Danielin profetia

>>Minulla oli sellainen käsitys, että Danielin profetia kirjaa tutkittaisiin kirjantutkisteluissa parhaillaan.

Jos oikein muistan maininnan, niin kolmannessa luvussa olivat viikko sitten. Niin ja kyseessä on käsittääkseni toinen kierros samaa kirjaa.

>> Täytyykö tämä tulkita niin, ettei Vartiotorniseura perustele selitystään millään tavalla?

Miten niin perustele? Eihän siinä kuule perusteluja kaivata kun konventtipuhuja sanoo, että Jehova on taas antanut palvelijoilleen uuden kirjan. Mene nyt sitten kyselemään Jehovalta perusteita.

Jossain PC:lläni pyörii MP3-pätkä konventtipuhetta, siinä puhuja kertoi innokkaasti, että Jehova oli antanut uuden aikamäärän, se aikamäärä oli 1975.

Kyllä Jehova siunaa kansaansa jos tuon kaiken ottaa todesta.

Rasvattu_jämä kirjoitti:

>>Minulla oli sellainen käsitys, että Danielin profetia kirjaa tutkittaisiin kirjantutkisteluissa parhaillaan.

Jos oikein muistan maininnan, niin kolmannessa luvussa olivat viikko sitten. Niin ja kyseessä on käsittääkseni toinen kierros samaa kirjaa.

>> Täytyykö tämä tulkita niin, ettei Vartiotorniseura perustele selitystään millään tavalla?

Miten niin perustele? Eihän siinä kuule perusteluja kaivata kun konventtipuhuja sanoo, että Jehova on taas antanut palvelijoilleen uuden kirjan. Mene nyt sitten kyselemään Jehovalta perusteita.

Jossain PC:lläni pyörii MP3-pätkä konventtipuhetta, siinä puhuja kertoi innokkaasti, että Jehova oli antanut uuden aikamäärän, se aikamäärä oli 1975.

Kyllä Jehova siunaa kansaansa jos tuon kaiken ottaa todesta.

Lue lisää

>>>Niin ja kyseessä on käsittääkseni toinen kierros samaa kirjaa.>Eihän siinä kuule perusteluja kaivata kun konventtipuhuja sanoo, että Jehova on taas antanut palvelijoilleen uuden kirjan. Mene nyt sitten kyselemään Jehovalta perusteita.

Luitko selittävät Raamatun kohdat viestissäni?

Babylon/Nebukadnessar "...sinä olet se kultainen pää." (Dan 2:38).

Meedia/Dareios meedialainen "ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen." (Dan 5:31) Katso myös Dan 6:28.

Persia/Kyyros II Suuri "Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa." (Dan 6:28).

Persian hallitsija Kyyros mainitaan myös ainakin kymmenennessä luvussa.

Selvensikö?

PoterO kirjoitti:

Luitko selittävät Raamatun kohdat viestissäni?

Babylon/Nebukadnessar "...sinä olet se kultainen pää." (Dan 2:38).

Meedia/Dareios meedialainen "ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen." (Dan 5:31) Katso myös Dan 6:28.

Persia/Kyyros II Suuri "Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa." (Dan 6:28).

Persian hallitsija Kyyros mainitaan myös ainakin kymmenennessä luvussa.

Selvensikö?

Lue lisää

Tosin ei ole itsestään selvää, että Meedia olisi toinen kuningas (=patsaan hopea-osa) ja Persia olisi kolmas (pronssi), jos sellaista ajoit takaa.

Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee. Ja on toki mahdollista, että jokin (meidän mielestämme) tärkeä maailmanvalta ei ole patsaassa edustettuna.

kivasti kirjoitti:

Tosin ei ole itsestään selvää, että Meedia olisi toinen kuningas (=patsaan hopea-osa) ja Persia olisi kolmas (pronssi), jos sellaista ajoit takaa.

Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee. Ja on toki mahdollista, että jokin (meidän mielestämme) tärkeä maailmanvalta ei ole patsaassa edustettuna.

Lue lisää

>>>Tosin ei ole itsestään selvää, että Meedia olisi toinen kuningas (=patsaan hopea-osa) ja Persia olisi kolmas (pronssi), jos sellaista ajoit takaa.>Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee.>Ja on toki mahdollista, että jokin (meidän mielestämme) tärkeä maailmanvalta ei ole patsaassa edustettuna.

PoterO kirjoitti:

>>>Tosin ei ole itsestään selvää, että Meedia olisi toinen kuningas (=patsaan hopea-osa) ja Persia olisi kolmas (pronssi), jos sellaista ajoit takaa.>Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee.>Ja on toki mahdollista, että jokin (meidän mielestämme) tärkeä maailmanvalta ei ole patsaassa edustettuna.

Lue lisää

lainaus:
>>>Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee.

vielä kirjoitti:

lainaus:
>>>Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee.

Näkemys on sopusoinnussa maallisen historian kulun kanssa.

Persialaisia hallitsivat nähtävästi useat ylhäisösuvut kuten meedialaisiakin.

Yhdestä näistä suvuista syntyi akhemenidien kuningassuku, kuninkaallinen sukuhaara, josta oli lähtöisin Persian maailmanvallan perustaja Kyyros Suuri.

Maallinen historia tuo esille Herodotoksen ja Ksenofonin mukaan, että Kyyroksella, oli persialainen isä ja meedialainen äiti, ja että Kyyros yhdisti Persian alaisuuteensa (Historiateos, I, s.107, 108; Cyropaedia, I, ii, 1). Siihen saakka meedialaiset olivat hallinneet persialaisia, mutta Kyyros kukisti nopeasti Meedian kuninkaan Astyageen ja valloitti tämän pääkaupungin Ekbatanan (550 eaa.) Vertaa Dan. 8:3, 20. Näin Meedian valtakunta joutui persialaisten alaisuuteen.

Vaikka meedialaiset pysyivätkin persialaisten alaisuudessa akhemenidien hallitsijasuvun loppuajan, ei ole epäilystäkään siitä, että tuo valtakunta oli kaksoismaailmanvalta. Kirjassa History of the Persian Empire (s. 37) sanotaankin: "Persialaisten ja meedialaisten läheistä suhdetta ei koskaan unohdettu. Ryöstetty Ekbatana pysyi kuninkaan suosikkiasuinpaikkana. Meedialaisia kunnioitettiin yhtä paljon kuin persialaisia; heitä nimitettiin korkeisiin virkoihin ja valittiin johtamaan Persian sotajoukkoja. Ulkomaalaiset puhuivat tavallisesti meedialaisista ja persialaisista; kun he käyttivät yhtä sanaa, se oli 'meedialaiset'."

vielä kirjoitti:

lainaus:
>>>Voisihan olla, että Meedia ja Persia niputetaan yhteen, kuten VT-seura tekee.

Huomaa miten kahdeksannessa luvussa Persian jälkeinen valtakunta Jaavan=Makedonia/Kreikka kuvataan hyvin samalla tavalla kuin neljäs valtakunta yhdennessätoista ja seitsemännessä luvussa. Makedonia on siis myös kahdeksannen luvun perusteella neljäs valtakunta.

Hmmm... huomasin juuri että Makedoniakin mainitaan tuossa Danielin kirjassa. Kaikki neljä valtakuntaa siis mainitaan nimellisesti jo Danielin kirjassa!

history kirjoitti:

Näkemys on sopusoinnussa maallisen historian kulun kanssa.

Persialaisia hallitsivat nähtävästi useat ylhäisösuvut kuten meedialaisiakin.

Yhdestä näistä suvuista syntyi akhemenidien kuningassuku, kuninkaallinen sukuhaara, josta oli lähtöisin Persian maailmanvallan perustaja Kyyros Suuri.

Maallinen historia tuo esille Herodotoksen ja Ksenofonin mukaan, että Kyyroksella, oli persialainen isä ja meedialainen äiti, ja että Kyyros yhdisti Persian alaisuuteensa (Historiateos, I, s.107, 108; Cyropaedia, I, ii, 1). Siihen saakka meedialaiset olivat hallinneet persialaisia, mutta Kyyros kukisti nopeasti Meedian kuninkaan Astyageen ja valloitti tämän pääkaupungin Ekbatanan (550 eaa.) Vertaa Dan. 8:3, 20. Näin Meedian valtakunta joutui persialaisten alaisuuteen.

Vaikka meedialaiset pysyivätkin persialaisten alaisuudessa akhemenidien hallitsijasuvun loppuajan, ei ole epäilystäkään siitä, että tuo valtakunta oli kaksoismaailmanvalta. Kirjassa History of the Persian Empire (s. 37) sanotaankin: "Persialaisten ja meedialaisten läheistä suhdetta ei koskaan unohdettu. Ryöstetty Ekbatana pysyi kuninkaan suosikkiasuinpaikkana. Meedialaisia kunnioitettiin yhtä paljon kuin persialaisia; heitä nimitettiin korkeisiin virkoihin ja valittiin johtamaan Persian sotajoukkoja. Ulkomaalaiset puhuivat tavallisesti meedialaisista ja persialaisista; kun he käyttivät yhtä sanaa, se oli 'meedialaiset'."

Lue lisää

"Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa." (Dan 6:28)

Puhutaan siis kahdesta eri valtakunnasta.

Huomaa miten kahdeksannessa luvussa Persian jälkeinen valtakunta Jaavan=Makedonia/Kreikka kuvataan hyvin samalla tavalla kuin neljäs valtakunta yhdennessätoista ja seitsemännessä luvussa. Makedonia on siis myös kahdeksannen luvun perusteella neljäs valtakunta.

PoterO kirjoitti:

"Ja tämä Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa." (Dan 6:28)

Puhutaan siis kahdesta eri valtakunnasta.

Huomaa miten kahdeksannessa luvussa Persian jälkeinen valtakunta Jaavan=Makedonia/Kreikka kuvataan hyvin samalla tavalla kuin neljäs valtakunta yhdennessätoista ja seitsemännessä luvussa. Makedonia on siis myös kahdeksannen luvun perusteella neljäs valtakunta.

Lue lisää

"25 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'26 Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 27 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu. 28 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille." Dan.5:25,28

Dan.8:3, 4, 20 "3 Kun kohotin katseeni, näin pässin seisomassa joen rannalla, ja pässillä oli kaksi pitkää sarvea, joista toinen oli pitempi kuin toinen, ja se pitempi kasvoi myöhemmin esiin. 4 Minä näin pässin puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään, eivätkä muut eläimet kyenneet vastustamaan sitä, eikä ketään voitu pelastaa joutumasta sen ruhjomaksi. Se teki mitä tahtoi ja tuli yhä mahtavammaksi. 20 Kaksisarvinen pässi, jonka näit, tarkoittaa Meedian ja Persian kuninkaita"

Meedo-Persia esitellään Raamatussa kaksoisvaltana, ja tähän tulee siksi kiinnittää asianmukaista huomiota.

.........

Dan.6:8 "9 Julista nyt, kuningas, tämä määräys ja anna laatia se kirjallisena, niin että se on Meedian ja Persian ikuisen lain mukaan peruuttamaton" KR-92; "8. Nyt, kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa." KR-33 ; "Nyt, oi kuningas, vahvistathan säädöksen ja allekirjoitathan kirjoituksen, jottei sitä muutettaisi, meedialaisten ja persialaisten kumoamattoman lain mukaan" UM.

Est.1:19 "19 Jos siis katsot hyväksi, niin säädä mahtikäskylläsi, ettei Vasti enää saa astua eteesi ja että annat hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle, ja kirjoituta tämä määräys Persian ja Meedian lakeihin, niin ettei sitä enää voi muuttaa." KR-92; "19. Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle." KR-33; "Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, niin lähteköön häneltä kuninkaallinen sana ja kirjoitettakoon Persian ja Meedian lakeihin, jottei se häviäisi, ettei Vasti saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen, ja antakoon kuningas hänen kuninkaallisen arvonsa jollekulle hänen tovereistaan, häntä paremmalle naiselle."UM.

Vaikka maallinen historia korostaa hyvin paljon Kyyrosta ja persialaisia, Raamatun kertomus osoittaa, että meedialaisten ja persialaisten välinen kumppanuus selvästikin säilyi ja lait olivat edelleen "meedialaisten ja persialaisten" lakeja.

..........

Jes. 13:17-19 "17 Minä yllytän heidän kimppuunsa meedialaiset, jotka eivät hopeaa huoli eivätkä kultaa kumarra. 18 Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset. Kohdun hedelmää he eivät sääli, eivät armahda lasta. 19 Niin käy Babylonin, kuningaskuntien kruunun, kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen, kuten kävi Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala pyyhkäisi pois."

Meedialaisilla oli merkittävä osa Babylonin hävittämisessä.


Jer.51:11 "11 -- Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi. Käskyt kajahtavat:" KR-92; "11. Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra on herättänyt Meedian kuningasten hengen, sillä hänen ajatuksensa käy Baabelia vastaan, sen hävittämiseksi. Tämä on Herran kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta." KR-33; "11 "Hiokaa nuolet. Täyttäkää pyöreät kilvet. Jehova on herättänyt meedialaisten kuninkaiden hengen, koska hänen ajatuksensa ovat Babylonia vastaan sen hävittämiseksi. Sillä se on Jehovan kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta." UM.

Pane myös merkille, että Jeremian ennustuksen mukaan "meedialaisten kuninkaat [monikko]" olisivat Babyloniin hyökkäävien joukossa. Dareios on hyvinkin saattanut olla yksi näistä kuninkaista.

Raamattu lähteenä kirjoitti:

"25 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'26 Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 27 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu. 28 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille." Dan.5:25,28

Dan.8:3, 4, 20 "3 Kun kohotin katseeni, näin pässin seisomassa joen rannalla, ja pässillä oli kaksi pitkää sarvea, joista toinen oli pitempi kuin toinen, ja se pitempi kasvoi myöhemmin esiin. 4 Minä näin pässin puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään, eivätkä muut eläimet kyenneet vastustamaan sitä, eikä ketään voitu pelastaa joutumasta sen ruhjomaksi. Se teki mitä tahtoi ja tuli yhä mahtavammaksi. 20 Kaksisarvinen pässi, jonka näit, tarkoittaa Meedian ja Persian kuninkaita"

Meedo-Persia esitellään Raamatussa kaksoisvaltana, ja tähän tulee siksi kiinnittää asianmukaista huomiota.

.........

Dan.6:8 "9 Julista nyt, kuningas, tämä määräys ja anna laatia se kirjallisena, niin että se on Meedian ja Persian ikuisen lain mukaan peruuttamaton" KR-92; "8. Nyt, kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa." KR-33 ; "Nyt, oi kuningas, vahvistathan säädöksen ja allekirjoitathan kirjoituksen, jottei sitä muutettaisi, meedialaisten ja persialaisten kumoamattoman lain mukaan" UM.

Est.1:19 "19 Jos siis katsot hyväksi, niin säädä mahtikäskylläsi, ettei Vasti enää saa astua eteesi ja että annat hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle, ja kirjoituta tämä määräys Persian ja Meedian lakeihin, niin ettei sitä enää voi muuttaa." KR-92; "19. Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle." KR-33; "Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, niin lähteköön häneltä kuninkaallinen sana ja kirjoitettakoon Persian ja Meedian lakeihin, jottei se häviäisi, ettei Vasti saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen, ja antakoon kuningas hänen kuninkaallisen arvonsa jollekulle hänen tovereistaan, häntä paremmalle naiselle."UM.

Vaikka maallinen historia korostaa hyvin paljon Kyyrosta ja persialaisia, Raamatun kertomus osoittaa, että meedialaisten ja persialaisten välinen kumppanuus selvästikin säilyi ja lait olivat edelleen "meedialaisten ja persialaisten" lakeja.

..........

Jes. 13:17-19 "17 Minä yllytän heidän kimppuunsa meedialaiset, jotka eivät hopeaa huoli eivätkä kultaa kumarra. 18 Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset. Kohdun hedelmää he eivät sääli, eivät armahda lasta. 19 Niin käy Babylonin, kuningaskuntien kruunun, kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen, kuten kävi Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala pyyhkäisi pois."

Meedialaisilla oli merkittävä osa Babylonin hävittämisessä.


Jer.51:11 "11 -- Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi. Käskyt kajahtavat:" KR-92; "11. Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra on herättänyt Meedian kuningasten hengen, sillä hänen ajatuksensa käy Baabelia vastaan, sen hävittämiseksi. Tämä on Herran kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta." KR-33; "11 "Hiokaa nuolet. Täyttäkää pyöreät kilvet. Jehova on herättänyt meedialaisten kuninkaiden hengen, koska hänen ajatuksensa ovat Babylonia vastaan sen hävittämiseksi. Sillä se on Jehovan kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta." UM.

Pane myös merkille, että Jeremian ennustuksen mukaan "meedialaisten kuninkaat [monikko]" olisivat Babyloniin hyökkäävien joukossa. Dareios on hyvinkin saattanut olla yksi näistä kuninkaista.

Lue lisää

Jesajan ja Jeremian profetiat puhuvat vain Meediasta. (Jes 13:17 ja Jer 51:11,28)



Huomattavin seikka asian suhteen kuitenkin on Danielin kahdeksannen luvun kuvaus, jossa Babylon jätetään kuvaamatta kokonaan, mutta Makedoniaa kuvataan samalla tavalla kuin neljättä valtakuntaa seitsemännessä ja yhdennessätoista luvussa.

Vertaillaanpa hieman...

8:8 "Ja kauris tuli ylen suureksi; mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi suuri sarvi, ja sen sijalle kasvoi neljä uhkeata sarvea, taivaan neljää tuulta kohti."

11:4 "Mutta juuri kun hän on noussut, hajoaa hänen valtakuntansa ja jakautuu neljään taivaan tuuleen."



8:11, 12 "Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin. Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle. Se sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä se teki, siinä se menestyi."

11:31 "Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häväisevät pyhäkön linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen."



8:24 "Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle"

7:21 "se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät"



8:10 "Ja se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti ja pudotti maahan osan siitä sotajoukosta ja tähdistä ja tallasi niitä."

11:36 "Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu."



Danielin kahdeksannen luvun mukaan profetian kauris on Makedonia ja sankari kuninkaalla kuvataan selvästi Aleksanteri Suurta. Kahdeksannen luvun kuvauksessa Makedonian tunnuspiirteet ovat samanlaisia, kuin seitsemännen ja yhdennentoista kuvauksessa neljännestä valtakunnasta. Raamatun mukaan neljäs valtakunta on siis Makedonia.

Kumpaan sinä uskot, Raamattuun vai Vartiotorniseuran selityskirjallisuuteen?

