Nyt kun vertaillaan kovin maalämmön kerrointa, eli kuinka paljon saa "ilmaista" lämpöä yhtä kilowattituntia kohden, niin onko laskelmissa otettu huomioon kuinka paljon enemmän tarvitaan lämpöä esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä kuin esim. sähköpatterilämmityksessä?
Kyllähän lattiaa lämmitettäessä lämpöä menee hukkaan lattian läpi paljon enemmän kuin lämmitettäessä suoraan huoneiston ilmaa lämpöpattereilla, vai kuinka?
Onko kellään kokemusta tai tietoa maalämmön kertoimen määrittämisestä?
Kyllähän lattiaa lämmitettäessä lämpöä menee hukkaan lattian läpi paljon enemmän kuin lämmitettäessä suoraan huoneiston ilmaa lämpöpattereilla, vai kuinka?
Onko kellään kokemusta tai tietoa maalämmön kertoimen määrittämisestä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Enpä tiedä onko hyvä vai huono selitys, mutta itse olen saanut tällaisen: Patteri on pinta-alaltaan pieni, joten sen on oltava hyvin kuuma lämmittääkseen jonkun tilan. Asteen lämpötilan nosto lisää energiankulutusta 5 %. Lattian pinta-ala on suuri, joten lämmitysveden ei tarvitse olla kovin kuumaa tilan lämmittämiseksi. Mihin se lämpö sitten johtuu - rakenteisiin vai harakoille - riippuu molemmissa tapauksissa eristyksestä.
" ...niin onko laskelmissa otettu huomioon kuinka paljon enemmän tarvitaan lämpöä esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä kuin esim. sähköpatterilämmityksessä?"
Lattialämmityksellä hyötysuhde on parempi kuin patterilämmityksellä. (todistettu käytännössä)
"Kyllähän lattiaa lämmitettäessä lämpöä menee hukkaan lattian läpi paljon enemmän kuin lämmitettäessä suoraan huoneiston ilmaa lämpöpattereilla, vai kuinka?"
Lämpöpattereihin tarvitaan kuumenpi vesi kuin lattiaan ja se huonontaa voimakkaasti maalämpöpumpun hyötysuhdetta.
Lattialämmitysvalmistajat suosittelevat lattiaeristeen vähimmäismääräksi 150mm. Tällöin lattian läpi tapahtuva häviö on jo aika olematon.
Koska EPS on edullista ja helppo lisätä uudisrakennukseen, laitoin itselleni 200mm.
(Matalaenergiataloissa laitetaan 200-300mm EPS:ää tai jopa sitäkin enemmän.)
"Onko kellään kokemusta tai tietoa maalämmön kertoimen määrittämisestä?"
Usea maalämpövalmistaja (ellei kaikki) ilmoittavat maalämpöpumpusta saatavan lämpötehon tuotettaessa eri lämpöisiä vesi.
Esim. http://www.thermiapartners.fi/DuoMbh.pdf
Duo 6:n lämpökerroin (hyötysuhde oheislaitteita ei huomioida) on 50 asteiselle vedelle 3.1 ja 35 asteiselle vedelle 4.2.
Lattiaan kelpaa alle 35 asteinen vesi ja käyttövedeksi sekä patterilämmitykseen 50 asteinen vesi. (karkeasti ajateltuna)
Kyllä maalämpöä käytettäessä hyötysuhde on varmaan parempi lattialämmityksenä, mutta entäs jos on lattiasähkölämmitys tai sähköpatterilämmitys?
Kumpi tarvii enemmän kilowattitunteja?
Eikös silloin, jos sähkölattialämmitys tarvii enemmän sähköä, niin maalämmölläkin tarvi enemmän lämpöä verrattuna sähköpatterilämmitykseen, joka laskee maalämmöstä saatua hyötysuhdetta?
"mutta entäs jos on lattiasähkölämmitys tai sähköpatterilämmitys?
Kumpi tarvii enemmän kilowattitunteja?"
Se riippunee monesta seikasta.
mm. lattian eristyksestä (lattialämmitys VAATII enemmän eristettä koska lattia on kuumenpi)
sekä seinien eristyksestä ja ikkunoiden eristävyydestä (koska patterit päälämmönlähteenä on erittäin lähellä niitä)
"Eikös silloin, jos sähkölattialämmitys tarvii enemmän sähköä, niin maalämmölläkin tarvi enemmän lämpöä verrattuna sähköpatterilämmitykseen, joka laskee maalämmöstä saatua hyötysuhdetta?"
