Pikkubroidi sai varastomiehen duunin. Ei aikaisempaa kokemusta, ei mitään muuta koulutusta kuin lukio. Palkkaa hänelle maksetaan 10,5 euroa tunnilta plus iltavuorosta 1,5 ja yövuorosta 2,5 euroa tunnilta.
Jos pientonnistolaivan perämies saisi saman tuntipalkan eli 4*10,5 plus 6*13 euroa vuorokaudessa kertaa 30, tulisi hänen kuukausiansionsa olla 3600 euroa. Moniko pientonnariperämies saa kyseisen kouluttamattoman varastomiehen palkan??
Koulutuksesta nyt en viitsi edes kysyä, mutta kummalla on vaativampi ja vastuullisempi työ ja tulisiko isommasta vastuusta maksaa isompi korvaus?
MIKSI TE KUULUTTE SLPL:oon?????
Jos pientonnistolaivan perämies saisi saman tuntipalkan eli 4*10,5 plus 6*13 euroa vuorokaudessa kertaa 30, tulisi hänen kuukausiansionsa olla 3600 euroa. Moniko pientonnariperämies saa kyseisen kouluttamattoman varastomiehen palkan??
Koulutuksesta nyt en viitsi edes kysyä, mutta kummalla on vaativampi ja vastuullisempi työ ja tulisiko isommasta vastuusta maksaa isompi korvaus?
MIKSI TE KUULUTTE SLPL:oon?????
Vastaukset 14
Vanhimmat
mene kapteeni vaan leikkimään ammeeseen sillä leikkipurtilollasi.
Mitäköhän v:tä oikein laskeskelet? ja töitähän tehdään 30 päivää kuukaudessa.. Toivottavasti et ole itse missään vähänkään vastuullisessa tehtävässä kuten esim. varastomiehenä.
Mielenkiintoisia kommentteja arvoisilta vastaajilta. Mitenkään tuomatta mitään faktaa esiin mennään suoraan henkilökohtaisuuksiin. Ehkäpä perämiehet ovatkin ansainneet nykyisen ansiotasonsa ihan omilla ansioillaan....
Tytön huppako,Ne tunistaa heti.
...laskemaan, niin ehkä sitten isona pääset sinne ao. oppilaitokseen tullaksesi ihan oikeaksi merikapteeniksi. Laskutoimituksesi vääristymä selvinnee nopeimmin, jos oletamme, että broidisi saisi tehdä pelkkää yövuoroa eli tienaisi koko ajan 13 euroa tunti. Silloin hänen bruttokuukausipalkkansa olisi n. 2000 euroa kuussa (Suomessa ei todellakaan tehdä 10 tunnin työpäiviä eikä 30 työpäivää kuussa). Tosiasiassa, ottaen huomioon normaalin työvuorokierron, hän tekee luultavasti n. 6-7 iltavuoroa ja 6-7 yövuoroa kuussa.
Eli varastomiehen kuuluu tienata keskimääräisellä 164 tunnin kuukausityöajalla sama palkka kuin perämiehen keskimääräisellä 300 tunnin kuukausityöajalla. Okei, hyvä että olette palkkaanne tyytyväisiä.
Niin ja Suomessa todellakin tehdään yli 10 tunnin työpäiviä 30 työpäivää kuukaudessa. Ei toki millään muulla alalla kuin merenkulussa.
Tapoihini ei kuulu kommentoida omia tekemisiäni, mutta viimeinen vakanssini toisen palveluksessa oli päällikkönä. Lopetin merenkulkualan palkkatyöt surkean palkan takia ja nyt toimin yksityisyrittäjänä.
Tässä hieman tarkempi laskelma styyrien palkasta ulkomaansopimuksella, mutta kysymys SLPL:n tarpeellisuudesta on edelleen erittäin hyvä:
Kuukausi = 4,28 viikkoa
Peruspalkan tunnit / kk = 40 x 4,28 = 171,2
Perjantai vastikkeet = 2 x 4,28 = 8,56
Kuukausitunnit = 171,2 - 8,56 = 162,64
Perämiehen kk-palkka (pikkuperämies < 13000 dwt: 1554,52,-
Perämiehen tuntipalkka: 1554,52 / 162,64 = 9,55,-
Ylityöt arki: 1554,52 / 102 = 15,24,-
Ylityöt pyhä: 1554,52 / 63 = 24,67,-
Eli aika surkealta näyttää tuo perämiesten palkkaus verrattuna mihin tahansa ammattiin.