Raamattu lähteenä kirjoitti:

"25 "Näin kuuluu seinään piirretty kirjoitus: 'Mene, mene, tekel u-farsin.'26 Ja tämä on sen selitys: 'Mene' merkitsee, että Jumala on laskenut sinun kuninkuutesi päivät ja tekee niistä lopun. 27 'Tekel' merkitsee, että sinut on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu. 28 'U-farsin' merkitsee, että sinun valtakuntasi jaetaan ja annetaan meedialaisille ja persialaisille." Dan.5:25,28

Dan.8:3, 4, 20 "3 Kun kohotin katseeni, näin pässin seisomassa joen rannalla, ja pässillä oli kaksi pitkää sarvea, joista toinen oli pitempi kuin toinen, ja se pitempi kasvoi myöhemmin esiin. 4 Minä näin pässin puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään, eivätkä muut eläimet kyenneet vastustamaan sitä, eikä ketään voitu pelastaa joutumasta sen ruhjomaksi. Se teki mitä tahtoi ja tuli yhä mahtavammaksi. 20 Kaksisarvinen pässi, jonka näit, tarkoittaa Meedian ja Persian kuninkaita"

Meedo-Persia esitellään Raamatussa kaksoisvaltana, ja tähän tulee siksi kiinnittää asianmukaista huomiota.

.........

Dan.6:8 "9 Julista nyt, kuningas, tämä määräys ja anna laatia se kirjallisena, niin että se on Meedian ja Persian ikuisen lain mukaan peruuttamaton" KR-92; "8. Nyt, kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, jota meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa." KR-33 ; "Nyt, oi kuningas, vahvistathan säädöksen ja allekirjoitathan kirjoituksen, jottei sitä muutettaisi, meedialaisten ja persialaisten kumoamattoman lain mukaan" UM.

Est.1:19 "19 Jos siis katsot hyväksi, niin säädä mahtikäskylläsi, ettei Vasti enää saa astua eteesi ja että annat hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle, ja kirjoituta tämä määräys Persian ja Meedian lakeihin, niin ettei sitä enää voi muuttaa." KR-92; "19. Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle." KR-33; "Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, niin lähteköön häneltä kuninkaallinen sana ja kirjoitettakoon Persian ja Meedian lakeihin, jottei se häviäisi, ettei Vasti saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen, ja antakoon kuningas hänen kuninkaallisen arvonsa jollekulle hänen tovereistaan, häntä paremmalle naiselle."UM.

Vaikka maallinen historia korostaa hyvin paljon Kyyrosta ja persialaisia, Raamatun kertomus osoittaa, että meedialaisten ja persialaisten välinen kumppanuus selvästikin säilyi ja lait olivat edelleen "meedialaisten ja persialaisten" lakeja.

..........

Jes. 13:17-19 "17 Minä yllytän heidän kimppuunsa meedialaiset, jotka eivät hopeaa huoli eivätkä kultaa kumarra. 18 Heidän jousensa kaatavat nuorukaiset. Kohdun hedelmää he eivät sääli, eivät armahda lasta. 19 Niin käy Babylonin, kuningaskuntien kruunun, kaldealaisten ylpeyden ja ihmeen, kuten kävi Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala pyyhkäisi pois."

Meedialaisilla oli merkittävä osa Babylonin hävittämisessä.


Jer.51:11 "11 -- Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra yllyttää Meedian kuninkaat sotaan, sillä hän aikoo hävittää Babylonian. Tämä on Herran kosto, hän kostaa temppelinsä vuoksi. Käskyt kajahtavat:" KR-92; "11. Teroittakaa nuolet, täyttäkää viinet! Herra on herättänyt Meedian kuningasten hengen, sillä hänen ajatuksensa käy Baabelia vastaan, sen hävittämiseksi. Tämä on Herran kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta." KR-33; "11 "Hiokaa nuolet. Täyttäkää pyöreät kilvet. Jehova on herättänyt meedialaisten kuninkaiden hengen, koska hänen ajatuksensa ovat Babylonia vastaan sen hävittämiseksi. Sillä se on Jehovan kosto, kosto hänen temppelinsä puolesta." UM.

Pane myös merkille, että Jeremian ennustuksen mukaan "meedialaisten kuninkaat [monikko]" olisivat Babyloniin hyökkäävien joukossa. Dareios on hyvinkin saattanut olla yksi näistä kuninkaista.

Lue lisää

Raamatun Ilmestyskirja tulee myös huomioida profetioiden joukkoon, voidaksemme ymmärtää Danielin profetian merkityksen omalle ajallemme.

Ilm.13. luvun jakeet:
"11. Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
14. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi"



Vertaile Danielin kirjoituksiin:

Dan.7. luvun jakeet:
"7. Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.
8. Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.
20. sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;
21. se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,
22. siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
23. Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.
24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
25. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."

Toinen kaksisarvisen pedon merkittävä ominaispiirre, nimittäin se että se puhuu kuin lohikäärme, tuo mieleen Danielin 7. luvun neljännen pedon huomattavassa sarvessa olleen "suuria puhuvan suun".



Dan.8. luvun jakeet:
23. Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava.
24. Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle.
25. Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan.

Se että se "eksyttää" maan asukkaita, vastaa puolestaan Danielin 8:23–25:ssä kuvaillun 'tuimakatseisen kuninkaan' harjoittamaa petosta.

profetoi kirjoitti:

Raamatun Ilmestyskirja tulee myös huomioida profetioiden joukkoon, voidaksemme ymmärtää Danielin profetian merkityksen omalle ajallemme.

Ilm.13. luvun jakeet:
"11. Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
14. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi"



Vertaile Danielin kirjoituksiin:

Dan.7. luvun jakeet:
"7. Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.
8. Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.
20. sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;
21. se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,
22. siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
23. Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.
24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
25. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."

Toinen kaksisarvisen pedon merkittävä ominaispiirre, nimittäin se että se puhuu kuin lohikäärme, tuo mieleen Danielin 7. luvun neljännen pedon huomattavassa sarvessa olleen "suuria puhuvan suun".



Dan.8. luvun jakeet:
23. Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava.
24. Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle.
25. Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan.

Se että se "eksyttää" maan asukkaita, vastaa puolestaan Danielin 8:23–25:ssä kuvaillun 'tuimakatseisen kuninkaan' harjoittamaa petosta.

Lue lisää

Kun Daniel kirjansa 7. luvussa kertoo, "8. Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui" ja enkelin sen hänelle selittäessä 7. luvussa "24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän ( eli kymmenen kuninkaan) jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta." , niin herää kysymyksiä.

Kuka on tämä profetiassa mainittu kuningas, milloin hän nousi, mistä valtakunnasta hänen valtakuntansa nousi ja ketkä kolme kuningasta hän nöyryytti?

profetoi kirjoitti:

Raamatun Ilmestyskirja tulee myös huomioida profetioiden joukkoon, voidaksemme ymmärtää Danielin profetian merkityksen omalle ajallemme.

Ilm.13. luvun jakeet:
"11. Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
14. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi"



Vertaile Danielin kirjoituksiin:

Dan.7. luvun jakeet:
"7. Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni, ja katso, oli neljäs peto, kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä; sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea.
8. Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui.
20. sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;
21. se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,
22. siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.
23. Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.
24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.
25. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi."

Toinen kaksisarvisen pedon merkittävä ominaispiirre, nimittäin se että se puhuu kuin lohikäärme, tuo mieleen Danielin 7. luvun neljännen pedon huomattavassa sarvessa olleen "suuria puhuvan suun".



Dan.8. luvun jakeet:
23. Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava.
24. Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle.
25. Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan.

Se että se "eksyttää" maan asukkaita, vastaa puolestaan Danielin 8:23–25:ssä kuvaillun 'tuimakatseisen kuninkaan' harjoittamaa petosta.

Lue lisää

Danielin profetian kaikki neljä valtakuntaa nimetään jo Danielin kirjassa, joten Ilmestyskirjan tulkitseminen ei auta asiaa lainkaan.

Mikäli aletaan tutkimaan Ilmestyskirjaa Danielin kirjan sijaan, tulisi ensin selvittää miksi Danielin profetia ei toteutunut. Miksi luvattu Jumalan valtakunta ei tullutkaan noiden neljän nimetyn valtakunnan jälkeen?

odotellen kirjoitti:

Kun Daniel kirjansa 7. luvussa kertoo, "8. Minä tarkkasin sarvea, ja katso, eräs muu pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellisistä sarvista reväistiin pois sen edestä. Ja katso, sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka herjaten puhui" ja enkelin sen hänelle selittäessä 7. luvussa "24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän ( eli kymmenen kuninkaan) jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta." , niin herää kysymyksiä.

Kuka on tämä profetiassa mainittu kuningas, milloin hän nousi, mistä valtakunnasta hänen valtakuntansa nousi ja ketkä kolme kuningasta hän nöyryytti?

Lue lisää

Oliko kysymys minulle vai kenelle?

Vastaan kuitenkin.

Aleksanteri Suuren kuoltua Makedonian valtakunta jaettiin hänen seuraajiensa kesken (Dan.11:4). Kuvaukset tuosta pienestä sarvesta sopivat Seleukidien hallitsijasukuun. Vuonna 301 eaa. Seleukos I löi Antigonoksen Ipsoksen taistelussa. Demetrioksen hän löi vuonna 286 eaa. ja Lysimakhoksen vuonna 281 eaa. Tällöin hänen valtakuntansa ulottui nykyisestä Afganistanista Välimerelle.

Danielin yhdennessätoista luvussa tapahtumia kuvataan lyhyesti. "Ja Etelän kuningas on voimistuva sekä yksi hänen ruhtinaistaan; tämä on voimistuva vielä enemmän kuin hän, ja hänen valtansa on oleva suuri valta." (Dan 11:5)

PoterO kirjoitti:

Oliko kysymys minulle vai kenelle?

Vastaan kuitenkin.

Aleksanteri Suuren kuoltua Makedonian valtakunta jaettiin hänen seuraajiensa kesken (Dan.11:4). Kuvaukset tuosta pienestä sarvesta sopivat Seleukidien hallitsijasukuun. Vuonna 301 eaa. Seleukos I löi Antigonoksen Ipsoksen taistelussa. Demetrioksen hän löi vuonna 286 eaa. ja Lysimakhoksen vuonna 281 eaa. Tällöin hänen valtakuntansa ulottui nykyisestä Afganistanista Välimerelle.

Danielin yhdennessätoista luvussa tapahtumia kuvataan lyhyesti. "Ja Etelän kuningas on voimistuva sekä yksi hänen ruhtinaistaan; tämä on voimistuva vielä enemmän kuin hän, ja hänen valtansa on oleva suuri valta." (Dan 11:5)

Lue lisää

Lainaan tähän...

>>>Kuvaukset tuosta pienestä sarvesta sopivat Seleukidien hallitsijasukuun. Vuonna 301 eaa. Seleukos I löi Antigonoksen Ipsoksen taistelussa. Demetrioksen hän löi vuonna 286 eaa. ja Lysimakhoksen vuonna 281 eaa. Tällöin hänen valtakuntansa ulottui nykyisestä Afganistanista Välimerelle

Ute kirjoitti:

Lainaan tähän...

>>>Kuvaukset tuosta pienestä sarvesta sopivat Seleukidien hallitsijasukuun. Vuonna 301 eaa. Seleukos I löi Antigonoksen Ipsoksen taistelussa. Demetrioksen hän löi vuonna 286 eaa. ja Lysimakhoksen vuonna 281 eaa. Tällöin hänen valtakuntansa ulottui nykyisestä Afganistanista Välimerelle

Lue lisää

Pohjana tiedoilleni on muistini, mutta tarvittaessa lunttaan vuosiluvut ja nimet sun muut historiankirjasta tai internetistä. ;-)

Nuo kyselemäsi tiedot vahvistaa myös seuraava lähde.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seleukos

Mikäli asia kiinnosta enemmän suosittelen tutkimaan Seleukidien hallitsijasuvun historiaa ja Danielin yhdettätoista lukua. Viesteissäni esitetyt yhteneväisyydet ovat vain murto osa yhteneväisyyksistä. Yhteneväisyys on niin suuri, ettei sattuman epäilemiselle löydy perusteita.

Seuraavaksi vielä yksi näyte

"Ja vuosien kuluttua he tekevät keskenään liiton, ja Etelän kuninkaan tytär menee Pohjan kuninkaan tykö saadakseen aikaan sopimuksen. Mutta häneltä menee hänen käsivartensa voima; eikä pysy Pohjan kuningas, ei hänen käsivartensa. Ja tytär itse annetaan alttiiksi ja ne, jotka olivat hänet tuoneet, ja hänen isänsä ja se, joka häntä aikoinaan auttoi." (Dan 11:6)

Antiokhos II solmi rauhan Egyptin kanssa toisen Syyrialaissodan päätteeksi. Antiokus nai Ptolemaioksen II tyttären Berenicen sinetöidäkseen rauhansopimuksen, mutta Ptolemaioksen kuoltua Antiokhos jätti Berenicen Antiokiaan ja palasi Vähään-Aasiaan asumaan entisen vaimonsa kanssa, joka lopulta myrkytti Antiokuksen ja murhautti Berenicen ja tämän pojan. Heidän pojastaan Seleukos II tuli seuraava Seleukidien hallitsija.

Mielenkiitoista eikö totta?

PoterO kirjoitti:

Pohjana tiedoilleni on muistini, mutta tarvittaessa lunttaan vuosiluvut ja nimet sun muut historiankirjasta tai internetistä. ;-)

Nuo kyselemäsi tiedot vahvistaa myös seuraava lähde.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seleukos

Mikäli asia kiinnosta enemmän suosittelen tutkimaan Seleukidien hallitsijasuvun historiaa ja Danielin yhdettätoista lukua. Viesteissäni esitetyt yhteneväisyydet ovat vain murto osa yhteneväisyyksistä. Yhteneväisyys on niin suuri, ettei sattuman epäilemiselle löydy perusteita.

Seuraavaksi vielä yksi näyte

"Ja vuosien kuluttua he tekevät keskenään liiton, ja Etelän kuninkaan tytär menee Pohjan kuninkaan tykö saadakseen aikaan sopimuksen. Mutta häneltä menee hänen käsivartensa voima; eikä pysy Pohjan kuningas, ei hänen käsivartensa. Ja tytär itse annetaan alttiiksi ja ne, jotka olivat hänet tuoneet, ja hänen isänsä ja se, joka häntä aikoinaan auttoi." (Dan 11:6)

Antiokhos II solmi rauhan Egyptin kanssa toisen Syyrialaissodan päätteeksi. Antiokus nai Ptolemaioksen II tyttären Berenicen sinetöidäkseen rauhansopimuksen, mutta Ptolemaioksen kuoltua Antiokhos jätti Berenicen Antiokiaan ja palasi Vähään-Aasiaan asumaan entisen vaimonsa kanssa, joka lopulta myrkytti Antiokuksen ja murhautti Berenicen ja tämän pojan. Heidän pojastaan Seleukos II tuli seuraava Seleukidien hallitsija.

Mielenkiitoista eikö totta?

Lue lisää

Seleukidien hallitsijasuku ei jäänyt viimeiseksi edustamaan Aleksanteri Suuren alulle panemaa Kreikan maailmanmahtia. Roomalaisethan valloittivat heidän valta-alueensa merkittävän osan, mutta joku muu hallitsijasuku jäi vielä sen jälkeen edustamaan Kreikkaa maailmankartalla merkittävissä määrin.

Mikä hallitsijasuku on kyseessä?

jäi kirjoitti:

Seleukidien hallitsijasuku ei jäänyt viimeiseksi edustamaan Aleksanteri Suuren alulle panemaa Kreikan maailmanmahtia. Roomalaisethan valloittivat heidän valta-alueensa merkittävän osan, mutta joku muu hallitsijasuku jäi vielä sen jälkeen edustamaan Kreikkaa maailmankartalla merkittävissä määrin.

Mikä hallitsijasuku on kyseessä?

Lue lisää

Aleksanteri Suuren seuraajien suvuista Ptolemaioksen hallitsijasuku, joka hallitsi Egyptiä kaatui käsittääkseni viimeisimpänä.

Oliko kysymys vain triviaa, vai oliko sillä jokin muukin merkitys?

PoterO kirjoitti:

Aleksanteri Suuren seuraajien suvuista Ptolemaioksen hallitsijasuku, joka hallitsi Egyptiä kaatui käsittääkseni viimeisimpänä.

Oliko kysymys vain triviaa, vai oliko sillä jokin muukin merkitys?

Lue lisää

LYHENNELMÄ:

>>>

Vuoteen 301 eaa. mennessä neljä Aleksanterin kenraalia oli ottanut vallan ohjakset käsiinsä siinä laajassa imperiumissa, jonka heidän sotapäällikkönsä oli rakentanut. Aleksanterin yhdestä suuresta valtakunnasta syntyi siis neljä hellenististä eli kreikkalaista valtakuntaa:

1)kenraali Kassandros otti valvontaansa Makedonian ja Kreikan:
¤ Kassandroksen hallituskausi osoittautui lyhyimmäksi. Muutama vuosi sen jälkeen, kun Kassandros tuli valtaan, hänen miespuolinen sukuhaaransa sammui hänen kuoltua, ja vuonna 285 eaa. Lysimakhos otti haltuunsa Kreikan imperiumin Euroopan puoleisen osan*

2)kenraali Lysimakhos sai Vähän-Aasian ja Traakian:
¤ * vuonna 285 eaa. Lysimakhos otti haltuunsa Kreikan imperiumin Euroopan puoleisen osan.
¤ neljä vuotta myöhemmin Lysimakhos kaatui taistellessaan Seleukos I Nikatoria vastaan, jolloin tämä sai valtaansa **aasialaisten alueiden
pääosan.

3)Seleukos I Nikatorille meni Mesopotamia ja Syyrian
¤ **sai valtaansa aasialaisten alueiden pääosan.
¤ Seleukoksesta tuli ensimmäinen Syyrian seleukidikuninkaiden sarjassa.
¤ Hän perusti Syyrian Antiokian ja teki siitä uuden pääkaupunkinsa
¤ Seleukos murhattiin vuonna 281 eaa.
¤ 100-luvun alkupuolella eaa. Antiokhos III anasti haltuunsa Israelin kreikkalaisilta Ptolemaioksilta
¤ Kreikkalainen seleukidihallitsija Antiokhos Epifanes (175–164 eaa.) ***
¤ Tapahtumat vyöryivät vuosina 168 ja 167eaa. nopeasti: ****
¤ hänen perustamansa hallitsijasuku pysyi vallassa vuoteen 64 eaa. saakka
¤ roomalainen sotapäällikkö Pompeius teki Syyriasta Rooman provinssin 64 eaa.

4)Ptolemaios I Soter eli Ptolemaios I hallitsi Egyptiä ja Palestiinaa
¤ Ptolemaios I otti vuonna 305 eaa. arvonimen kuningas
¤ hänestä tuli ensimmäinen Egyptin makedonialaisista kuninkaista eli faraoista
¤ Hän teki Aleksandriasta pääkaupunkinsa ja alkoi heti kehittää sitä.
¤ Hänen suurimpia rakennushankkeitaan oli kuuluisa Aleksandrian kirjasto
¤ Ptolemaios toi Kreikasta huomattavan ateenalaisen oppineen Demetrios Falereuksen valvomaan tätä merkittävää hankettaan.
¤ Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla tässä kirjastossa oli kertoman mukaan miljoona kirjakääröä.
¤ Ptolemaiosten suku hallitsi Egyptiä, kunnes Rooma kukisti sen vuonna 30 eaa.
¤ Rooma syrjäytti Kreikan hallitsevana maailmanvaltana vuonna 30 eaa.
¤ Aleksanterin imperiumin neljästä osasta Ptolemaiosten valtakunta
kesti pisimpään.


