa kuin mä. Työt loppuvat muutaman viikon kuluttua....olo on aika kurja kun en tiedä onko hänellä mitään tunteita mua kohtaan. Ollaan yllätävän samankaltaisia vaikka taustat ovat täysin erilaiset. En vaan uskalla avautua hänelle
Mistä tiedät ettei kiinnostusta ole? Voiko olla että tilanne on vain hankala. Älä ainakaan masennu, ehkä tyttö ei ollut selllainen kuin luulit ja toivoit. Ehkei sinun arvoisesi! Elämä voittaa ja sinä voitat jonkun paremman. POis surut kun elämä on mahdollisuuksia täynnä!
Sen on täydellistä se ihastuminen. MIeletön energia ja elämänvoima! ja siitä täytyy ottaa ilo irtivaikkei vastarakkautta saisikaan. Ihastumisen hetkellä maailma näyttää ihanalta paikalta, eikä se sillloin edes riipu vastarakkaudesta. KAikki me saamme rakastaa ketä haluamme. Vastarakkaus on sitten ylimääräistä lahjaa. Ne jokka sen saa, niin nauttikaa ja olkaa älyttömän kiitollisia!
Kyllä mullakin jalat ja pää tärisee ja uni ei tule kun on kultsi mielessä aina. EIkä kulta tiedä ollenkaan että on niin kiihkeissä ajatuksissani. Itse olen peluri, mutta olen sitä mieltä että paljastamisen ja pettymisen riski kannattaa ottaa siinä vaiheessa, kun ihastus yksin ei enää riitä. Niin aion tehdä minäkin, kun en enää saa kiksejä pelkästä haaveilusta ja visualisoinnista.... tsemppiä kaikille ihastuneille, siinä ne tunteet kay kovaa peliä..
olet oikeassa, riski kannattaa ottaa.sillä tiedän että kyseinen ihminen ei ole varattu.no maanantaina sen näkee miten käy,sillä tartun härkää sarvista ja kayn asian kimppuun,en miehen.
Onnea vaan sinulle, voih, uskaltaisinkohan minäkin..? Huomenna näen hänet, mutta.. se on vaan niin vaikeaa..! :C
Kerro se minulle, koska minäkin tunnen samoin. Tiedän, etten saisi ajatella näin ja yritin paeta tunnetta väärään suuntaan. Se toi minut nopeammin luoksesi ja nyt en tiedä mitä teen. Kun istuit viereeni en tiennyt, että jätät jäljen sydämeeni. Nyt olet jossakin kaukana. Puhu minulle, ole rohkea. Olet ajatuksissani jatkuvasti.
Ihastuminen on ihanaa, rakastuminen on täydellistä, epäonnistunut rakkaus on helvettiä....
Elämä ilman niitä tunteita on tylsää.
Niih.... että juuh....
Kyllä Ilpo tietää, jos tietää...
lapseni harrastuksen merkeissä olen muutaman viikon sivusilmällä vilkuillut toisen joukkueen valmentajaa. Olen hänet kyllä tuntenut monta vuotta, muttei olla ennen juteltu. Muutama sana on vaihdettu lajista ja siihen liittyvästä tulevasta tapahtumasta. Eilen juteltiin myös muutama sananen.
Hän tuntuu mukavalta, suloiset kasvonpiirteet, isällinen ja turvallisen oloinen. Miehekäs ja hyvin vakaan oloinen.
Näen tosi harvoin unia. Sen takia tuntui niin oudota, että näin tästä miehestä tosi todentuntuisen ja voimakkaan unen. En tiedä missä olimme, mutta hän suuteli minua. Miten voi olla niin pehmeät ja ihanat huulet.. Hän pyöritti huuliaan huulillani kiivaaseen tahtiin ja kerran voihkin nautinnosta. Herätessäni tajusin, että hän pyörittikin huuliaan myös jossain muualla, kuin pelkästään suulla.
Koko päivän ollut pakottava ja hekumoiva olo, aivan kuin ekstaasissa, aivan kuin jotain olisi tapahtunut.
Mies on naimisissa, onnellisesti luulisin ja hänellä on tosi kaunis vaimo ja suloiset lapset. Näen hänet ensi viikolla pojan harrastuksen merkeissä. Tuleekohan taas juttelemaan, sitten kyllä punastun.
No tämä menee tästä ohi, kun mitään ei kuitenkaan tapahdu. Ajatuksissa päivän aikana kyllä on tapahtunut vaikka mitä...
Oli pakko näin monen vuoden jälkeen palata omaan viestiin, jonka tänne postasin päätä sekoittavan huuman jälkimainingeissa.
Uskomatonta on, että tänään ollaan tämän minuun tuolloin iskeneen "salaman" kanssa oltu onnellisesti naimisissa kokonaiset 6 kk:-D
Elämä heitti polkumme yhteen toistamiseen ja tuolloin oli elämäntilanteemme toiset.
Uskokaa ihmiset unelmiin, ne voivat toteutua.
Elämme tavallista arkea iloineen ja suruineen, riidellään ja sovitaan. Oli hauska palata lukemaan omia tunnelmiaan ensitapaamisen jälkeen, muistaa taas sen kaikkivoipaisen tunteen kun jollain käsittämättömällä tavalla tiesi, että tuossa se nyt on. Minun mieheni!