..pikkutonnistossa on perämiesten(kin)palkat surkeat.Koko pientonnisto sopimuksesta voi kiittää Pekka Vennamoa.Vuonna -01,kolme viikkoa m/s Aila,nettopalkka 1800mk.Hehheh...
Pakkoko noihin pieniin paskoihin on mennä? Löytyy tältä alalta sellaisia laivoja ja varustamoita joissa saa ihan kunnon palkan. Vähän tuntuu, että nämä kaikki palkoista kitisijät on itse hoitanut hommansa, niin, ettei jobeja löydy, kuin näistä perseaukisten varustamoiden ruumisarkuista.
..kun vaihtoehdot oli jobi tai karenssi.
Joo tosi surkeet liksat pientonnistossa,silloin kun se sorvattiin puhuttiin väliaikaisesta ratkaisusta oli pelastettava suomen pien merenkulku ,täyttä kusetusta koko homma.Mikä muu ala olisi hyväksynyt eri arvoisen palkkauksen samasta työstä jossa toinen on vain pienemmässä työpaikassa .Miksi tätä kusetus sopimusta ei ole vieläkään purettu ja pientonniston rajakin on jo hämärtynyt eikö pientonnistossakin seilaa jo 5000 tonnin potskeja jos ei isompiakin.Otappa jobi pientonnisto sopimuksella esim puolimatruusiksi ja jos huono ylityö laiva sattuu olemaan niin mitä jää käteen ?
Kyllä se vaan on niin etta tekevälle töitä löytyy ja viela ihan hyvalla palkalla. Itse perämiehenä 4400 EUR/kk Bonukset
Samaa mieltä. Nykyisillä palkoilla olisi 1:3 vuorottelu just sopiva, vertaa esim. palomiehen työaika ja palkka yli 2000 e/kk. Maissa ansiot konemestarikirjoilla 1,5-kertaiset normaalissa päivätyössä. Että tälleen. Tervemenoa vaan skönelle skiglaan.
Suoritin hiukan vertailua kaukaisten seilausvuosieni palkkoihin. Tuolloin kipinän peruspalkka pyöri muistaakseni jossain förstin-täkkikakkosen välimaastossa. Esimerkki on vuodelta 1977, alus abt 30.000dwt bulkkeri valtameriliikenteessä. Käytin parin vuoden takaista indeksiä 3.123 ja mk/e kertoimena kuusi, joten muuntosuhteet lienevät jotakuinkin kohdallaan (asiaa paremmin tuntevat varmaan kommentoivat). Olin aluksella kipinänä 8,5kk, josta tosin pari viikkoa alusta tuhrautui telakalla. Esimerkki helmikuulta 1977:
Peruspalkka ikälisät 1437e
ylityöt (78h) ja muut lisät 1290e
verot ja muut pakolliset 1230e
käteen jäi 1497e
Tuolloin ulosviennit (viina ja tupakka yms miehistölle) hoiti yleensä kipinä, ja siitä tuli pientä ylimääräistä, vaikka lähinnä nappikauppaa se oli.
Ulosmaksun koittaessa oli vastiketta kertynyt 590h ja kun se muunnettiin lomaksi ja siihen ynnättiin ansaitut vuosilomapäivät, kertyi lomaa 131pv. Kun kaikista loma-ajan korvauksista nykäistiin pois pakolliset maksut, jäi käteen 6972e eli 1596e per lomakuukausi. No, en jaksanut viettää lomaa kuin kaksi kuukautta kunnes olin jälleen merellä hankkimassa uutta palkkaa ja uusia lomarahoja, joten todellinen lomapalkka noiden kahden kuukauden ajalta oli 3486e/kk käteen. Tulevina vuosina verottaja ei enää suopein silmin katsellut näitä päällekkäin meneviä lomia/jobeja ja uusia säännöksiä laadittiin. Eli kyllä aikoinaan melko mukavat ansiot oli, tosin verot ja MEL-maksut söivät ison osan, mutta kun eläkkeita laskettiin niin bruttopalkka oli kaiken a ja o.