*** Yksi tällainen juutalainen oli Jason (hepreaksi Joosua), ylimmäisen papin Onias III:n veli. Sillä välin kun Onias oli Antiokiassa, Jason tarjosi lahjusta kreikkalaisille vallanpitäjille. Hän yritti tällä tavalla houkutella heitä nimittämään itsensä Oniaksen paikalle ylimmäiseksi papiksi. Kreikkalainen seleukidihallitsija Antiokhos Epifanes (175–164 eaa.) hyväksyi tarjouksen ilomielin.

**** "Tapahtumat vyöryivät vuosina 168 ja 167 [eaa.] nopeasti: juutalaisia tapettiin joukoittain, temppeli ryöstettiin ja juutalaisuuden harjoittaminen kiellettiin. Ympärileikkauksesta rangaistiin kuolemalla, samoin kuin sapatin vietosta. Viimeinen loukkaus tapahtui joulukuussa 167, jolloin temppeliin pystytettiin Antiokhoksen määräyksestä alttari Zeukselle ja juutalaisia vaadittiin uhraamaan sianlihaa — juutalaisen lain mukaan tietenkin epäpuhdasta — kreikkalaisten jumalalle." Tällä välin Menelaos ja muut kreikkalaistuneet juutalaiset jatkoivat tehtävissään ja hoitivat virkaansa temppelissä, joka oli nyt saastutettu.


Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä.
Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen "pohjoisen kuninkaan" ja egyptiläisen "etelän kuninkaan" välillä.

Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14).
Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat.
Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole "etelän kuninkaan" osassa.
Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden.

Aleksanteri Suuri eli vain kahdeksan vuotta maailmanhallitsijana. Niin nuori kuin olikin, 32-vuotias Aleksanteri sairastui eräiden pitojen jälkeen ja kuoli hieman myöhemmin, 13. kesäkuuta 323 eaa.
Aikanaan hänen suunnaton imperiuminsa jakaantui neljään alueeseen, joista kutakin hallitsi yksi hänen kenraaleistaan. Näin yhdestä suuresta valtakunnasta tuli neljä valtakuntaa, jotka Rooman imperiumi myöhemmin nielaisi.
Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.

Julius Caesar salamurhattiin vuonna 44 eaa. Lopulta kaiken vallan sai Octavianus. Vuonna 30 eaa. Octavianus kukisti Egyptin ja teki siellä lopun kreikkalaisesta ptolemaiosten valtakunnasta. Näin hävisi lopullisesti Kreikan maailmanvalta, joka oli ollut olemassa 300 vuotta, Aleksanteri Suuren ajasta lähtien.

esitys kirjoitti:

LYHENNELMÄ:

>>>

Vuoteen 301 eaa. mennessä neljä Aleksanterin kenraalia oli ottanut vallan ohjakset käsiinsä siinä laajassa imperiumissa, jonka heidän sotapäällikkönsä oli rakentanut. Aleksanterin yhdestä suuresta valtakunnasta syntyi siis neljä hellenististä eli kreikkalaista valtakuntaa:

1)kenraali Kassandros otti valvontaansa Makedonian ja Kreikan:
¤ Kassandroksen hallituskausi osoittautui lyhyimmäksi. Muutama vuosi sen jälkeen, kun Kassandros tuli valtaan, hänen miespuolinen sukuhaaransa sammui hänen kuoltua, ja vuonna 285 eaa. Lysimakhos otti haltuunsa Kreikan imperiumin Euroopan puoleisen osan*

2)kenraali Lysimakhos sai Vähän-Aasian ja Traakian:
¤ * vuonna 285 eaa. Lysimakhos otti haltuunsa Kreikan imperiumin Euroopan puoleisen osan.
¤ neljä vuotta myöhemmin Lysimakhos kaatui taistellessaan Seleukos I Nikatoria vastaan, jolloin tämä sai valtaansa **aasialaisten alueiden
pääosan.

3)Seleukos I Nikatorille meni Mesopotamia ja Syyrian
¤ **sai valtaansa aasialaisten alueiden pääosan.
¤ Seleukoksesta tuli ensimmäinen Syyrian seleukidikuninkaiden sarjassa.
¤ Hän perusti Syyrian Antiokian ja teki siitä uuden pääkaupunkinsa
¤ Seleukos murhattiin vuonna 281 eaa.
¤ 100-luvun alkupuolella eaa. Antiokhos III anasti haltuunsa Israelin kreikkalaisilta Ptolemaioksilta
¤ Kreikkalainen seleukidihallitsija Antiokhos Epifanes (175–164 eaa.) ***
¤ Tapahtumat vyöryivät vuosina 168 ja 167eaa. nopeasti: ****
¤ hänen perustamansa hallitsijasuku pysyi vallassa vuoteen 64 eaa. saakka
¤ roomalainen sotapäällikkö Pompeius teki Syyriasta Rooman provinssin 64 eaa.

4)Ptolemaios I Soter eli Ptolemaios I hallitsi Egyptiä ja Palestiinaa
¤ Ptolemaios I otti vuonna 305 eaa. arvonimen kuningas
¤ hänestä tuli ensimmäinen Egyptin makedonialaisista kuninkaista eli faraoista
¤ Hän teki Aleksandriasta pääkaupunkinsa ja alkoi heti kehittää sitä.
¤ Hänen suurimpia rakennushankkeitaan oli kuuluisa Aleksandrian kirjasto
¤ Ptolemaios toi Kreikasta huomattavan ateenalaisen oppineen Demetrios Falereuksen valvomaan tätä merkittävää hankettaan.
¤ Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla tässä kirjastossa oli kertoman mukaan miljoona kirjakääröä.
¤ Ptolemaiosten suku hallitsi Egyptiä, kunnes Rooma kukisti sen vuonna 30 eaa.
¤ Rooma syrjäytti Kreikan hallitsevana maailmanvaltana vuonna 30 eaa.
¤ Aleksanterin imperiumin neljästä osasta Ptolemaiosten valtakunta
kesti pisimpään.


*** Yksi tällainen juutalainen oli Jason (hepreaksi Joosua), ylimmäisen papin Onias III:n veli. Sillä välin kun Onias oli Antiokiassa, Jason tarjosi lahjusta kreikkalaisille vallanpitäjille. Hän yritti tällä tavalla houkutella heitä nimittämään itsensä Oniaksen paikalle ylimmäiseksi papiksi. Kreikkalainen seleukidihallitsija Antiokhos Epifanes (175–164 eaa.) hyväksyi tarjouksen ilomielin.

**** "Tapahtumat vyöryivät vuosina 168 ja 167 [eaa.] nopeasti: juutalaisia tapettiin joukoittain, temppeli ryöstettiin ja juutalaisuuden harjoittaminen kiellettiin. Ympärileikkauksesta rangaistiin kuolemalla, samoin kuin sapatin vietosta. Viimeinen loukkaus tapahtui joulukuussa 167, jolloin temppeliin pystytettiin Antiokhoksen määräyksestä alttari Zeukselle ja juutalaisia vaadittiin uhraamaan sianlihaa — juutalaisen lain mukaan tietenkin epäpuhdasta — kreikkalaisten jumalalle." Tällä välin Menelaos ja muut kreikkalaistuneet juutalaiset jatkoivat tehtävissään ja hoitivat virkaansa temppelissä, joka oli nyt saastutettu.


Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä.
Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen "pohjoisen kuninkaan" ja egyptiläisen "etelän kuninkaan" välillä.

Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14).
Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat.
Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole "etelän kuninkaan" osassa.
Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden.

Aleksanteri Suuri eli vain kahdeksan vuotta maailmanhallitsijana. Niin nuori kuin olikin, 32-vuotias Aleksanteri sairastui eräiden pitojen jälkeen ja kuoli hieman myöhemmin, 13. kesäkuuta 323 eaa.
Aikanaan hänen suunnaton imperiuminsa jakaantui neljään alueeseen, joista kutakin hallitsi yksi hänen kenraaleistaan. Näin yhdestä suuresta valtakunnasta tuli neljä valtakuntaa, jotka Rooman imperiumi myöhemmin nielaisi.
Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.

Julius Caesar salamurhattiin vuonna 44 eaa. Lopulta kaiken vallan sai Octavianus. Vuonna 30 eaa. Octavianus kukisti Egyptin ja teki siellä lopun kreikkalaisesta ptolemaiosten valtakunnasta. Näin hävisi lopullisesti Kreikan maailmanvalta, joka oli ollut olemassa 300 vuotta, Aleksanteri Suuren ajasta lähtien.

Lue lisää

Muuten suhteellisen hyvä lyhennelmä (liian pitkä, sekä liian vähän vertailua jakeiden ja tapahtumien välillä), mutta...



>>>Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14).>Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15).>Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä.
Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen "pohjoisen kuninkaan" ja egyptiläisen "etelän kuninkaan" välillä.>Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.

PoterO kirjoitti:

Muuten suhteellisen hyvä lyhennelmä (liian pitkä, sekä liian vähän vertailua jakeiden ja tapahtumien välillä), mutta...



>>>Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14).>Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15).>Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä.
Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen "pohjoisen kuninkaan" ja egyptiläisen "etelän kuninkaan" välillä.>Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.

Lue lisää

>>>
>>>Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14).>

On totta, että Aniokhos I ja IV välillä on kaksi eri hallitsijaa II ja III. Mutta koska "pohjoisen kuninkaan" ja etelän kuninkaan" väliset taistelut olivat ees-taas kuviota, otaksun sen, että LYHENNELMÄN tekijä olisi tietoisesti jättänyt mainitsematta nuo "väli"-hallitsijat.

PoterO kirjoitti:

Muuten suhteellisen hyvä lyhennelmä (liian pitkä, sekä liian vähän vertailua jakeiden ja tapahtumien välillä), mutta...



>>>Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14).>Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15).>Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä.
Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen "pohjoisen kuninkaan" ja egyptiläisen "etelän kuninkaan" välillä.>Kuparin kaltainen maailmanvalta kesti vain vuoteen 30 eaa., jolloin Rooma lopulta kukisti viimeisenkin näistä neljästä valtakunnasta, sen jota hallitsi Ptolemaiosten dynastia Egyptissä.

Lue lisää

joten vastaan tuonne.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000009961070

Kuvaukset kolmannesta valtakunnasta (Dan. 7:6, 11:1, 2) Kuvaavat paremmin Persiaa, kuin Makedoniaa. Pedon neljä päätä ja Persian neljä kuningasta.

Danielin 6:28 esitetään Meedia ja Persia erillisinä valtakuntina - aivan kuten ne olivatkin.

Neljännen valtakunnan kuvaukset sopivat aivan liian hyvin Makedoniaan, jotta kyseessä voisi olla sattuma. Tällaisessa tilanteessa toisen teorian tulisi esittää miksi kuvaus ei sovi Makedoniaan ja esittää miksi kuvaus sopii paremmin Roomaan. Lisäksi selvitys miten Makedonia sopii kolmannen valtakunnan kuvaukseen olisi paikallaan.

Selittämäni Makedoniaa tukevat jakeet(Dan 2:40-43, 7:19-21, 11:31, 12:11, 12). Selvittäisitkö miksi jakeet eivät sovi Makedoniaan ja miten ne sopivat Roomaan.

Daniel 7. luvusta

>>19. Senjälkeen minä tahdoin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen; jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa;

20. sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;

21. se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,

22. siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.



23. Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.

24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.

25. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.

26. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.

27. Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."

Dan 7:7
Ja vielä minä näin yöllisessä näyssäni, että oli neljäs eläin, pelottava, kauhistuttava ja hyvin väkevä. Sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja ruhjoi kaiken ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin aikaisemmat eläimet, ja sillä oli kymmenen sarvea.

Dan 7:23
Ja minulle vastattiin: -- Neljäs eläin tarkoittaa neljättä valtakuntaa, joka on syntyvä maailmaan. Se valtakunta on erilainen kuin muut valtakunnat, ja se syö koko maailman ja tallaa ja murskaa sen.

Minau askarruttaa tuo "erilaisuus". Miksi tätä neljännen valtakunnan erilaisuutta korostetaan? Jos neljäs valtakunta olisi vaikkapa Makedonia tai Rooma, olisiko se todella erilainen kuin Babylonia, Meedia tai Persia? Samanlaisia Miekka&Kilpi-valtoja kaikki?

Sen sijaan, jos neljäs valtakunta olisi vaikkapa JT:ien esittämä anglo-amerikkalainen valta tai joidenkin muiden esittämä (vielä tulossa oleva) antikristuksen valtakunta, niin silloinhan se todella olisi erilainen kuin muut, ihan jo teknologisen kehityksen takia. Myöskään edes Rooma ei ollut varsinaisesti globaali valta, vaikka suuren alueen kattoikin.

spekulaattori kirjoitti:

Daniel 7. luvusta

>>19. Senjälkeen minä tahdoin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen; jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa;

20. sekä pedon pään kymmenestä sarvesta ynnä siitä sarvesta, joka puhkesi ja jonka edestä kolme putosi; jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut;

21. se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät,

22. siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan.



23. Hän vastasi näin: "Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen.

24. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta.

25. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.

26. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti.

27. Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."

Lue lisää

Avausviestissäni selitin myös kymmenen sarvea ja niiden joukosta puhkeavan herjauksia puhuvan sarven, johon myös seuraava kohta sopi täydellisesti "Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.".

kuin muut kirjoitti:

Dan 7:7
Ja vielä minä näin yöllisessä näyssäni, että oli neljäs eläin, pelottava, kauhistuttava ja hyvin väkevä. Sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi ja ruhjoi kaiken ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin aikaisemmat eläimet, ja sillä oli kymmenen sarvea.

Dan 7:23
Ja minulle vastattiin: -- Neljäs eläin tarkoittaa neljättä valtakuntaa, joka on syntyvä maailmaan. Se valtakunta on erilainen kuin muut valtakunnat, ja se syö koko maailman ja tallaa ja murskaa sen.

Minau askarruttaa tuo "erilaisuus". Miksi tätä neljännen valtakunnan erilaisuutta korostetaan? Jos neljäs valtakunta olisi vaikkapa Makedonia tai Rooma, olisiko se todella erilainen kuin Babylonia, Meedia tai Persia? Samanlaisia Miekka&Kilpi-valtoja kaikki?

Sen sijaan, jos neljäs valtakunta olisi vaikkapa JT:ien esittämä anglo-amerikkalainen valta tai joidenkin muiden esittämä (vielä tulossa oleva) antikristuksen valtakunta, niin silloinhan se todella olisi erilainen kuin muut, ihan jo teknologisen kehityksen takia. Myöskään edes Rooma ei ollut varsinaisesti globaali valta, vaikka suuren alueen kattoikin.

Lue lisää

>>>Minau askarruttaa tuo "erilaisuus". Miksi tätä neljännen valtakunnan erilaisuutta korostetaan?>Sen sijaan, jos neljäs valtakunta olisi vaikkapa JT:ien esittämä anglo-amerikkalainen valta tai joidenkin muiden esittämä (vielä tulossa oleva) antikristuksen valtakunta>Myöskään edes Rooma ei ollut varsinaisesti globaali valta, vaikka suuren alueen kattoikin.

Kuten aiemmin esitin Makedonian valtakunta hajosi Aleksanteri Suuren kuoltua ja valtakunta jaettiin diadokien kesken.

"Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin." (Dan 8:9) Kuvaus sopii hyvin Seleukidien hallitsijasukuun.

Kahdeksannen luvun jakeissa 9-14 ja 22-25 käydään läpi samaa, kuin yhdennessätoista luvussakin.

Vertaa mm. seuraavia yhdennentoista luvun jakeita kahdeksanteen lukuun.

11:31 "Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häväisevät pyhäkön linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen."

11:36 "Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu."

8:11, 12 "Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin. Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle. Se sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä se teki, siinä se menestyi."

Samasta asiasta puhutaan eikö vain?

Seleukidien hallitsijasuvun historiaa kuvataankin hyvin tarkasti yhdennessätoista luvussa. Jakeesta 21 eteenpäin Antiokus IV Epifanesin aikaa.

Kysykää mikäli jokin tietty kohta kiinnostaa.


PS

Vaikka selityksesi on pitkä siitä jää silti uupumaan perustelut. Avausviestissäni käsiteltiin enemmän jakeita ja yksityiskohtia, kuin sinun koko viestissäsi.

PPS

Mikäli profetian kuvaukset neljännestä valtakunnasta sopivat täydellisesti Makedoniaan ja sitä seuranneeseen aikaan ja erityisesti Seleukidien hallitsijasukkuun, ei ole mitään syytä lähteä spekuloimaan Roomalla tai Angloamerikkalaisilla. Eikö vain?

PoterO kirjoitti:

Kuten aiemmin esitin Makedonian valtakunta hajosi Aleksanteri Suuren kuoltua ja valtakunta jaettiin diadokien kesken.

"Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin." (Dan 8:9) Kuvaus sopii hyvin Seleukidien hallitsijasukuun.

Kahdeksannen luvun jakeissa 9-14 ja 22-25 käydään läpi samaa, kuin yhdennessätoista luvussakin.

Vertaa mm. seuraavia yhdennentoista luvun jakeita kahdeksanteen lukuun.

11:31 "Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häväisevät pyhäkön linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen."

11:36 "Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu."

8:11, 12 "Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin. Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle. Se sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä se teki, siinä se menestyi."

Samasta asiasta puhutaan eikö vain?

Seleukidien hallitsijasuvun historiaa kuvataankin hyvin tarkasti yhdennessätoista luvussa. Jakeesta 21 eteenpäin Antiokus IV Epifanesin aikaa.

Kysykää mikäli jokin tietty kohta kiinnostaa.


PS

Vaikka selityksesi on pitkä siitä jää silti uupumaan perustelut. Avausviestissäni käsiteltiin enemmän jakeita ja yksityiskohtia, kuin sinun koko viestissäsi.

PPS

Mikäli profetian kuvaukset neljännestä valtakunnasta sopivat täydellisesti Makedoniaan ja sitä seuranneeseen aikaan ja erityisesti Seleukidien hallitsijasukkuun, ei ole mitään syytä lähteä spekuloimaan Roomalla tai Angloamerikkalaisilla. Eikö vain?

Lue lisää

Mitä yrität tuolla kertoa. Miten tuo esityksesi sopii yhteen mm. maallisen historian kanssa?

PoterO kirjoitti:

Kuten aiemmin esitin Makedonian valtakunta hajosi Aleksanteri Suuren kuoltua ja valtakunta jaettiin diadokien kesken.

"Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin." (Dan 8:9) Kuvaus sopii hyvin Seleukidien hallitsijasukuun.

Kahdeksannen luvun jakeissa 9-14 ja 22-25 käydään läpi samaa, kuin yhdennessätoista luvussakin.