Arvailen että lattialämmityksen suurempi sähkön tarve on sukua sille että ennen oli lattiassa korkeintaan 100mm EPS:ää.
MLP hyötysuhde taitaa parantua about 25% sen johdosta että vettä ei lämmitetä niin kuumaksi ja hukka vastaavasti lisääntyy vain muutaman prosentin (riippuen siis lattian eristyksestä) eli plussalle jäädään kuitenkin.
Varaavassä lattiasähkölämmityksessä tulee lisäksi enemmän hukkaa siksi että lattia "ylikuumennetaan" yön aikana.
Samalla Ruotsalaistyyppisellekin pumpulle pitäisi tulla enemmän hukkaa kun ne tyypillisesti varaavat lämmön sinne laattaan "ylilämpönä" käyntijaksojen välissä. (mutta hukka jäänee häviävän pieneksi = ei tarvitse välittää)
Ja vielä... Vesipatterilämmityksessä tulee hukkaa myös lämmönsiirrossa lattian/katon sisällä. Ja jos käytetään patterilämmityksessä ja lattialämmityksessä lämminvesivaraajaa, sen hukka on sitä suurempi mitä kuumenpaa vettä varataan, eli taas patterilämitys häviää.
Kiitoksia mielipiteestä!
Kommenteista päätellen lattialämmitys on parempi kuin patterilämmitys.
Halvempi käyttää ja mukavampi..
Onhan lämmitys silloin nätisti poissa näkyvistä..
""mutta entäs jos on lattiasähkölämmitys tai sähköpatterilämmitys?
Kumpi tarvii enemmän kilowattitunteja?"
Se riippunee monesta seikasta."
Mm. tämä on nyt ns. potaskaa:
Sähköpatterilämmitys tarvitsee käytännössä yksiselitteisesti vähemmän kilowatteja.
Esimerkkinä lattialämmitys, maanvarainen laatta, eristys 200 mm:lle on laskettu 13,0 kWh/(brm2a) lämpöhäviö ( 100 mm 19,0 kWh/(brm2a). Lattialämmityksellä on pienimmät lämpöhäviöt ryömintätilaisessa ratkaisussa, 9,7 kWh/(brm2a). Lisäksi vesikiertoisessajärjestelmässä häviötä lisää kiertovesipumpun kuluttama sähkö (4,7 kWh/brm2a).
Pattereille lasketaan 4,0 kWh/(brm2a) lämpöhäviö
Teoreettisesti vuodessa ero olisi näillä arvoilla vesikiertoisella 200 mm maanvaraisella laatalla 150 m2 talossa verrattuna sähköpatterijärjestelmään n. 2100 kWh.
Ns. matalaenergiatalossa erot tietenkin kaventuvat pienempien lämmitystehojen ja lyhyemmän lämmityskauden vuoksi.
Seuraavasta lähteestä: http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto 1 D5 18 25052005.pdf
Sivu 74/128, taulukko 9.1
"""mutta entäs jos on lattiasähkölämmitys tai sähköpatterilämmitys?
Kumpi tarvii enemmän kilowattitunteja?""
Se riippunee monesta seikasta.""
"Mm. tämä on nyt ns. potaskaa:
Sähköpatterilämmitys tarvitsee käytännössä yksiselitteisesti vähemmän kilowatteja."
"Esimerkkinä lattialämmitys, maanvarainen laatta, eristys 200 mm:lle on laskettu 13,0 kWh/(brm2a) lämpöhäviö ( 100 mm 19,0 kWh/(brm2a)."
"Lattialämmityksellä on pienimmät lämpöhäviöt ryömintätilaisessa ratkaisussa, 9,7 kWh/(brm2a). "
Ihmettelen miten sillä ryömintätilalla voi olla mitään positiivista vaikutusta jos eristys on muutoin tehty kunnolla...
Tuossa tuskin on huomioitu sitäkään että sähköpatterilämmityskin tarvitsee kaverikseen mukavuuslämmitykset ja lattialämmitystä korkeamman sisälämpötilan jotta jalat ei palele.
"Lisäksi vesikiertoisessajärjestelmässä häviötä lisää kiertovesipumpun kuluttama sähkö (4,7 kWh/brm2a)."
Mihin se sähkö häviää? Ei mihinkään. Se muuttuu lämmöksi 100% ja tulee hyödynnettyä 90-100%.
"Pattereille lasketaan 4,0 kWh/(brm2a) lämpöhäviö "
Mitähän siihenkin/-kään on huomioitu....
...
Motivan sanaankaan ei pidä uskoa kuin jumalan sanaa. Aika kevyttä kamaa on heidän matskunsa yleensä. Mutta perehdynpä tuohonkin....
