Heipä taas kanssa eläjät.. Niin usein lupaan itselleni että huominen on se päivä milloin lopetan.. Tässä sitä ollaan edelleenkin, eikä sitä lopetus-huomista ole tullut vieläkään. Oksentaminen sujuu ilman että tarvisi työntää sormia kurkkuun, kun vatsalla "vain" vähän nuljauttaa... ja varmasti kaikki tulee ylös, kun loppu-rituaalina on omatoiminen vatsahuuhtelu (2 litraa vettä ja kaikki ulos).. Säälittävää sanon minä!!!!
Eilen iski ihan järkyttävänä tajuntaan, että olen kun joku narkomaani.. heikkoutena on tosin ruoka huumeiden sijaan.. Paikalla ja kellon ajalla ei ole väliä. Kun himo iskee,ruokaa on saatava, mitä rasvasempaa ja sokerisempaa, sen parempi... Kaikki rahat tähän menee. Vanhoille ystäville ja vanhemmille selitän et tälläsen ulkomuodon saa kun jumppaa paljon ja syö terveellisesti... Mutta niinhän se on, että moni kakku päältä kaunis...
Bulimiaa mulla on ollu joku vajaa 2 vuotta, eli tuska tuskin tästä vähenee.. Oon laihtunu jonkun 15 kiloa... Olin aikasemmin ylipainoinen nyt BMI:22,2.. Nyt painan 65,6kg, niin kun saan painon 62 niin sit lopetan...( oon ehkä ihme bulimikko, mut en halua olla alipainoinen).. Kateettomat lupaukset edelleen mielessä.
Tällästä tänään... taidan suunnata tästä jumppaa.
Elämän langat pahasti vielä hukassa.
-Angel,( vm-84)
Eilen iski ihan järkyttävänä tajuntaan, että olen kun joku narkomaani.. heikkoutena on tosin ruoka huumeiden sijaan.. Paikalla ja kellon ajalla ei ole väliä. Kun himo iskee,ruokaa on saatava, mitä rasvasempaa ja sokerisempaa, sen parempi... Kaikki rahat tähän menee. Vanhoille ystäville ja vanhemmille selitän et tälläsen ulkomuodon saa kun jumppaa paljon ja syö terveellisesti... Mutta niinhän se on, että moni kakku päältä kaunis...
Bulimiaa mulla on ollu joku vajaa 2 vuotta, eli tuska tuskin tästä vähenee.. Oon laihtunu jonkun 15 kiloa... Olin aikasemmin ylipainoinen nyt BMI:22,2.. Nyt painan 65,6kg, niin kun saan painon 62 niin sit lopetan...( oon ehkä ihme bulimikko, mut en halua olla alipainoinen).. Kateettomat lupaukset edelleen mielessä.
Tällästä tänään... taidan suunnata tästä jumppaa.
Elämän langat pahasti vielä hukassa.
-Angel,( vm-84)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Bulimiaa ei koskaan hallitse. (Vaikka useat luulevat tai ainakin uskottelevat voivansa olla hallitsijana = väärin) Sairastaa mitä syömishäiriötä tahansa on syömishäiriö aina kunkku. Asia ei muutu.
Pyydän Sua hakemaan apua. Useat häpeävät niin paljon, että eivät kehtaa. Toivon, että Sinä et häpeä, mutta jos häpeät hyväksy se. Jokatapauksessa koeta voittaa mahdolliset tunteesi ja ota yhteys paikkakuntasi terveyskeskukseen. Mene vaikka ensiavun kautta tai soita puhelimella. Voit soittaa mihin terveyskeskuksen numeroon tahansa. Sinut kyllä ohjataan oikeaan paikkaan= )
Minä olen kärsinyt syömishäiriöstä 8-9 vuotta. Suurimman osan ajasta bulimiaa. Yksi anorektinen jakso oli jolloin painoindeksini oli kuolettavan alhainen. Elintoimintojeni kanssa olikin vähän ongelmia. Minä olen nyt avun piirissä ja kohta menen kai osastohoitoon (taas).
Ensisijaista on koettaa tunnustaa sairautensa, hyväksyä se. Sen jälkeen antaa itselleen anteeksi.
Voimiaa!
Tarinasi olisi voinut tulla minun suustani. _Aivan_ samanlainen.