Vertaa mm. seuraavia yhdennentoista luvun jakeita kahdeksanteen lukuun.

11:31 "Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häväisevät pyhäkön linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen."

11:36 "Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa; sillä mikä on säädetty, se tapahtuu."

8:11, 12 "Hän ylpeili sotajoukon ruhtinastakin vastaan, ja tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen pyhäkkönsä paikka kukistettiin. Myös sotajoukko jokapäiväisen uhrin lisäksi annettiin rikollisesti alttiiksi tuholle. Se sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä se teki, siinä se menestyi."

Samasta asiasta puhutaan eikö vain?

Seleukidien hallitsijasuvun historiaa kuvataankin hyvin tarkasti yhdennessätoista luvussa. Jakeesta 21 eteenpäin Antiokus IV Epifanesin aikaa.

Kysykää mikäli jokin tietty kohta kiinnostaa.


PS

Vaikka selityksesi on pitkä siitä jää silti uupumaan perustelut. Avausviestissäni käsiteltiin enemmän jakeita ja yksityiskohtia, kuin sinun koko viestissäsi.

PPS

Mikäli profetian kuvaukset neljännestä valtakunnasta sopivat täydellisesti Makedoniaan ja sitä seuranneeseen aikaan ja erityisesti Seleukidien hallitsijasukkuun, ei ole mitään syytä lähteä spekuloimaan Roomalla tai Angloamerikkalaisilla. Eikö vain?

Lue lisää

Entä nämä historialliset tosiasiat?

Roomaa maailmanmahtina käytettiin miehittämään Israelin.

Roomalaisia sotilaita käytettiin teloittamaan Jeesus, koska hänet oli luovutettu roomalaiselle käskynhaltijalle syytettynä kapinan lietsomisesta Roomaa vastaan.

Rooman sotakoneistoa käytettiin raunioittamaan Jerusalem 70 ya.

mitä, kirjoitti:

Mitä yrität tuolla kertoa. Miten tuo esityksesi sopii yhteen mm. maallisen historian kanssa?

>>>Miten tuo esityksesi sopii yhteen mm. maallisen historian kanssa?

Jukka kirjoitti:

Entä nämä historialliset tosiasiat?

Roomaa maailmanmahtina käytettiin miehittämään Israelin.

Roomalaisia sotilaita käytettiin teloittamaan Jeesus, koska hänet oli luovutettu roomalaiselle käskynhaltijalle syytettynä kapinan lietsomisesta Roomaa vastaan.

Rooman sotakoneistoa käytettiin raunioittamaan Jerusalem 70 ya.

Lue lisää

Kerro miten nuo historialliset tosiasiat liittyvät Danielin profetiaan?

Danielin profetian kuvaukset neljännestä valtakunnasta sopivat yksityiskohtiaan myöten Makedoniaan ja Aleksanterin kuoleman jälkeiseen aikaan. Kun tuo neljäs valtakunta on Makedonia ja Aleksanteri seuraajien aika, niin eihän Rooma liity asiaan millään tavalla.



Jos on joku kohta minkä suhteen haluat selvennystä, niin kysy. Otathan vain muutaman kohdan kerrallaan, niin viestien lukeminen ja kirjoittaminen on siten mieluisampaa.

PoterO kirjoitti:

>>>Miten tuo esityksesi sopii yhteen mm. maallisen historian kanssa?

Miten tuo ESITYKSESI sopii yhteen maallisen historian kanssa?

Voit jakaa esityksesi osiin, mutta esitä siitä kuitenkin yhteenveto, joka sopii yhteen maallisen historian kanssa.

asiayhteydessään kirjoitti:

Miten tuo ESITYKSESI sopii yhteen maallisen historian kanssa?

Voit jakaa esityksesi osiin, mutta esitä siitä kuitenkin yhteenveto, joka sopii yhteen maallisen historian kanssa.

Lue lisää

"Ja yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään päin ja itään päin ja Ihanaan maahan päin." (Dan 8:9)

Kohtaan liittyvää historiaa pähkinänkuoressa...

Seleukos ensimmäisen perustama (Seleukidien hallitsijasuvun perustaja) valtakunta laajeni lähes kahden ja puolen vuosisadan ajan kattamaan koko Lähi- ja Keski-Idän aluetta sekä Keski- ja Vähä-Aasiaa. Laajeni siis etelään ja itään sekä Ihanaan maahan=Egyptiin päin, jota vastaan käytiin myös sotatoimia (Syyrialais-sodat).

Muut Raamatun kohdat, joissa puhuttiin pyhäkön häpäisemisestä, joka päiväisen uhrin poistamisesta ja hävityksen kauhistuksen asettamisesta, liittyivät Antiokus IV Epifanesin aikaan ja hänen yhtenäistämispolitiikaansa, jota käsittelinkin jo hieman avausviestissäni.

Muutama Antiokus IV Epifanesin aikaan liityvä kohta vielä...

11:32 "Ja liitonrikkojat hän viettelee luopumukseen houkutuksillaan,"

7:25 "Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä."

Antiokus IV Epifanes pyrki yhtenäistämispolitiikallaan pakottamaan juutalaiset luopumaan uskonnostaan ja tavoistaan ja...

8:25 "Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään"

11:35 "Ja taidollisista jotkut kompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi, sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on."

...useiden kohdalla tämä myös onnistuikin "ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee".



Vastasiko tämä yhtään?

Muuten aika hyvä, mutta...

>>>Tällä tavalla "nousevaksi" osoittautui Rooman ensimmäinen keisari Octavianus, joka tuli tunnetuksi keisari Augustuksena.>DAN.11:20 "Ja hänen sijaansa nousee eräs, joka antaa veronvaatijan käydä läpi valtakunnan ihanimman maan. Mutta muutamien päivien kuluttua hänet tuhotaan, ei kuitenkaan vihan väellä eikä sodalla."

11:22, 23 "Ja sotajoukkojen tulva huuhtoutuu pois hänen edestänsä ja menee murskaksi, niin myös liiton ruhtinas. Siitä saakka kun liittoudutaan hänen kanssansa, hän harjoittaa petosta. Hän lähtee liikkeelle ja saa ylivallan vähällä väellä"

Anthiokos IV onnistui ottamaan komentoonsa veljensä valtakunnan, tekeemään liittoja valtansa takaamiseksi ja tukahduttamaan vastustuksen. Anthiokos suoritti petoksen murhauttamalla Demetriuksen nuoren pojan (nimeltään myös Anthiokos), joka oli muodollinen valtion pää.

11:24-26 "Keskellä rauhaa hän hyökkää maakunnan lihavimpiin seutuihin ja tekee, mitä eivät hänen isänsä eivätkä hänen isiensä isät olleet tehneet: ryöstösaalista ja tavaraa hän jakelee omilleen; ja linnoituksia vastaan hän hankitsee juoniansa, säädettyyn aikaan asti. Ja hän panee liikkeelle voimansa ja rohkeutensa Etelän kuningasta vastaan, hyökäten suurella sotajoukolla. Mutta Etelän kuningas varustautuu sotaan suurella ja ylen väkevällä sotajoukolla. Hän ei kuitenkaan kestä, sillä häntä vastaan hankitaan juonia. Ja ne, jotka syövät hänen pöydästään, tuhoavat hänet, ja hänen sotajoukkonsa huuhdotaan pois, ja on paljon kaatuneita ja haavoitettuja."

Anthiokos IV teki ennaltaehkäisevän hyökkäyksen Egyptiläistä sotaretkeläisiä vastaan ja vuonna 170 eaa. hän käynnisti Kuudennen Syyrialaissodan Egyptiä vastaan ja valtasikin kaiken Aleksandriaa lukuun ottamatta. Anthiokus palasi Syyriaan tyhjennettyään Ptolemaioksen aarrekirstut. Hän lahjoitti rikkauksia runsain mitoin kreikkailaisille kaupungeille paluumatkallaan. Pääkaupunki sai tietysti suurimman huomion osakseen.

11:27 "Ja kumpaisellakin kuninkaalla on paha mielessä toistansa vastaan. Samassa pöydässä he puhuvat valhetta; mutta se ei onnistu; sillä säädetty aika ei ole vielä lopussa."

Lyhyesti kerrottuna kohdassa käsitellään Anthiokuksen Egyptiin nukkehallitsijaksi jättämän Ptolemaios VI ja hänen nuoremman veljensä Ptolemaios VIII välistä valtataistelua.

11:28 "Silloin hän palaa maahansa paljoine tavaroineen, miettien hankkeita pyhää liittoa vastaan; hän toteuttaa ne ja palaa maahansa."

Anthiokuksen palatessa Syyriaan hän kuulee juutalaisten kapinoineen. Hän vierailee Jerusalemissa aiheuttaen suurta tuhoa ja teloittaen useita juutalaisia julmalla tavalla. Hän ottaa myös haltuunsa kruunun kalleudet ja ryöstää Jerusalemin temppelin.

11:29, 30 "Määräaikana hän hyökkää jälleen Etelämaahan, mutta tällä viimeisellä retkellä ei käy niinkuin ensimmäisellä. Häntä vastaan hyökkäävät kittiläisten laivat, ja hän menettää rohkeutensa, kääntyy takaisin ja purkaa kiukkunsa pyhää liittoa vastaan. Kotiin palattuaan hän suo huomiota niille, jotka hylkäävät pyhän liiton."

Tähän aiemmin lainattu pätkä.

>>>Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä.
Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen "pohjoisen kuninkaan" ja egyptiläisen "etelän kuninkaan" välillä.

>>>Onko Danielin kirjan kuvaukset pakko tulkita niin, että maailmanvallat loppuvat Kreikkaan/Makedoniaan, minkä jälkeen uusia ei tule?>Olen aiemmin ajatellut, että neljäs peto edustaa jotain, mikä on olemassa vasta meidän aikanamme tai jopa vasta tulossa.

Kuten tulemme huomaamaan, profetia ei hylkää Rooman imperiumia, vaan pikemminkin vahvistaa sen merkitystä. Tulisi pitää mielessä, että aivan "alkumetreiltä" asti, silloin kun Jehova antoi tuomionsa kapinan alkulähteelle Saatanalle, on profetiat tähdänneet Jehovan pelastuskeinoon Kristukseen Jeesukseen.

Olemme jo tutustuneet "etelän kuninkaan" (Egyptin) ja "pohjoisen kuninkaan" (Syyrian) vaiheisiin.

Kerrataan historiaa Raamatun valossa.

Koska nimitykset "pohjoisen kuningas" ja "etelän kuningas" ovat arvonimiä, ne voivat tarkoittaa mitä tahansa hallitsevaa kokonaisuutta, kuten kuningasta, kuningatarta tai valtioryhmittymää.

Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä. Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen pohjoisen kuninkaan ja egyptiläisen etelän kuninkaan välillä.
Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14). Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat. Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole etelän kuninkaan osassa. Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden.

Tulisiko meidän nyt odottaa muiden hallitusvaltojen omaksuvan pohjoisen kuninkaan ja etelän kuninkaan osat?

Keväällä vuonna 33 Jeesus Kristus kertoi opetuslapsilleen: "Kun näette autioittavan iljetyksen, josta on puhuttu profeetta Danielin välityksellä, seisovan pyhässä paikassa - - silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille." (Matteus 24:15, 16.) Jeesus lainasi Danielin 11:31:tä ja varoitti seuraajiaan tulevasta "autioittavasta iljetyksestä". Tämä pohjoisen kuningasta koskeva profetia annettiin noin 195 vuotta viimeisen tässä osassa olleen syyrialaisen kuninkaan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen. Jonkin toisen hallitsevan kokonaisuuden täytyisi omaksua pohjoisen kuninkaan osa.

Mikä se olisi?

Jehova Jumalan enkeli ennusti: "Hänen [Antiokhos IV:n] asemaansa on nouseva eräs, joka panee voudin kulkemaan loistavan valtakunnan halki, ja muutamassa päivässä hänet murretaan, mutta ei suuttumuksessa eikä sodassa." (Daniel 11:20.) Tällä tavalla "nousevaksi" osoittautui Rooman ensimmäinen keisari Octavianus, joka tuli tunnetuksi keisari Augustuksena.

Augustuksen "loistavaan valtakuntaan" kuului "Kaunistuksenmaa", Rooman provinssi Juudea (Daniel 11:16). Vuonna 2 eaa. Augustus lähetti "voudin" määräämällä henkikirjoituksen eli väestönlaskennan luultavasti siksi, että hän saisi tietää asukasluvun verotusta ja sotaväenottoa varten. Tämän säädöksen vuoksi Joosef ja Maria matkustivat Betlehemiin henkikirjoitettavaksi, mikä johti Jeesuksen syntymään tuossa ennustetussa paikassa (Miika 5:2; Matteus 2:1–12). Elokuussa vuonna 14 - "muutamassa päivässä" eli ei kovinkaan kauan henkikirjoitusmääräyksen jälkeen - Augustus kuoli 76 vuoden ikäisenä, "ei suuttumuksessa" salamurhaajan käsissä "eikä sodassa", vaan sairauden vuoksi. Pohjoisen kuningas oli tosiaan vaihtunut! Tämä kuningas oli nyt keisareihinsa henkilöitynyt Rooman imperiumi.

Enkeli jatkoi profetiaa ja sanoi: "Hänen [Augustuksen] asemaansa on nouseva muuan halveksittava, eikä hänelle totisesti anneta kuninkaallista arvoa, ja hän on tuleva huolettomuuden aikana ja ottava valtakunnan haltuunsa liehakoiden. Ja tulvan käsivarret puolestaan peittyvät tulvaan hänen takiaan, ja ne murretaan, samoin liiton Johtaja." (Daniel 11:21, 22.)

"Muuan halveksittava" oli keisari Tiberius, Augustuksen kolmannen vaimon Livian poika. Augustus vihasi tätä poikapuoltaan hänen huonojen luonteenpiirteittensä vuoksi eikä halunnut hänen tulevan seuraavaksi keisariksi. "Kuninkaallinen arvo" suotiin hänelle haluttomasti vasta sen jälkeen kun kaikki muut todennäköiset seuraajat olivat kuolleet. Augustus adoptoi Tiberiuksen vuonna 4 ja teki hänestä valtaistuimen perijän. Augustuksen kuoltua 54-vuotias Tiberius - 'halveksittu' - 'nousi' valtaan Rooman keisarina ja pohjoisen kuninkaana.
"Tiberius käsitteli senaattia ovelasti eikä sallinut sen nimittää häntä keisariksi lähes kuukauteen [Augustuksen kuoltua]", mainitaan tietosanakirjassa The New Encyclopaedia Britannica. Hän sanoi senaatille, että vain Augustus kykeni kantamaan Rooman imperiumin hallitsemisen taakkaa, ja pyysi, että senaattorit palauttaisivat tasavallan uskomalla hallitusvallan ryhmälle miehiä yhden miehen sijasta. "Uskaltamatta ottaa hänen sanojaan todesta senaatti vaihtoi hänen kanssaan kohteliaisuuksia, kunnes hän vihdoin otti vallan vastaan", kirjoitti historioitsija Will Durant ja lisäsi: "Temppu oli hyvin näytelty molemmin puolin. Tiberius halusi prinsipaattia, sillä muuten hän olisi löytänyt jonkin keinon sen välttämiseksi; senaatti pelkäsi ja vihasi häntä mutta kavahti perustamasta uudelleen tasavaltaa, joka olisi vanhan tasavallan tapaan perustunut teoriassa suvereeneihin kansankokouksiin." Näin Tiberius 'otti valtakunnan haltuunsa liehakoiden'.

"Tulvan käsivarsista" eli ympäröivien valtakuntien sotajoukoista enkeli sanoi, että ne 'peittyvät tulvaan ja ne murretaan'. Kun Tiberiuksesta tuli pohjoisen kuningas, hänen veljenpoikansa Germanicus Caesar oli Reinillä olevien roomalaisten joukkojen komentajana. Vuonna 15 Germanicus johti joukkonsa germaanien sankaria Arminiusta vastaan ja saavutti jossain määrin menestystä. Niukat voitot saavutettiin kuitenkin kalliisti, ja Tiberius lopetti sen jälkeen sotatoimet Germaniassa. Edistämällä sisällissotaa hän yritti sen sijaan estää germaaniheimoja yhdistymästä. Tiberius suosi yleensä puolustukseen tähtäävää ulkopolitiikkaa ja keskittyi rajojen vahvistamiseen. Tämä politiikka oli kohtalaisen menestyksellistä. Tällä tavoin "tulvan käsivarret" pidettiin kurissa ja 'murrettiin'.

Samoin 'murrettiin' myös sen "liiton Johtaja", jonka Jehova Jumala oli tehnyt Abrahamin kanssa kaikkien maan sukujen siunaamiseksi. Jeesus Kristus oli tuossa liitossa luvattu Abrahamin Siemen. (1. Mooseksen kirja 22:18; Galatalaisille 3:16.) Nisankuun 14. päivänä vuonna 33 Jeesus seisoi Pontius Pilatuksen edessä roomalaisen käskynhaltijan palatsissa Jerusalemissa. Juutalaiset papit olivat syyttäneet Jeesusta maanpetoksesta keisaria vastaan. Mutta Jeesus sanoi Pilatukselle: "Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. - - minun valtakuntani ei ole täältä." Jottei roomalainen käskynhaltija vapauttaisi syytöntä Jeesusta, juutalaiset huusivat: "Jos päästät tämän vapaaksi, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsestään kuninkaan, puhuu keisaria vastaan." Vaadittuaan Jeesuksen teloittamista he sanoivat: "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari." "Majesteettirikosta" koskevan lain nojalla, jonka Tiberius oli laajentanut käsittämään oikeastaan minkä tahansa keisariin kohdistuvan loukkauksen, Pilatus luovutti Jeesuksen ’murrettavaksi’ eli kidutuspaaluun pantavaksi. (Johannes 18:36; 19:12–16; Markus 15:14–20.).

Enkeli profetoi edelleen Tiberiuksesta sanoen: "Koska he liittoutuvat hänen kanssaan, hän harjoittaa petosta ja todella nousee ja tulee mahtavaksi pienen kansakunnan avulla." (Daniel 11:23.) Rooman senaatin jäsenet olivat valtiosäännön mukaisesti 'liittoutuneet' Tiberiuksen kanssa, ja hän oli muodollisesti riippuvainen heistä. Hän oli kuitenkin petollinen, sillä hän tuli todellisuudessa "mahtavaksi pienen kansakunnan avulla". Tämä pieni kansakunta oli Rooman pretoriaanikaarti, joka oli leiriytynyt lähelle Rooman muureja. Sen läheisyys oli senaatin pelotteena ja auttoi Tiberiusta pitämään kurissa kaikki väestön keskuudessa hänen valtaansa vastaan syntyvät kansannousut. Tämän noin 10 000 miehen vahvuisen henkivartiokaartinsa avulla Tiberius pysyi siksi mahtavana.