Toistaiseksi uskon edelleen että käytännössä erot ovat äärimmäisen pienet.
D5-taustaraportti
Versio 1,8
sivu 50
Lämmitysjärjestelmän kokonaisvuosihyötysuhde ja apulaitteiden sähkönkulutus taulukosta:
Maalämpöpumppu 100% mitoituksella, lattialämmitys antaa vuosihyötysuhteeksi n. 1,81.
Sama radiaattoreilla antaa 1,89, eli vähän paremmin.
Todennäköinen selitys eron tasoittumiseen on lattialämmityksen kiertoveden matalampi lämpötila, jolloin itse maalämpöpumppu toimii paremmalla hyötysuhteella, joka puolestaan kompensoi lattialämmityksen suurempia häviöitä.
Toisaalta myös radiattorijärjestelmän kiertovesipumppu kuluttaa vähemmän sähköä.
Ret-laskennassa kokonaishyötysuhde "käsittää koko energiaketjun lämmönluovutuksesta (rakennuksen) energialähteeseen.
Aiemmat edellisessä keskustelussa käsitellyt hyötysuhteet eivät tainneet käsitellä lämmönluovutusta ollenkaan?
Eli: "Kyllähän lattiaa lämmitettäessä lämpöä menee hukkaan lattian läpi paljon enemmän kuin lämmitettäessä suoraan huoneiston ilmaa lämpöpattereilla, vai kuinka?", vaikutus kertoimeen on tainnut unohtua kokonaan.
Onko tarjota linkkiä?
Tuo kuulostaa nimittäin ihan "potaskalta".
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/59bca8119fdc142ef44505a106dfcc00/Tiedosto+1+D5+18+25052005.pdf
Sivu 50 (128)
Maalämpöpumppu 100% mitoitus+vesikiertoinen lattialämmitys+LKV
Käytin sitä näin oletettuun 150 m2/17000 kWh:n taloon, jossa 150 m2 on bruttoala ja 17000kWh on vuotuinen lämmitysenergian nettotarve:
(17.000kWh)/2,3+13,5kWh/(brm2a)=9416 kWh/a
Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde=17.000kWh/9416kWh=1,81
Menikö siinä tulkinnassa jotakin pieleen?
Ymmärsin lämpöpumpun hyötysuhteeksi 2,5, joka muuttuu 2,3:ksi kun otetaan mm. lattialämmityksen häviöt huomioon.
Laitesähkö on lattialämmityksen kiertovesipumpun käyttämä energia (4,7kWh/m2a) ja maalämpöpumpun apulaitteiden sähkön kulutus (8,8 kWh/m2a (olisiko enimmäkseen maapiirin kiertovesipumppu?))
Kannattaa varmasti selvittää itselleen, mikä on tuon uuden D5:n merkitys.
väärin.po. (17.000kWh)/2,3 13,5kWh/(brm2a)*150 brm2= 9416 kWh/a
jotain mätöä täytyy olla....
Maalämpöpumpun kompurahan pelittää jopa hyötysuhteella 4.5 ja kun maapiirin kiertovesipumppu yms yms. tulee mukaan saadaan todelliseksi vuosihyötysuhteeksi tutkitusti lähemmäs 2.9.
tietosi lähteen tutkittavakseni?
En löytänyt materiaalia jossa asiasta oli enemmän juttua. Mutta olen joskus vuosi takaperin lukenut tuon Oulun yliopiston tutkimuksen raportin ja muistelen että siinä moinen ois käynyt ilmi.
Tuossa on vain kooste:
Oulun yliopiston vuonna 1998 suorittama tutkimus "Lämpöpumpun soveltuvuus pientalojen lämmitykseen"
http://212.50.144.76/sulpu/SFiles/yhteenveto_tutkimustuloksista.pdf
Se liki 3:n hyötysuhde vuositasolla sisältää myös käyttöveden lämmittämisen.
Lattialämpö voi kuluttaa jopa vähemmän. Lämmön aistiminen ei ole niin yksioikoista.
Ihminen aistii lämmöntunteen tehokkaammin jos jalat on lämpimät. Lattialämmityksessä lämpimin pakka on lattia ja lämpötila jakautuu erittäin tasaisesti ja katon rajassa on ehkä asteen kylmempää kuin lattian rajassa.
Patterilämmityksessä taas katon rajajassa voi olla useita asteita lämpimämpää kuin lattian pinnassa, joten lämmitystä tarvitaan enemmän jotta ihminen aistisi saman lämmön.