Enkeli lisäsi profeetallisesti: "Huolettomuuden aikana hän menee jopa hallintoalueen lihavuuteen ja on tekevä sitä, mitä hänen isänsä ja isiensä isät eivät ole tehneet. Ryöstösaalista ja voittosaalista ja tavaroita hän jakelee heidän joukossaan, ja linnoitettuja paikkoja vastaan hän punoo juoniaan, mutta vain erääseen aikaan asti." (Daniel 11:24.) Tiberius oli äärimmäisen epäluuloinen, ja tappomääräyksiä sateli hänen hallituskaudellaan. Terrori antoi leimansa sen loppupuoliskolle suureksi osaksi pretoriaanikaartin komentajan Sejanuksen vaikutuksesta. Lopulta Sejanus itsekin joutui epäluulon kohteeksi ja hänet teloitettiin. Kansan tyrannisoinnissa Tiberius ylitti esi-isänsä.

Tiberius jakeli kuitenkin "ryöstösaalista ja voittosaalista ja tavaroita" kaikkialle Rooman provinsseihin. Hänen kuollessaan kaikki alistetut kansat nauttivat hyvinvoinnista. Verot olivat alhaiset, ja hän saattoi olla antelias niille, joiden alueilla koettiin kovia aikoja. Jos sotilaat tai virkamiehet sortivat jotakuta tai hoitivat asioita sääntöjenvastaisesti, he saivat odottaa keisarin kostoa. Rautainen ote vallasta piti yllä yleistä turvallisuutta, ja parannetut liikenneyhteydet edistivät kaupankäyntiä. Tiberius piti huolen siitä, että asioita hoidettiin tasapuolisesti ja luotettavasti sekä Roomassa että sen ulkopuolella. Lakeja paranneltiin, ja yhteiskunnallisia ja moraalisääntöjä lisättiin edistämällä keisari Augustuksen alulle panemia uudistuksia. Silti Tiberius 'punoi juoniaan', niin että roomalainen historioitsija Tacitus kuvaili häntä ulkokultaiseksi mieheksi ja taitavaksi teeskentelijäksi. Kun Tiberius kuoli maaliskuussa vuonna 37, häntä pidettiin tyrannina.

Tiberiuksen seuraajiin, jotka täyttivät pohjoisen kuninkaan osan, kuuluivat Gaius Caesar (Caligula), Claudius I, Nero, Vespasianus, Titus, Domitianus, Nerva, Trajanus ja Hadrianus. "Augustuksen seuraajat enimmäkseen jatkoivat hänen hallinnollista politiikkaansa ja rakennusohjelmaansa, vaikkakin vähäisemmin uudistuksin ja mahtailevammin", sanotaan tietosanakirjassa The New Encyclopeadia Britannica ja lisätään: "Ensimmäisen vuosisadan lopulla ja toisen vuosisadan alussa Rooma oli mahtavimmillaan ja sen väkiluku suurimmillaan." Vaikka Rooman imperiumin rajoilla oli tähän aikaan joitakin levottomuuksia, sen ensimmäinen ennustettu yhteenotto etelän kuninkaan kanssa tapahtui vasta 200-luvulla.



Lainattu Danielin profetiaa tarkastelevasta WT julkaisusta.

..Danielin välityksellä" kirjoitti:

Kuten tulemme huomaamaan, profetia ei hylkää Rooman imperiumia, vaan pikemminkin vahvistaa sen merkitystä. Tulisi pitää mielessä, että aivan "alkumetreiltä" asti, silloin kun Jehova antoi tuomionsa kapinan alkulähteelle Saatanalle, on profetiat tähdänneet Jehovan pelastuskeinoon Kristukseen Jeesukseen.

Olemme jo tutustuneet "etelän kuninkaan" (Egyptin) ja "pohjoisen kuninkaan" (Syyrian) vaiheisiin.

Kerrataan historiaa Raamatun valossa.

Koska nimitykset "pohjoisen kuningas" ja "etelän kuningas" ovat arvonimiä, ne voivat tarkoittaa mitä tahansa hallitsevaa kokonaisuutta, kuten kuningasta, kuningatarta tai valtioryhmittymää.

Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä. Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen pohjoisen kuninkaan ja egyptiläisen etelän kuninkaan välillä.
Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14). Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat. Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole etelän kuninkaan osassa. Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden.

Tulisiko meidän nyt odottaa muiden hallitusvaltojen omaksuvan pohjoisen kuninkaan ja etelän kuninkaan osat?

Keväällä vuonna 33 Jeesus Kristus kertoi opetuslapsilleen: "Kun näette autioittavan iljetyksen, josta on puhuttu profeetta Danielin välityksellä, seisovan pyhässä paikassa - - silloin alkakoot Juudeassa olevat paeta vuorille." (Matteus 24:15, 16.) Jeesus lainasi Danielin 11:31:tä ja varoitti seuraajiaan tulevasta "autioittavasta iljetyksestä". Tämä pohjoisen kuningasta koskeva profetia annettiin noin 195 vuotta viimeisen tässä osassa olleen syyrialaisen kuninkaan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen. Jonkin toisen hallitsevan kokonaisuuden täytyisi omaksua pohjoisen kuninkaan osa.

Mikä se olisi?

Jehova Jumalan enkeli ennusti: "Hänen [Antiokhos IV:n] asemaansa on nouseva eräs, joka panee voudin kulkemaan loistavan valtakunnan halki, ja muutamassa päivässä hänet murretaan, mutta ei suuttumuksessa eikä sodassa." (Daniel 11:20.) Tällä tavalla "nousevaksi" osoittautui Rooman ensimmäinen keisari Octavianus, joka tuli tunnetuksi keisari Augustuksena.

Augustuksen "loistavaan valtakuntaan" kuului "Kaunistuksenmaa", Rooman provinssi Juudea (Daniel 11:16). Vuonna 2 eaa. Augustus lähetti "voudin" määräämällä henkikirjoituksen eli väestönlaskennan luultavasti siksi, että hän saisi tietää asukasluvun verotusta ja sotaväenottoa varten. Tämän säädöksen vuoksi Joosef ja Maria matkustivat Betlehemiin henkikirjoitettavaksi, mikä johti Jeesuksen syntymään tuossa ennustetussa paikassa (Miika 5:2; Matteus 2:1–12). Elokuussa vuonna 14 - "muutamassa päivässä" eli ei kovinkaan kauan henkikirjoitusmääräyksen jälkeen - Augustus kuoli 76 vuoden ikäisenä, "ei suuttumuksessa" salamurhaajan käsissä "eikä sodassa", vaan sairauden vuoksi. Pohjoisen kuningas oli tosiaan vaihtunut! Tämä kuningas oli nyt keisareihinsa henkilöitynyt Rooman imperiumi.

Enkeli jatkoi profetiaa ja sanoi: "Hänen [Augustuksen] asemaansa on nouseva muuan halveksittava, eikä hänelle totisesti anneta kuninkaallista arvoa, ja hän on tuleva huolettomuuden aikana ja ottava valtakunnan haltuunsa liehakoiden. Ja tulvan käsivarret puolestaan peittyvät tulvaan hänen takiaan, ja ne murretaan, samoin liiton Johtaja." (Daniel 11:21, 22.)

"Muuan halveksittava" oli keisari Tiberius, Augustuksen kolmannen vaimon Livian poika. Augustus vihasi tätä poikapuoltaan hänen huonojen luonteenpiirteittensä vuoksi eikä halunnut hänen tulevan seuraavaksi keisariksi. "Kuninkaallinen arvo" suotiin hänelle haluttomasti vasta sen jälkeen kun kaikki muut todennäköiset seuraajat olivat kuolleet. Augustus adoptoi Tiberiuksen vuonna 4 ja teki hänestä valtaistuimen perijän. Augustuksen kuoltua 54-vuotias Tiberius - 'halveksittu' - 'nousi' valtaan Rooman keisarina ja pohjoisen kuninkaana.
"Tiberius käsitteli senaattia ovelasti eikä sallinut sen nimittää häntä keisariksi lähes kuukauteen [Augustuksen kuoltua]", mainitaan tietosanakirjassa The New Encyclopaedia Britannica. Hän sanoi senaatille, että vain Augustus kykeni kantamaan Rooman imperiumin hallitsemisen taakkaa, ja pyysi, että senaattorit palauttaisivat tasavallan uskomalla hallitusvallan ryhmälle miehiä yhden miehen sijasta. "Uskaltamatta ottaa hänen sanojaan todesta senaatti vaihtoi hänen kanssaan kohteliaisuuksia, kunnes hän vihdoin otti vallan vastaan", kirjoitti historioitsija Will Durant ja lisäsi: "Temppu oli hyvin näytelty molemmin puolin. Tiberius halusi prinsipaattia, sillä muuten hän olisi löytänyt jonkin keinon sen välttämiseksi; senaatti pelkäsi ja vihasi häntä mutta kavahti perustamasta uudelleen tasavaltaa, joka olisi vanhan tasavallan tapaan perustunut teoriassa suvereeneihin kansankokouksiin." Näin Tiberius 'otti valtakunnan haltuunsa liehakoiden'.

"Tulvan käsivarsista" eli ympäröivien valtakuntien sotajoukoista enkeli sanoi, että ne 'peittyvät tulvaan ja ne murretaan'. Kun Tiberiuksesta tuli pohjoisen kuningas, hänen veljenpoikansa Germanicus Caesar oli Reinillä olevien roomalaisten joukkojen komentajana. Vuonna 15 Germanicus johti joukkonsa germaanien sankaria Arminiusta vastaan ja saavutti jossain määrin menestystä. Niukat voitot saavutettiin kuitenkin kalliisti, ja Tiberius lopetti sen jälkeen sotatoimet Germaniassa. Edistämällä sisällissotaa hän yritti sen sijaan estää germaaniheimoja yhdistymästä. Tiberius suosi yleensä puolustukseen tähtäävää ulkopolitiikkaa ja keskittyi rajojen vahvistamiseen. Tämä politiikka oli kohtalaisen menestyksellistä. Tällä tavoin "tulvan käsivarret" pidettiin kurissa ja 'murrettiin'.

Samoin 'murrettiin' myös sen "liiton Johtaja", jonka Jehova Jumala oli tehnyt Abrahamin kanssa kaikkien maan sukujen siunaamiseksi. Jeesus Kristus oli tuossa liitossa luvattu Abrahamin Siemen. (1. Mooseksen kirja 22:18; Galatalaisille 3:16.) Nisankuun 14. päivänä vuonna 33 Jeesus seisoi Pontius Pilatuksen edessä roomalaisen käskynhaltijan palatsissa Jerusalemissa. Juutalaiset papit olivat syyttäneet Jeesusta maanpetoksesta keisaria vastaan. Mutta Jeesus sanoi Pilatukselle: "Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. - - minun valtakuntani ei ole täältä." Jottei roomalainen käskynhaltija vapauttaisi syytöntä Jeesusta, juutalaiset huusivat: "Jos päästät tämän vapaaksi, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsestään kuninkaan, puhuu keisaria vastaan." Vaadittuaan Jeesuksen teloittamista he sanoivat: "Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari." "Majesteettirikosta" koskevan lain nojalla, jonka Tiberius oli laajentanut käsittämään oikeastaan minkä tahansa keisariin kohdistuvan loukkauksen, Pilatus luovutti Jeesuksen ’murrettavaksi’ eli kidutuspaaluun pantavaksi. (Johannes 18:36; 19:12–16; Markus 15:14–20.).

Enkeli profetoi edelleen Tiberiuksesta sanoen: "Koska he liittoutuvat hänen kanssaan, hän harjoittaa petosta ja todella nousee ja tulee mahtavaksi pienen kansakunnan avulla." (Daniel 11:23.) Rooman senaatin jäsenet olivat valtiosäännön mukaisesti 'liittoutuneet' Tiberiuksen kanssa, ja hän oli muodollisesti riippuvainen heistä. Hän oli kuitenkin petollinen, sillä hän tuli todellisuudessa "mahtavaksi pienen kansakunnan avulla". Tämä pieni kansakunta oli Rooman pretoriaanikaarti, joka oli leiriytynyt lähelle Rooman muureja. Sen läheisyys oli senaatin pelotteena ja auttoi Tiberiusta pitämään kurissa kaikki väestön keskuudessa hänen valtaansa vastaan syntyvät kansannousut. Tämän noin 10 000 miehen vahvuisen henkivartiokaartinsa avulla Tiberius pysyi siksi mahtavana.

Enkeli lisäsi profeetallisesti: "Huolettomuuden aikana hän menee jopa hallintoalueen lihavuuteen ja on tekevä sitä, mitä hänen isänsä ja isiensä isät eivät ole tehneet. Ryöstösaalista ja voittosaalista ja tavaroita hän jakelee heidän joukossaan, ja linnoitettuja paikkoja vastaan hän punoo juoniaan, mutta vain erääseen aikaan asti." (Daniel 11:24.) Tiberius oli äärimmäisen epäluuloinen, ja tappomääräyksiä sateli hänen hallituskaudellaan. Terrori antoi leimansa sen loppupuoliskolle suureksi osaksi pretoriaanikaartin komentajan Sejanuksen vaikutuksesta. Lopulta Sejanus itsekin joutui epäluulon kohteeksi ja hänet teloitettiin. Kansan tyrannisoinnissa Tiberius ylitti esi-isänsä.

Tiberius jakeli kuitenkin "ryöstösaalista ja voittosaalista ja tavaroita" kaikkialle Rooman provinsseihin. Hänen kuollessaan kaikki alistetut kansat nauttivat hyvinvoinnista. Verot olivat alhaiset, ja hän saattoi olla antelias niille, joiden alueilla koettiin kovia aikoja. Jos sotilaat tai virkamiehet sortivat jotakuta tai hoitivat asioita sääntöjenvastaisesti, he saivat odottaa keisarin kostoa. Rautainen ote vallasta piti yllä yleistä turvallisuutta, ja parannetut liikenneyhteydet edistivät kaupankäyntiä. Tiberius piti huolen siitä, että asioita hoidettiin tasapuolisesti ja luotettavasti sekä Roomassa että sen ulkopuolella. Lakeja paranneltiin, ja yhteiskunnallisia ja moraalisääntöjä lisättiin edistämällä keisari Augustuksen alulle panemia uudistuksia. Silti Tiberius 'punoi juoniaan', niin että roomalainen historioitsija Tacitus kuvaili häntä ulkokultaiseksi mieheksi ja taitavaksi teeskentelijäksi. Kun Tiberius kuoli maaliskuussa vuonna 37, häntä pidettiin tyrannina.

Tiberiuksen seuraajiin, jotka täyttivät pohjoisen kuninkaan osan, kuuluivat Gaius Caesar (Caligula), Claudius I, Nero, Vespasianus, Titus, Domitianus, Nerva, Trajanus ja Hadrianus. "Augustuksen seuraajat enimmäkseen jatkoivat hänen hallinnollista politiikkaansa ja rakennusohjelmaansa, vaikkakin vähäisemmin uudistuksin ja mahtailevammin", sanotaan tietosanakirjassa The New Encyclopeadia Britannica ja lisätään: "Ensimmäisen vuosisadan lopulla ja toisen vuosisadan alussa Rooma oli mahtavimmillaan ja sen väkiluku suurimmillaan." Vaikka Rooman imperiumin rajoilla oli tähän aikaan joitakin levottomuuksia, sen ensimmäinen ennustettu yhteenotto etelän kuninkaan kanssa tapahtui vasta 200-luvulla.



Lainattu Danielin profetiaa tarkastelevasta WT julkaisusta.

Lue lisää

>>>Jeesus lainasi Danielin 11:31:tä ja varoitti seuraajiaan tulevasta "autioittavasta iljetyksestä".

PoterO kirjoitti:

>>>Jeesus lainasi Danielin 11:31:tä ja varoitti seuraajiaan tulevasta "autioittavasta iljetyksestä".

>>Edelleenkin uupuu selitys, miksi Vartiotorniseuran selitys hyppää 160 vuotta eteenpäin Seleukos IV:n ja Antiokhos IV:n ylitse,>>

>>Koska nimitykset "pohjoisen kuningas" ja "etelän kuningas" ovat arvonimiä, ne voivat tarkoittaa mitä tahansa hallitsevaa kokonaisuutta, kuten kuningasta, kuningatarta tai valtioryhmittymää.

Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä. Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen pohjoisen kuninkaan ja egyptiläisen etelän kuninkaan välillä.
Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14). Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat. Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole etelän kuninkaan osassa. Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden. >>

Katsos kirjoitti:

>>Edelleenkin uupuu selitys, miksi Vartiotorniseuran selitys hyppää 160 vuotta eteenpäin Seleukos IV:n ja Antiokhos IV:n ylitse,>>

>>Koska nimitykset "pohjoisen kuningas" ja "etelän kuningas" ovat arvonimiä, ne voivat tarkoittaa mitä tahansa hallitsevaa kokonaisuutta, kuten kuningasta, kuningatarta tai valtioryhmittymää.

Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä. Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen pohjoisen kuninkaan ja egyptiläisen etelän kuninkaan välillä.
Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14). Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat. Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole etelän kuninkaan osassa. Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden. >>

Lue lisää

Jeesus Kristus vahvistaa Danielin profetian ulottuvuuden Rooman imperiumiin.


Daniel 11:31 "Ja nousee käsivarsia, jotka ovat lähtöisin hänestä, ja ne häpäisevät pyhäkön, linnoituksen, ja poistavat vakituisen uhrin.

Ja he asettavat autioittavan iljetyksen"UM


Daniel 12:11 "Ja siitä ajasta, jolloin vakituinen uhri on poistettu ja autioittava iljetys on asetettu, tulee olemaan tuhat kaksisataayhdeksänkymmentä päivää"UM


Matteus 24:15 "Sen tähden kun näette autioittavan iljetyksen, josta on puhuttu profeetta Danielin välityksellä, seisovan pyhässä paikassa (lukija käyttäköön tarkkanäköisyyttään,"UM


..............


Daniel 11:31 "Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen." KR-92


Daniel 12:11 "Siitä ajasta, jolloin päivittäinen uhri lakkautetaan ja turmion iljetys pystytetään, on kuluva tuhatkaksisataayhdeksänkymmentä päivää."KR-92


Matteus 24:15 "Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut -- huomatkoon lukija tämän!"KR-92

PoterO kirjoitti:

>>>Jeesus lainasi Danielin 11:31:tä ja varoitti seuraajiaan tulevasta "autioittavasta iljetyksestä".

uskominen Jeesukseen Kristukseen. Kummanko sanoille "nykypäivän"-tutkija antaa enemmän painoa, Jeesuksenko sanoille vaiko Josefuksen yms. hänen kaltaisiensa historoitsijoiden/tutkijoiden sanoille?

Katsos kirjoitti:

>>Edelleenkin uupuu selitys, miksi Vartiotorniseuran selitys hyppää 160 vuotta eteenpäin Seleukos IV:n ja Antiokhos IV:n ylitse,>>

>>Koska nimitykset "pohjoisen kuningas" ja "etelän kuningas" ovat arvonimiä, ne voivat tarkoittaa mitä tahansa hallitsevaa kokonaisuutta, kuten kuningasta, kuningatarta tai valtioryhmittymää.

Syyrialainen monarkki Antiokhos IV tunkeutuu Egyptiin ja kruunaa itsensä sen kuninkaaksi. Egyptin kuninkaan Ptolemaios VI:n pyynnöstä Egyptiin saapuu Rooman lähettiläänä Caius Popilius Laenas. Hänellä on mukanaan vaikuttava laivasto ja Rooman senaatin antama määräys, jonka mukaan Antiokhos IV:n on luovuttava Egyptin kuninkuudesta ja poistuttava maasta. Syyrian kuningas ja Rooman lähettiläs kohtaavat toisensa Eleusiissa, Aleksandrian esikaupungissa. Antiokhos IV pyytää aikaa keskustellakseen neuvonantajiensa kanssa, mutta Laenas piirtää maahan kehän kuninkaan ympärille ja käskee häntä vastaamaan ennen kuin astuu ulos kehästä. Antiokhos IV mukautuu nöyryytettynä Rooman vaatimuksiin ja palaa Syyriaan vuonna 168 eaa. Näin päättyy yhteenotto syyrialaisen pohjoisen kuninkaan ja egyptiläisen etelän kuninkaan välillä.
Roomalla on nyt hallitseva osa Lähi-idän asioissa, ja se jatkaa Syyrian määräilemistä. Vaikka muut seleukidien dynastian kuninkaat hallitsevatkin Syyriaa Antiokhos IV:n kuoltua vuonna 163 eaa., heillä ei siksi ole "pohjoisen kuninkaan" asemaa (Daniel 11:15). Syyriasta tulee lopulta Rooman provinssi vuonna 64 eaa.
Egyptin Ptolemaiosten kuningassuku on edelleen "etelän kuninkaan" asemassa hieman yli 130 vuoden ajan Antiokhos IV:n kuoleman jälkeen (Daniel 11:14). Aktionin taistelussa vuonna 31 eaa. roomalainen hallitsija Octavianus kukistaa viimeisen Ptolemaiosten kuningattaren Kleopatra VII:n ja hänen roomalaisen rakastajansa Marcus Antoniuksen yhdistetyt sotavoimat. Kleopatran tehtyä seuraavana vuonna itsemurhan Egyptistäkin tulee Rooman provinssi eikä se enää ole etelän kuninkaan osassa. Vuoteen 30 eaa. mennessä Rooma on saanut sekä Syyrian että Egyptin herruuden. >>

Lue lisää

Vartiotorniseura ei kerro minkä vuoksi Seleukidien hallitsijasuvun dynastiaa ei käydä läpi Anthikos IV asti. Seura myös salaa tiedon että jakeet sopivat yksi yhteen jo varhaisemman historian kanssa.

Danielin välityksellä" kirjoitti:

Jeesus Kristus vahvistaa Danielin profetian ulottuvuuden Rooman imperiumiin.


Daniel 11:31 "Ja nousee käsivarsia, jotka ovat lähtöisin hänestä, ja ne häpäisevät pyhäkön, linnoituksen, ja poistavat vakituisen uhrin.

Ja he asettavat autioittavan iljetyksen"UM


Daniel 12:11 "Ja siitä ajasta, jolloin vakituinen uhri on poistettu ja autioittava iljetys on asetettu, tulee olemaan tuhat kaksisataayhdeksänkymmentä päivää"UM


Matteus 24:15 "Sen tähden kun näette autioittavan iljetyksen, josta on puhuttu profeetta Danielin välityksellä, seisovan pyhässä paikassa (lukija käyttäköön tarkkanäköisyyttään,"UM


..............


Daniel 11:31 "Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen." KR-92


Daniel 12:11 "Siitä ajasta, jolloin päivittäinen uhri lakkautetaan ja turmion iljetys pystytetään, on kuluva tuhatkaksisataayhdeksänkymmentä päivää."KR-92


Matteus 24:15 "Kun siis näette pyhään paikkaan pystytettynä turmion iljetyksen, josta profeetta Daniel on puhunut -- huomatkoon lukija tämän!"KR-92

Lue lisää

Olemme käsitelleet tässä Danielin kirjaa. Siis sitä Danielin kirjaa joka löytyy vanhasta testamentista. Emme ole käsitelleet Matteuksen evankeliumia, joka löytyy uudesta testamentista.

Olen osoittanut Danielin kirjan tapahtumien sopivan yksi yhteen historiallisten tapahtumien kanssa, jotka ajoittuvat aikaan ennen Anthiokos IV kuolemaa.

Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään. Aivan samaan tulokseen päästään suorittamatta mitään vertailua. Jos profetiaan sopivat tapahtumat eivät saa profetiaa toteutumaan, etsitään historiasta sellaiset tapahtumat, jotka saavat profetian toteutumaan. Jokainen noista jakeista saadaan soveltumaan vaikka viimevuotisiin tapahtumiin, jos toimitaan mielivaltaisesti. Tarkastellaan asiaa omasta näkökulmasta aikalaisten näkökulman sijaan. Tällaiset ennakko-oletukset saavat aikaan esimerkiksi tuollaisia merkillisiä 160 vuoden loikkauksia. Tutkimustyö suoritetaan ennakko-oletuksen ehdoilla. Ainoastaan ennakko-oletusten mukainen tulos on oikea tulos.

Esimerkkiksi jonkin yrityksen PR henkilö antaa taloudellisen ennusteen seuraavalle vuodelle, jossa yrityksen tuloksen luvataan nousevan 30%. Kuitenkin seuraavana vuonna tuo yritys tekee 60% tappion ja menee konkursiin. Jälkikäteen sijoittjat keksivät tuolle talous ennusteelle sellaisia selityksiä, joissa tuo 30% tuloksen nousu toteutuu.

mita tarkoittaa kirjoitti:

uskominen Jeesukseen Kristukseen. Kummanko sanoille "nykypäivän"-tutkija antaa enemmän painoa, Jeesuksenko sanoille vaiko Josefuksen yms. hänen kaltaisiensa historoitsijoiden/tutkijoiden sanoille?

Lue lisää

Mikäli Josefus arveluttaa historioitsijana, niin mitäpä jos kerron että tuosta hävityksen kauhistukseksi nimetystä alttarista on kirjoitettu jo 100-luvulla eaa.?

PoterO kirjoitti:

Mikäli Josefus arveluttaa historioitsijana, niin mitäpä jos kerron että tuosta hävityksen kauhistukseksi nimetystä alttarista on kirjoitettu jo 100-luvulla eaa.?

Arvelen sinun viittaavan Makkabilaiskirjaan (apokryfi).
"Ensimmäinen Makkabilaiskirja. Historiallinen kertomus juutalaisten itsenäisyystaistelusta 100-luvulla eaa., Antiokhos Epifaneen hallituskauden alusta (175 eaa.) Simon Makkabin kuolemaan (n. 134 eaa). Se käsittelee pääasiassa pappi Mattatiaan ja hänen poikiensa, Juudaan, Joonatanin (Jonatanin) ja Simonin, urotekoja heidän taistellessaan syyrialaisia vastaan.

Tämä on kaikkein arvokkain apokryfinen teos, koska siitä saadaan historiallista tietoa tuolta ajalta. Kuten kirjassa The Jewish Encyclopedia (1976, VIII osa, s. 243) kuitenkin todetaan, siinä kerrottu "historia on kirjoitettu ihmisen näkökannalta". Muiden apokryfisten teosten tavoin tämäkään ei kuulunut henkeytettyjen kirjojen heprealaiseen kaanoniin. Ilmeisesti se kirjoitettiin hepreaksi toisen vuosisadan loppupuoliskon vaiheilla eaa.

Toinen Makkabilaiskirja. Vaikka tämä kertomus sijoitetaankin 1. Makkabilaiskirjan jälkeen, se kertoo osittain samasta ajasta (n. 180–160 eaa.), mutta sitä ei kirjoittanut sama henkilö, joka kirjoitti 1. Makkabilaiskirjan. Kirjoittaja esittää kirjan olevan tiivistelmä erään kyreneläisen Jaasonin aiemmista teoksista. Siinä kerrotaan juutalaisten vainoista Antiokhos Epifaneen hallituskaudella, temppelin ryöstämisestä ja sen uudelleen vihkimisestä sen jälkeen.

Kertomuksessa esitetään, että Jeremia antoi kantaa Jerusalemin tuhon yhteydessä telttamajan eli tabernaakkelin ja liiton arkun luolaan vuorelle, jolta Mooses katseli Kanaanin maata (2. Makkabilaiskirja 2:1–16). Temppeli oli kylläkin korvannut tabernaakkelin jo noin 420 vuotta aiemmin.

Katolisissa opinkappaleissa käytetään tästä kirjasta monia kohtia tukemaan esimerkiksi oppia kuoleman jälkeisestä rangaistuksesta (2. Makkabilaiskirja 6:26), pyhimysten esirukouksista (15:12–16) ja kuolleiden puolesta esitettyjen rukousten sopivuudesta (12:41–45).

The Jerusalem Bible sanoo esipuheessaan Makkabilaiskirjoihin 2. Makkabilaiskirjasta: "Tyyli on hellenististen kirjailijoiden tyyliä, tosin ei parhaimmillaan: se on toisinaan mahtipontista, usein ylenpalttisen kaunopuheista." 2. Makkabilaiskirjan kirjoittaja ei väitä kirjoittavansa Jumalan henkeyttämänä, ja hän omistaa osan toisesta luvusta sen perustelemiseen, että hän on valinnut tietyn menetelmän aiheensa aineiston käsittelemiseen (2. Makkabilaiskirja 2:24–32). Hän päättää teoksensa sanoihin: "Lopetan kertomukseni tähän. Ja jos se on ollut hyvin ja taitavasti kokoonpantu, niin se on sellainen, miksi itsekin olen sitä halunnut; jos se sitävastoin on kokoonpanoltaan heikko ja keskinkertainen, niin olen kuitenkin yrittänyt tehdä parhaani." (2. Makkabilaiskirja 15:37, 38.)

Kirja kirjoitettiin ilmeisesti kreikaksi jolloinkin vuoden 134 eaa. ja Jerusalemin vuonna 70 ya. tapahtuneen tuhon välisenä aikana." -Raamatun ymmärtämisen opas 1. Apokryfit



MUTTA...
ilmeisesti sinä sitten osanet selvittää minulle, miksi Jeesus viittasi muistutuksena "autioittavaan iljetykseen" Danielin profeetallisena ilmoituksena antaessaan ennakkovaroituksen opetuslapsilleen Rooman imperiumin sotajoukkojen tuomasta uhasta?

PoterO kirjoitti:

Vartiotorniseura ei kerro minkä vuoksi Seleukidien hallitsijasuvun dynastiaa ei käydä läpi Anthikos IV asti. Seura myös salaa tiedon että jakeet sopivat yksi yhteen jo varhaisemman historian kanssa.

Lue lisää

Katsomme asiaa myöhemmin.......

lukija käyttäköön havaintok... kirjoitti:

Arvelen sinun viittaavan Makkabilaiskirjaan (apokryfi).
"Ensimmäinen Makkabilaiskirja. Historiallinen kertomus juutalaisten itsenäisyystaistelusta 100-luvulla eaa., Antiokhos Epifaneen hallituskauden alusta (175 eaa.) Simon Makkabin kuolemaan (n. 134 eaa). Se käsittelee pääasiassa pappi Mattatiaan ja hänen poikiensa, Juudaan, Joonatanin (Jonatanin) ja Simonin, urotekoja heidän taistellessaan syyrialaisia vastaan.

Tämä on kaikkein arvokkain apokryfinen teos, koska siitä saadaan historiallista tietoa tuolta ajalta. Kuten kirjassa The Jewish Encyclopedia (1976, VIII osa, s. 243) kuitenkin todetaan, siinä kerrottu "historia on kirjoitettu ihmisen näkökannalta". Muiden apokryfisten teosten tavoin tämäkään ei kuulunut henkeytettyjen kirjojen heprealaiseen kaanoniin. Ilmeisesti se kirjoitettiin hepreaksi toisen vuosisadan loppupuoliskon vaiheilla eaa.

Toinen Makkabilaiskirja. Vaikka tämä kertomus sijoitetaankin 1. Makkabilaiskirjan jälkeen, se kertoo osittain samasta ajasta (n. 180–160 eaa.), mutta sitä ei kirjoittanut sama henkilö, joka kirjoitti 1. Makkabilaiskirjan. Kirjoittaja esittää kirjan olevan tiivistelmä erään kyreneläisen Jaasonin aiemmista teoksista. Siinä kerrotaan juutalaisten vainoista Antiokhos Epifaneen hallituskaudella, temppelin ryöstämisestä ja sen uudelleen vihkimisestä sen jälkeen.

Kertomuksessa esitetään, että Jeremia antoi kantaa Jerusalemin tuhon yhteydessä telttamajan eli tabernaakkelin ja liiton arkun luolaan vuorelle, jolta Mooses katseli Kanaanin maata (2. Makkabilaiskirja 2:1–16). Temppeli oli kylläkin korvannut tabernaakkelin jo noin 420 vuotta aiemmin.

Katolisissa opinkappaleissa käytetään tästä kirjasta monia kohtia tukemaan esimerkiksi oppia kuoleman jälkeisestä rangaistuksesta (2. Makkabilaiskirja 6:26), pyhimysten esirukouksista (15:12–16) ja kuolleiden puolesta esitettyjen rukousten sopivuudesta (12:41–45).

The Jerusalem Bible sanoo esipuheessaan Makkabilaiskirjoihin 2. Makkabilaiskirjasta: "Tyyli on hellenististen kirjailijoiden tyyliä, tosin ei parhaimmillaan: se on toisinaan mahtipontista, usein ylenpalttisen kaunopuheista." 2. Makkabilaiskirjan kirjoittaja ei väitä kirjoittavansa Jumalan henkeyttämänä, ja hän omistaa osan toisesta luvusta sen perustelemiseen, että hän on valinnut tietyn menetelmän aiheensa aineiston käsittelemiseen (2. Makkabilaiskirja 2:24–32). Hän päättää teoksensa sanoihin: "Lopetan kertomukseni tähän. Ja jos se on ollut hyvin ja taitavasti kokoonpantu, niin se on sellainen, miksi itsekin olen sitä halunnut; jos se sitävastoin on kokoonpanoltaan heikko ja keskinkertainen, niin olen kuitenkin yrittänyt tehdä parhaani." (2. Makkabilaiskirja 15:37, 38.)

Kirja kirjoitettiin ilmeisesti kreikaksi jolloinkin vuoden 134 eaa. ja Jerusalemin vuonna 70 ya. tapahtuneen tuhon välisenä aikana." -Raamatun ymmärtämisen opas 1. Apokryfit



MUTTA...
ilmeisesti sinä sitten osanet selvittää minulle, miksi Jeesus viittasi muistutuksena "autioittavaan iljetykseen" Danielin profeetallisena ilmoituksena antaessaan ennakkovaroituksen opetuslapsilleen Rooman imperiumin sotajoukkojen tuomasta uhasta?

Lue lisää

>>>MUTTA...
ilmeisesti sinä sitten osanet selvittää minulle, miksi Jeesus viittasi muistutuksena "autioittavaan iljetykseen" Danielin profeetallisena ilmoituksena antaessaan ennakkovaroituksen opetuslapsilleen Rooman imperiumin sotajoukkojen tuomasta uhasta?

Odotan vastausta kirjoitti:

Katsomme asiaa myöhemmin.......

Ainakaan kukaan minun lisäkseni ei ole noita yhtäläisyyksiä vielä esittänyt näissä keskusteluissa. Tai perustellut tuota hyppäystä sen paremmin.

PoterO kirjoitti:

>>>MUTTA...
ilmeisesti sinä sitten osanet selvittää minulle, miksi Jeesus viittasi muistutuksena "autioittavaan iljetykseen" Danielin profeetallisena ilmoituksena antaessaan ennakkovaroituksen opetuslapsilleen Rooman imperiumin sotajoukkojen tuomasta uhasta?

Lue lisää

liekö meillä enää syytä keskustella asiasta pitempään..

PoterO kirjoitti:

Ainakaan kukaan minun lisäkseni ei ole noita yhtäläisyyksiä vielä esittänyt näissä keskusteluissa. Tai perustellut tuota hyppäystä sen paremmin.

Todellakin, Raamatun profetioiden syvällisempi ymmärtäminen vaatii muutakin kuin käyttämäsi "valaisijan" kirjoitusten coby/pastea.

Oletko lukenut Raamatusta Jeesuksen sanat:
"45 Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan heille heidän ruokansa oikeaan aikaan? 46 Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi" Matteus 24:45-47

Jeesuksen sanoista voimme lukea, että orja osoittautuisi "uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi"


>>>Jehovan enkeli antaa seuraavan vastauksen: "Hän [pohjoisen kuningas] kääntää kasvonsa tullakseen koko valtakuntansa voimakkuudella, ja tasapuoliset ehdot sovitaan hänen kanssaan, ja hän toimii tehokkaasti. Ja hänen sallitaan saattaa turmioon naisten tytär. Eikä tämä kestä eikä ole pysyvästi hänen." (Daniel 11:17.)


Pohjoisen kuningas, Antiokhos III, 'käänsi kasvonsa' päästäkseen hallitsemaan Egyptiä "koko valtakuntansa voimakkuudella", mutta hän päätyikin sopimaan "tasapuoliset ehdot" rauhasta Ptolemaios V:n, etelän kuninkaan, kanssa. Rooman vaatimukset olivat saaneet Antiokhos III:n muuttamaan suunnitelmaansa. Kun hän ja Makedonian kuningas Filippos V olivat liittoutuneet Egyptin nuorta kuningasta vastaan valloittaakseen hänen alueensa, Ptolemaios V:n holhoojat kääntyivät Rooman puoleen suojaa saadakseen. Rooma käytti tilaisuutta hyväkseen laajentaakseen vaikutusaluettaan ja näytti voimaansa.

Antiokhos III esitti etelän kuninkaalle rauhanehdot Rooman painostuksesta. Sen sijaan että Antiokhos III olisi luovuttanut valloitetut alueet, kuten Rooma oli vaatinut, hän suunnitteli niiden nimellistä siirtoa naittamalla tyttärensä Kleopatra I:n, "naisten tyttären", Ptolemaios V:lle. Maakunnat, joihin sisältyi Juuda, "Kaunistuksenmaa", annettaisiin hänen myötäjäisinään. Mutta kun avioliitto solmittiin vuonna 193 eaa., Syyrian kuningas ei luovuttanutkaan näitä maakuntia Ptolemaios V:lle. Tämä oli poliittinen avioliitto, jonka solmimisen tarkoituksena oli alistaa Egypti Syyrian valtaan. Mutta suunnitelma epäonnistui, koska Kleopatra I ei ollut "pysyvästi hänen", sillä myöhemmin hän asettui aviomiehensä puolelle. Kun sota puhkesi Antiokhos III:n ja roomalaisten välillä, Egypti asettui Rooman puolelle.

Enkeli viittaa pohjoisen kuninkaan vastoinkäymisiin lisätessään: "Ja hän [Antiokhos III] kääntää kasvonsa takaisin rannikkomaita kohti ja on valloittava monia. Ja erään komentajan [Rooman] on lopetettava häneltä tuleva häväistys itseltään [Roomalta], niin että hänen [Antiokhos III:lta tuleva] häväistyksensä ei pysy. Hän [Rooma] panee sen kääntymään takaisin tätä vastaan. Ja hän [Antiokhos III] kääntää kasvonsa takaisin oman maansa linnoituksia kohti, ja hän on kompastuva ja kaatuva, eikä häntä löydetä." (Daniel 11:18, 19.)

"Rannikkomaat" olivat Makedonian, Kreikan ja Vähän-Aasian rannikkomaat. Kreikassa puhkesi sota vuonna 192 eaa., ja kuningas Antiokhos III sai aiheen tulla Kreikkaan. Rooma harmistui, koska Syyrian kuningas yritti vallata sieltä lisäalueita, ja julisti muodollisesti hänelle sodan. Hän kärsi tappion roomalaisten käsissä Thermopylaissa. Hävittyään Magnesian taistelun vuonna 190 eaa. hänen oli noin vuosi sen jälkeen luovuttava kaikista Kreikassa, Vähässä-Aasiassa ja Taurusvuoristosta länteen olevista alueista. Rooma vaati raskaat sotakorvaukset ja alisti syyrialaisen pohjoisen kuninkaan valtaansa. Jouduttuaan lähtemään Kreikasta ja Vähästä-Aasiasta ja menetettyään lähes koko laivastonsa Antiokhos III 'käänsi kasvonsa takaisin oman maansa [Syyrian] linnoituksia kohti'. Roomalaiset olivat panneet "hänen häväistyksensä" heitä vastaan kääntymään takaisin häntä itseään vastaan. Antiokhos III kuoli yrittäessään ryöstää erään temppelin Elymaisissa Persiassa vuonna 187 eaa. Näin hän 'kaatui' eli kuoli, ja hänen seuraajakseen tuli Seleukos IV, seuraava pohjoisen kuningas.

Ptolemaios V yritti etelän kuninkaana saada haltuunsa ne maakunnat, joiden olisi pitänyt tulla hänelle Kleopatran myötäjäisinä, mutta myrkky päätti hänen ponnistelunsa. Häntä seurasi Ptolemaios VI. Entä Seleukos IV? Koska hän tarvitsi rahaa maksaakseen Rooman vaatimat raskaat sotakorvaukset, hän lähetti rahastonhoitajansa Heliodoroksen anastamaan rikkaudet, joiden sanottiin olevan varastoituna Jerusalemin temppelissä. Koska Heliodoros halusi itse päästä valtaistuimelle, hän murhasi Seleukos IV:n. Mutta Pergamonin kuningas Eumenes ja hänen veljensä Attalos antoivatkin asettaa valtaistuimelle surmatun kuninkaan veljen Antiokhos IV:n.

Uusi pohjoisen kuningas, Antiokhos IV, pyrki osoittautumaan Jumalaa mahtavammaksi yrittämällä hävittää Jehovan palvontajärjestelyn. Jehovaa uhmaten hän vihki Jerusalemin temppelin Zeukselle eli Juppiterille. Joulukuussa 167 eaa. temppelin esipihaan pystytettiin pakana-alttari sen suuren alttarin päälle, jolla Jehovalle oli uhrattu päivittäin polttouhri. Kymmenen päivää myöhemmin pakana-alttarilla uhrattiin uhri Zeukselle. Tämä häpäisy johti juutalaisten kapinaan makkabilaisten johdolla. Antiokhos IV taisteli heitä vastaan kolme vuotta. Vuonna 164 eaa., häpäisyn vuosipäivänä, Juudas Makkabi vihki temppelin uudelleen Jehovalle ja vihkimisjuhla, hanukka, pantiin alulle (Johannes 10:22).

Makkabilaiset tekivät luultavasti sopimuksen Rooman kanssa vuonna 161 eaa. ja perustivat valtakunnan vuonna 104 eaa. Heidän ja syyrialaisen pohjoisen kuninkaan välinen kitka kuitenkin jatkui. Lopulta Rooma kutsuttiin välittäjäksi. Roomalainen sotapäällikkö Gnaeus Pompeius valloitti Jerusalemin vuonna 63 eaa. kolmikuukautisen piirityksen jälkeen. Vuonna 39 eaa. Rooman senaatti nimitti edomilaisen Herodeksen Juudean kuninkaaksi. Hän valloitti Jerusalemin ja lopetti makkabilaishallinnon vuonna 37 eaa.

Miten sykähdyttävää onkaan nähdä kahta taistelevaa kuningasta koskevan profetian ensimmäisen osan täyttyneen yksityiskohtia myöten! Miten jännittävää on tosiaan katsahtaa niiden viidensadan vuoden historiaan, jotka seurasivat profeetallisen sanoman tuomista Danielille, ja tunnistaa, ketkä hallitsijat olivat kulloinkin pohjoisen ja etelän kuninkaan asemissa! Mutta näiden kahden kuninkaan poliittiset henkilöllisyydet vaihtuvat, kun taistelu heidän välillään jatkuu läpi sen ajan, jolloin Jeesus Kristus vaelsi maan päällä, ja aina meidän päiviimme saakka. Sovittamalla historialliset kehitysvaiheet tässä profetiassa paljastuneisiin kiehtoviin yksityiskohtiin pystymme tunnistamaan, keitä nämä kaksi kilpailevaa kuningasta ovat.>>> Kirjoitukset lainattu Vartiotorniseuran julkaisemasta julkaisusta, joka tarkastelee Danielin profetiaa 1999, luku 13.

hengen ohjauksessa kirjoitti:

Todellakin, Raamatun profetioiden syvällisempi ymmärtäminen vaatii muutakin kuin käyttämäsi "valaisijan" kirjoitusten coby/pastea.

Oletko lukenut Raamatusta Jeesuksen sanat:
"45 Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan heille heidän ruokansa oikeaan aikaan? 46 Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi" Matteus 24:45-47

Jeesuksen sanoista voimme lukea, että orja osoittautuisi "uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi"


>>>Jehovan enkeli antaa seuraavan vastauksen: "Hän [pohjoisen kuningas] kääntää kasvonsa tullakseen koko valtakuntansa voimakkuudella, ja tasapuoliset ehdot sovitaan hänen kanssaan, ja hän toimii tehokkaasti. Ja hänen sallitaan saattaa turmioon naisten tytär. Eikä tämä kestä eikä ole pysyvästi hänen." (Daniel 11:17.)


Pohjoisen kuningas, Antiokhos III, 'käänsi kasvonsa' päästäkseen hallitsemaan Egyptiä "koko valtakuntansa voimakkuudella", mutta hän päätyikin sopimaan "tasapuoliset ehdot" rauhasta Ptolemaios V:n, etelän kuninkaan, kanssa. Rooman vaatimukset olivat saaneet Antiokhos III:n muuttamaan suunnitelmaansa. Kun hän ja Makedonian kuningas Filippos V olivat liittoutuneet Egyptin nuorta kuningasta vastaan valloittaakseen hänen alueensa, Ptolemaios V:n holhoojat kääntyivät Rooman puoleen suojaa saadakseen. Rooma käytti tilaisuutta hyväkseen laajentaakseen vaikutusaluettaan ja näytti voimaansa.

Antiokhos III esitti etelän kuninkaalle rauhanehdot Rooman painostuksesta. Sen sijaan että Antiokhos III olisi luovuttanut valloitetut alueet, kuten Rooma oli vaatinut, hän suunnitteli niiden nimellistä siirtoa naittamalla tyttärensä Kleopatra I:n, "naisten tyttären", Ptolemaios V:lle. Maakunnat, joihin sisältyi Juuda, "Kaunistuksenmaa", annettaisiin hänen myötäjäisinään. Mutta kun avioliitto solmittiin vuonna 193 eaa., Syyrian kuningas ei luovuttanutkaan näitä maakuntia Ptolemaios V:lle. Tämä oli poliittinen avioliitto, jonka solmimisen tarkoituksena oli alistaa Egypti Syyrian valtaan. Mutta suunnitelma epäonnistui, koska Kleopatra I ei ollut "pysyvästi hänen", sillä myöhemmin hän asettui aviomiehensä puolelle. Kun sota puhkesi Antiokhos III:n ja roomalaisten välillä, Egypti asettui Rooman puolelle.

Enkeli viittaa pohjoisen kuninkaan vastoinkäymisiin lisätessään: "Ja hän [Antiokhos III] kääntää kasvonsa takaisin rannikkomaita kohti ja on valloittava monia. Ja erään komentajan [Rooman] on lopetettava häneltä tuleva häväistys itseltään [Roomalta], niin että hänen [Antiokhos III:lta tuleva] häväistyksensä ei pysy. Hän [Rooma] panee sen kääntymään takaisin tätä vastaan. Ja hän [Antiokhos III] kääntää kasvonsa takaisin oman maansa linnoituksia kohti, ja hän on kompastuva ja kaatuva, eikä häntä löydetä." (Daniel 11:18, 19.)

"Rannikkomaat" olivat Makedonian, Kreikan ja Vähän-Aasian rannikkomaat. Kreikassa puhkesi sota vuonna 192 eaa., ja kuningas Antiokhos III sai aiheen tulla Kreikkaan. Rooma harmistui, koska Syyrian kuningas yritti vallata sieltä lisäalueita, ja julisti muodollisesti hänelle sodan. Hän kärsi tappion roomalaisten käsissä Thermopylaissa. Hävittyään Magnesian taistelun vuonna 190 eaa. hänen oli noin vuosi sen jälkeen luovuttava kaikista Kreikassa, Vähässä-Aasiassa ja Taurusvuoristosta länteen olevista alueista. Rooma vaati raskaat sotakorvaukset ja alisti syyrialaisen pohjoisen kuninkaan valtaansa. Jouduttuaan lähtemään Kreikasta ja Vähästä-Aasiasta ja menetettyään lähes koko laivastonsa Antiokhos III 'käänsi kasvonsa takaisin oman maansa [Syyrian] linnoituksia kohti'. Roomalaiset olivat panneet "hänen häväistyksensä" heitä vastaan kääntymään takaisin häntä itseään vastaan. Antiokhos III kuoli yrittäessään ryöstää erään temppelin Elymaisissa Persiassa vuonna 187 eaa. Näin hän 'kaatui' eli kuoli, ja hänen seuraajakseen tuli Seleukos IV, seuraava pohjoisen kuningas.

Ptolemaios V yritti etelän kuninkaana saada haltuunsa ne maakunnat, joiden olisi pitänyt tulla hänelle Kleopatran myötäjäisinä, mutta myrkky päätti hänen ponnistelunsa. Häntä seurasi Ptolemaios VI. Entä Seleukos IV? Koska hän tarvitsi rahaa maksaakseen Rooman vaatimat raskaat sotakorvaukset, hän lähetti rahastonhoitajansa Heliodoroksen anastamaan rikkaudet, joiden sanottiin olevan varastoituna Jerusalemin temppelissä. Koska Heliodoros halusi itse päästä valtaistuimelle, hän murhasi Seleukos IV:n. Mutta Pergamonin kuningas Eumenes ja hänen veljensä Attalos antoivatkin asettaa valtaistuimelle surmatun kuninkaan veljen Antiokhos IV:n.

Uusi pohjoisen kuningas, Antiokhos IV, pyrki osoittautumaan Jumalaa mahtavammaksi yrittämällä hävittää Jehovan palvontajärjestelyn. Jehovaa uhmaten hän vihki Jerusalemin temppelin Zeukselle eli Juppiterille. Joulukuussa 167 eaa. temppelin esipihaan pystytettiin pakana-alttari sen suuren alttarin päälle, jolla Jehovalle oli uhrattu päivittäin polttouhri. Kymmenen päivää myöhemmin pakana-alttarilla uhrattiin uhri Zeukselle. Tämä häpäisy johti juutalaisten kapinaan makkabilaisten johdolla. Antiokhos IV taisteli heitä vastaan kolme vuotta. Vuonna 164 eaa., häpäisyn vuosipäivänä, Juudas Makkabi vihki temppelin uudelleen Jehovalle ja vihkimisjuhla, hanukka, pantiin alulle (Johannes 10:22).

Makkabilaiset tekivät luultavasti sopimuksen Rooman kanssa vuonna 161 eaa. ja perustivat valtakunnan vuonna 104 eaa. Heidän ja syyrialaisen pohjoisen kuninkaan välinen kitka kuitenkin jatkui. Lopulta Rooma kutsuttiin välittäjäksi. Roomalainen sotapäällikkö Gnaeus Pompeius valloitti Jerusalemin vuonna 63 eaa. kolmikuukautisen piirityksen jälkeen. Vuonna 39 eaa. Rooman senaatti nimitti edomilaisen Herodeksen Juudean kuninkaaksi. Hän valloitti Jerusalemin ja lopetti makkabilaishallinnon vuonna 37 eaa.

Miten sykähdyttävää onkaan nähdä kahta taistelevaa kuningasta koskevan profetian ensimmäisen osan täyttyneen yksityiskohtia myöten! Miten jännittävää on tosiaan katsahtaa niiden viidensadan vuoden historiaan, jotka seurasivat profeetallisen sanoman tuomista Danielille, ja tunnistaa, ketkä hallitsijat olivat kulloinkin pohjoisen ja etelän kuninkaan asemissa! Mutta näiden kahden kuninkaan poliittiset henkilöllisyydet vaihtuvat, kun taistelu heidän välillään jatkuu läpi sen ajan, jolloin Jeesus Kristus vaelsi maan päällä, ja aina meidän päiviimme saakka. Sovittamalla historialliset kehitysvaiheet tässä profetiassa paljastuneisiin kiehtoviin yksityiskohtiin pystymme tunnistamaan, keitä nämä kaksi kilpailevaa kuningasta ovat.>>> Kirjoitukset lainattu Vartiotorniseuran julkaisemasta julkaisusta, joka tarkastelee Danielin profetiaa 1999, luku 13.

Lue lisää

Lainattu yllä olevasta kirjoituksesta:

"Miten jännittävää on tosiaan katsahtaa niiden viidensadan vuoden historiaan, jotka seurasivat profeetallisen sanoman tuomista Danielille, ja tunnistaa, ketkä hallitsijat olivat kulloinkin pohjoisen ja etelän kuninkaan asemissa!

Mutta näiden kahden kuninkaan poliittiset henkilöllisyydet vaihtuvat, kun taistelu heidän välillään jatkuu läpi sen ajan, jolloin Jeesus Kristus vaelsi maan päällä, ja aina meidän päiviimme saakka.

Sovittamalla historialliset kehitysvaiheet tässä profetiassa paljastuneisiin kiehtoviin yksityiskohtiin pystymme tunnistamaan, keitä nämä kaksi kilpailevaa kuningasta ovat."

noinkin ontuva kirjoitti:

liekö meillä enää syytä keskustella asiasta pitempään..

Ainakaan ontuva vastaukseni ei tarvinnut seuraavan kaltaista kehäpäättelyä tuekseen.

Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään. Aivan samaan tulokseen päästään suorittamatta mitään vertailua. Jos profetiaan sopivat tapahtumat eivät saa profetiaa toteutumaan, etsitään historiasta sellaiset tapahtumat, jotka saavat profetian toteutumaan. Jokainen noista jakeista saadaan soveltumaan vaikka viimevuotisiin tapahtumiin, jos toimitaan mielivaltaisesti. Tarkastellaan asiaa omasta näkökulmasta aikalaisten näkökulman sijaan. Tällaiset ennakko-oletukset saavat aikaan esimerkiksi tuollaisia merkillisiä 160 vuoden loikkauksia. Tutkimustyö suoritetaan ennakko-oletuksen ehdoilla. Ainoastaan ennakko-oletusten mukainen tulos on oikea tulos.

hengen ohjauksessa kirjoitti:

Todellakin, Raamatun profetioiden syvällisempi ymmärtäminen vaatii muutakin kuin käyttämäsi "valaisijan" kirjoitusten coby/pastea.

Oletko lukenut Raamatusta Jeesuksen sanat:
"45 Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja, jonka hänen isäntänsä on asettanut huolehtimaan palvelusväestään, antamaan heille heidän ruokansa oikeaan aikaan? 46 Onnellinen on tuo orja, jos hänen isäntänsä saapuessaan tapaa hänet näin tekemästä! 47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi" Matteus 24:45-47

Jeesuksen sanoista voimme lukea, että orja osoittautuisi "uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi"


>>>Jehovan enkeli antaa seuraavan vastauksen: "Hän [pohjoisen kuningas] kääntää kasvonsa tullakseen koko valtakuntansa voimakkuudella, ja tasapuoliset ehdot sovitaan hänen kanssaan, ja hän toimii tehokkaasti. Ja hänen sallitaan saattaa turmioon naisten tytär. Eikä tämä kestä eikä ole pysyvästi hänen." (Daniel 11:17.)


Pohjoisen kuningas, Antiokhos III, 'käänsi kasvonsa' päästäkseen hallitsemaan Egyptiä "koko valtakuntansa voimakkuudella", mutta hän päätyikin sopimaan "tasapuoliset ehdot" rauhasta Ptolemaios V:n, etelän kuninkaan, kanssa. Rooman vaatimukset olivat saaneet Antiokhos III:n muuttamaan suunnitelmaansa. Kun hän ja Makedonian kuningas Filippos V olivat liittoutuneet Egyptin nuorta kuningasta vastaan valloittaakseen hänen alueensa, Ptolemaios V:n holhoojat kääntyivät Rooman puoleen suojaa saadakseen. Rooma käytti tilaisuutta hyväkseen laajentaakseen vaikutusaluettaan ja näytti voimaansa.

Antiokhos III esitti etelän kuninkaalle rauhanehdot Rooman painostuksesta. Sen sijaan että Antiokhos III olisi luovuttanut valloitetut alueet, kuten Rooma oli vaatinut, hän suunnitteli niiden nimellistä siirtoa naittamalla tyttärensä Kleopatra I:n, "naisten tyttären", Ptolemaios V:lle. Maakunnat, joihin sisältyi Juuda, "Kaunistuksenmaa", annettaisiin hänen myötäjäisinään. Mutta kun avioliitto solmittiin vuonna 193 eaa., Syyrian kuningas ei luovuttanutkaan näitä maakuntia Ptolemaios V:lle. Tämä oli poliittinen avioliitto, jonka solmimisen tarkoituksena oli alistaa Egypti Syyrian valtaan. Mutta suunnitelma epäonnistui, koska Kleopatra I ei ollut "pysyvästi hänen", sillä myöhemmin hän asettui aviomiehensä puolelle. Kun sota puhkesi Antiokhos III:n ja roomalaisten välillä, Egypti asettui Rooman puolelle.

Enkeli viittaa pohjoisen kuninkaan vastoinkäymisiin lisätessään: "Ja hän [Antiokhos III] kääntää kasvonsa takaisin rannikkomaita kohti ja on valloittava monia. Ja erään komentajan [Rooman] on lopetettava häneltä tuleva häväistys itseltään [Roomalta], niin että hänen [Antiokhos III:lta tuleva] häväistyksensä ei pysy. Hän [Rooma] panee sen kääntymään takaisin tätä vastaan. Ja hän [Antiokhos III] kääntää kasvonsa takaisin oman maansa linnoituksia kohti, ja hän on kompastuva ja kaatuva, eikä häntä löydetä." (Daniel 11:18, 19.)

"Rannikkomaat" olivat Makedonian, Kreikan ja Vähän-Aasian rannikkomaat. Kreikassa puhkesi sota vuonna 192 eaa., ja kuningas Antiokhos III sai aiheen tulla Kreikkaan. Rooma harmistui, koska Syyrian kuningas yritti vallata sieltä lisäalueita, ja julisti muodollisesti hänelle sodan. Hän kärsi tappion roomalaisten käsissä Thermopylaissa. Hävittyään Magnesian taistelun vuonna 190 eaa. hänen oli noin vuosi sen jälkeen luovuttava kaikista Kreikassa, Vähässä-Aasiassa ja Taurusvuoristosta länteen olevista alueista. Rooma vaati raskaat sotakorvaukset ja alisti syyrialaisen pohjoisen kuninkaan valtaansa. Jouduttuaan lähtemään Kreikasta ja Vähästä-Aasiasta ja menetettyään lähes koko laivastonsa Antiokhos III 'käänsi kasvonsa takaisin oman maansa [Syyrian] linnoituksia kohti'. Roomalaiset olivat panneet "hänen häväistyksensä" heitä vastaan kääntymään takaisin häntä itseään vastaan. Antiokhos III kuoli yrittäessään ryöstää erään temppelin Elymaisissa Persiassa vuonna 187 eaa. Näin hän 'kaatui' eli kuoli, ja hänen seuraajakseen tuli Seleukos IV, seuraava pohjoisen kuningas.

Ptolemaios V yritti etelän kuninkaana saada haltuunsa ne maakunnat, joiden olisi pitänyt tulla hänelle Kleopatran myötäjäisinä, mutta myrkky päätti hänen ponnistelunsa. Häntä seurasi Ptolemaios VI. Entä Seleukos IV? Koska hän tarvitsi rahaa maksaakseen Rooman vaatimat raskaat sotakorvaukset, hän lähetti rahastonhoitajansa Heliodoroksen anastamaan rikkaudet, joiden sanottiin olevan varastoituna Jerusalemin temppelissä. Koska Heliodoros halusi itse päästä valtaistuimelle, hän murhasi Seleukos IV:n. Mutta Pergamonin kuningas Eumenes ja hänen veljensä Attalos antoivatkin asettaa valtaistuimelle surmatun kuninkaan veljen Antiokhos IV:n.

Uusi pohjoisen kuningas, Antiokhos IV, pyrki osoittautumaan Jumalaa mahtavammaksi yrittämällä hävittää Jehovan palvontajärjestelyn. Jehovaa uhmaten hän vihki Jerusalemin temppelin Zeukselle eli Juppiterille. Joulukuussa 167 eaa. temppelin esipihaan pystytettiin pakana-alttari sen suuren alttarin päälle, jolla Jehovalle oli uhrattu päivittäin polttouhri. Kymmenen päivää myöhemmin pakana-alttarilla uhrattiin uhri Zeukselle. Tämä häpäisy johti juutalaisten kapinaan makkabilaisten johdolla. Antiokhos IV taisteli heitä vastaan kolme vuotta. Vuonna 164 eaa., häpäisyn vuosipäivänä, Juudas Makkabi vihki temppelin uudelleen Jehovalle ja vihkimisjuhla, hanukka, pantiin alulle (Johannes 10:22).

Makkabilaiset tekivät luultavasti sopimuksen Rooman kanssa vuonna 161 eaa. ja perustivat valtakunnan vuonna 104 eaa. Heidän ja syyrialaisen pohjoisen kuninkaan välinen kitka kuitenkin jatkui. Lopulta Rooma kutsuttiin välittäjäksi. Roomalainen sotapäällikkö Gnaeus Pompeius valloitti Jerusalemin vuonna 63 eaa. kolmikuukautisen piirityksen jälkeen. Vuonna 39 eaa. Rooman senaatti nimitti edomilaisen Herodeksen Juudean kuninkaaksi. Hän valloitti Jerusalemin ja lopetti makkabilaishallinnon vuonna 37 eaa.

Miten sykähdyttävää onkaan nähdä kahta taistelevaa kuningasta koskevan profetian ensimmäisen osan täyttyneen yksityiskohtia myöten! Miten jännittävää on tosiaan katsahtaa niiden viidensadan vuoden historiaan, jotka seurasivat profeetallisen sanoman tuomista Danielille, ja tunnistaa, ketkä hallitsijat olivat kulloinkin pohjoisen ja etelän kuninkaan asemissa! Mutta näiden kahden kuninkaan poliittiset henkilöllisyydet vaihtuvat, kun taistelu heidän välillään jatkuu läpi sen ajan, jolloin Jeesus Kristus vaelsi maan päällä, ja aina meidän päiviimme saakka. Sovittamalla historialliset kehitysvaiheet tässä profetiassa paljastuneisiin kiehtoviin yksityiskohtiin pystymme tunnistamaan, keitä nämä kaksi kilpailevaa kuningasta ovat.>>> Kirjoitukset lainattu Vartiotorniseuran julkaisemasta julkaisusta, joka tarkastelee Danielin profetiaa 1999, luku 13.

Lue lisää

>>>Todellakin, Raamatun profetioiden syvällisempi ymmärtäminen vaatii muutakin kuin käyttämäsi "valaisijan" kirjoitusten coby/pastea.>Jeesuksen sanoista voimme lukea, että orja osoittautuisi "uskolliseksi ja ymmärtäväiseksi.

end... kirjoitti:

Lainattu yllä olevasta kirjoituksesta:

"Miten jännittävää on tosiaan katsahtaa niiden viidensadan vuoden historiaan, jotka seurasivat profeetallisen sanoman tuomista Danielille, ja tunnistaa, ketkä hallitsijat olivat kulloinkin pohjoisen ja etelän kuninkaan asemissa!

Mutta näiden kahden kuninkaan poliittiset henkilöllisyydet vaihtuvat, kun taistelu heidän välillään jatkuu läpi sen ajan, jolloin Jeesus Kristus vaelsi maan päällä, ja aina meidän päiviimme saakka.

Sovittamalla historialliset kehitysvaiheet tässä profetiassa paljastuneisiin kiehtoviin yksityiskohtiin pystymme tunnistamaan, keitä nämä kaksi kilpailevaa kuningasta ovat."

Lue lisää

>>>Sovittamalla historialliset kehitysvaiheet tässä profetiassa paljastuneisiin kiehtoviin yksityiskohtiin pystymme tunnistamaan, keitä nämä kaksi kilpailevaa kuningasta ovat.

PoterO kirjoitti:

Ainakaan ontuva vastaukseni ei tarvinnut seuraavan kaltaista kehäpäättelyä tuekseen.

Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään. Aivan samaan tulokseen päästään suorittamatta mitään vertailua. Jos profetiaan sopivat tapahtumat eivät saa profetiaa toteutumaan, etsitään historiasta sellaiset tapahtumat, jotka saavat profetian toteutumaan. Jokainen noista jakeista saadaan soveltumaan vaikka viimevuotisiin tapahtumiin, jos toimitaan mielivaltaisesti. Tarkastellaan asiaa omasta näkökulmasta aikalaisten näkökulman sijaan. Tällaiset ennakko-oletukset saavat aikaan esimerkiksi tuollaisia merkillisiä 160 vuoden loikkauksia. Tutkimustyö suoritetaan ennakko-oletuksen ehdoilla. Ainoastaan ennakko-oletusten mukainen tulos on oikea tulos.

Lue lisää

siten, että historia toistaa itseään. Ensimmäinen täyttymys oli tuolloin kun Syyria oli pohjoisen kuninkaana ja Egypti etelän kuninkaana. Ja tuolloin Syyria valtasi Juudan Jerusalemin, pyhitti temppelin Jupiterille ja asetti iljetyksensä temppeliin.

Jeesuksen ollessa maanpäällä, hän todentotta varoittaessaan opetuslapsiaan Rooman sotakoneistosta, muistutti opetuslapsiaan Danielin profetian iljetyksestä, ja näin vahvisti historian toistavan itseään, mutta nyt pohjoisen kuninkaana oli Syyrian sijaan Rooma. Mikään taho, ei voi itseään pettämättä jättää Jeesuksen sanoja huomiotta.

Näin ollen en pidä lainkaan mahdottomana, etteikö historia toistaisi itseään edelleen.

sivullinen... kirjoitti:

siten, että historia toistaa itseään. Ensimmäinen täyttymys oli tuolloin kun Syyria oli pohjoisen kuninkaana ja Egypti etelän kuninkaana. Ja tuolloin Syyria valtasi Juudan Jerusalemin, pyhitti temppelin Jupiterille ja asetti iljetyksensä temppeliin.

Jeesuksen ollessa maanpäällä, hän todentotta varoittaessaan opetuslapsiaan Rooman sotakoneistosta, muistutti opetuslapsiaan Danielin profetian iljetyksestä, ja näin vahvisti historian toistavan itseään, mutta nyt pohjoisen kuninkaana oli Syyrian sijaan Rooma. Mikään taho, ei voi itseään pettämättä jättää Jeesuksen sanoja huomiotta.

Näin ollen en pidä lainkaan mahdottomana, etteikö historia toistaisi itseään edelleen.

Lue lisää

...että historia toistaa itseään pystytään historialliset tapahtumat "sovittamaan" Raamatullisiin ennustuksiin jokaisen oman tarpeen mukaisesti.

Siitä mikä selitys on "oikea" päättää tietysti jokainen lukija itse, mutta selityksiä vertaillessa olisi hyvä kiinnittää huomio niiden johdonmukaisuuteen - kuinka paljon aukkoja/poukkoilua, mitä jätetään kertomatta, mitä jätetään perustelematta, löytyykö argumentointi virheitä, ennakko-oletuksia jne...

PoterO kirjoitti:

...että historia toistaa itseään pystytään historialliset tapahtumat "sovittamaan" Raamatullisiin ennustuksiin jokaisen oman tarpeen mukaisesti.

Siitä mikä selitys on "oikea" päättää tietysti jokainen lukija itse, mutta selityksiä vertaillessa olisi hyvä kiinnittää huomio niiden johdonmukaisuuteen - kuinka paljon aukkoja/poukkoilua, mitä jätetään kertomatta, mitä jätetään perustelematta, löytyykö argumentointi virheitä, ennakko-oletuksia jne...

Lue lisää

tiedon Danielin profetian soveltuvuudesta varhaiskristittyjen ajalle, jolloin Jerusalem temppeleineen tuhottiin Rooman imperiumin voimasta.

antaman kirjoitti:

tiedon Danielin profetian soveltuvuudesta varhaiskristittyjen ajalle, jolloin Jerusalem temppeleineen tuhottiin Rooman imperiumin voimasta.

En ole kyseenalaistanut, mutta kirjoituksillani saattaa olla tuollaisia ajatuksia herättävä vaikutus.

Voidaanko Danielin profetian todenperäisyys vahvistaa Matteuksen evankeliumissa kerrotuilla Jeesuksen sanoilla? Jos vastaus on kyllä, niin mitä virheellistä argumentointia ajatukseen sisältyy?

PoterO kirjoitti:

En ole kyseenalaistanut, mutta kirjoituksillani saattaa olla tuollaisia ajatuksia herättävä vaikutus.

Voidaanko Danielin profetian todenperäisyys vahvistaa Matteuksen evankeliumissa kerrotuilla Jeesuksen sanoilla? Jos vastaus on kyllä, niin mitä virheellistä argumentointia ajatukseen sisältyy?

Lue lisää

PoterO kirjoitti:

>>>Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään. Aivan samaan tulokseen päästään suorittamatta mitään vertailua. Jos profetiaan sopivat tapahtumat eivät saa profetiaa toteutumaan, etsitään historiasta sellaiset tapahtumat, jotka saavat profetian toteutumaan. Jokainen noista jakeista saadaan soveltumaan vaikka viimevuotisiin tapahtumiin, jos toimitaan mielivaltaisesti. Tarkastellaan asiaa omasta näkökulmasta aikalaisten näkökulman sijaan. Tällaiset ennakko-oletukset saavat aikaan esimerkiksi tuollaisia merkillisiä 160 vuoden loikkauksia. Tutkimustyö suoritetaan ennakko-oletuksen ehdoilla. Ainoastaan ennakko-oletusten mukainen tulos on oikea tulos.Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään.Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään.<


Kysyn sinulta PoterO, vahvistaako Jeesus mielestäsi Danielin profetian ulottuvan varhaiskristittyjen aikaan, jolloin Rooma sotajoukkoineen tuhosi juutalaisten palvontapaikan Jerusalemin temppelin vuonna 70 jKr.?

Kyllä/Ei -vastaus riittänee kirjoitti:

PoterO kirjoitti:

>>>Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään. Aivan samaan tulokseen päästään suorittamatta mitään vertailua. Jos profetiaan sopivat tapahtumat eivät saa profetiaa toteutumaan, etsitään historiasta sellaiset tapahtumat, jotka saavat profetian toteutumaan. Jokainen noista jakeista saadaan soveltumaan vaikka viimevuotisiin tapahtumiin, jos toimitaan mielivaltaisesti. Tarkastellaan asiaa omasta näkökulmasta aikalaisten näkökulman sijaan. Tällaiset ennakko-oletukset saavat aikaan esimerkiksi tuollaisia merkillisiä 160 vuoden loikkauksia. Tutkimustyö suoritetaan ennakko-oletuksen ehdoilla. Ainoastaan ennakko-oletusten mukainen tulos on oikea tulos.Mikäli on etukäteen päätetty, että Danielin profetia on tosi, täytyy keksiä selityksiä jotka tukevat tuota ajatusta. Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään.Danielin kirjan profetia on tosi, koska Matteuksen evankeliumissa niin sanotaan. Tällainen on kehäpäättelyä, eikä sen avulla pystytä selvittämään mitään.<


Kysyn sinulta PoterO, vahvistaako Jeesus mielestäsi Danielin profetian ulottuvan varhaiskristittyjen aikaan, jolloin Rooma sotajoukkoineen tuhosi juutalaisten palvontapaikan Jerusalemin temppelin vuonna 70 jKr.?

Lue lisää

>>>vahvistaako Jeesus mielestäsi Danielin profetian ulottuvan varhaiskristittyjen aikaan, jolloin Rooma sotajoukkoineen tuhosi juutalaisten palvontapaikan Jerusalemin temppelin vuonna 70 jKr.?

PoterO kirjoitti:

>>>vahvistaako Jeesus mielestäsi Danielin profetian ulottuvan varhaiskristittyjen aikaan, jolloin Rooma sotajoukkoineen tuhosi juutalaisten palvontapaikan Jerusalemin temppelin vuonna 70 jKr.?

Lue lisää

Koska et ole Jeesukseen Kristukseen uskova, niin ymmärrettävästi et voi myöskään ymmärtää Raamatun (vanha testamentti uusi testamentti) profetioiden täyttymystä nykyajallamme ja tulevaisuudessa.

kristitty veli kirjoitti:

Koska et ole Jeesukseen Kristukseen uskova, niin ymmärrettävästi et voi myöskään ymmärtää Raamatun (vanha testamentti uusi testamentti) profetioiden täyttymystä nykyajallamme ja tulevaisuudessa.

Lue lisää

kasvattivat Kristukseen Jeesukseen, joka on Jehovan pelastuskeino ihmiskunnalle. Ja vain ne israelilaisista, jotka ottivat Jeesuksen vastaan Jumalan Poikana, saivat pojaksi oton tulemalla Kristuksen kanssaperillisiksi Jumalan valtakunnasta, tullakseen taivaalliseen Jerusalemiin. Heidät Jehova voiteli pyhällä hengellään. Ensimmäisiin kuuluivat Jeesuksen opetuslapset ja myöhemmin v.33 helluntaina heitä tuli lisää, siis israelilaisia.

kristitty veli kirjoitti:

Koska et ole Jeesukseen Kristukseen uskova, niin ymmärrettävästi et voi myöskään ymmärtää Raamatun (vanha testamentti uusi testamentti) profetioiden täyttymystä nykyajallamme ja tulevaisuudessa.

Lue lisää

Raamattuako ei siis ole mahdollista ymmärtää ilman sokeaa uskoa?

Miksi siis edes tutkia Raamattua, jos uskomisen myötä tulee myös ymmärrys?

Miksi niin monet Jeesukseen uskovat selittävät noita Raamatun profetioita mitä moninaisimmilla tavoilla?

PoterO kirjoitti:

Raamattuako ei siis ole mahdollista ymmärtää ilman sokeaa uskoa?

Miksi siis edes tutkia Raamattua, jos uskomisen myötä tulee myös ymmärrys?

Miksi niin monet Jeesukseen uskovat selittävät noita Raamatun profetioita mitä moninaisimmilla tavoilla?

Lue lisää

Monet uskovat evoluutioon, vaikka se on edelleenkin todistamaton teoria. Monet laskevat sen elämänsä perustaksi, kulmakivekseen.

Monet taas uskovat Kristukseen, ja niihin opetuksiin, joita hän tuli opetattamaan juutalaisille siten kuin hänen Isänsä Jehova oli häntä opetattanut. Monet juutalaisista uskoivat häneen, useat taas eivät uskoneet.

Usko ei ole sokeaa uskoa, sillä "Tieteellisellä tutkimustyöllä on rajansa; se ei pääse yli sen, mitä ihmiset pystyvät konkreettisesti havainnoimaan ja selvittämään. Kaikki muu on vain teoriaa ja arvailua. Koska "Jumala on Henki", häntä ei yksinkertaisesti voi tutkia tieteellisin menetelmin (Johannes 4:24). Siksi on röyhkeää hylätä usko Jumalaan epätieteellisenä. Tutkija Vincent Wigglesworth Cambridgen yliopistosta huomautti, että tieteellinen metodi on itsessään "uskonnollinen". Minkä vuoksi? "Sen takana on ehdoton usko siihen, että luonnonilmiöt noudattavat 'luonnonlakeja'." Kun joku kieltäytyy uskomasta Jumalaan, eikö hän siis vain vaihda yhdenlaista uskoa toisenlaiseen? Joissakin tapauksissa epäusko näyttää johtuvan siitä, että kieltäydytään ehdoin tahdoin katsomasta tosiasioita suoraan silmiin. Psalmista kirjoitti: "Jumalaton ei ylimielisyydessään tee mitään tutkimusta; kaikki hänen ajatuksensa ovat: 'Ei ole Jumalaa.' " (Psalmit 10:4.)"