Ihminen persoonana voi olla, ja useimmiten onkin, täysin normaali ja mukava.
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että lihavuus mielletään pääasiassa negatiiviseksi ilmiöksi kaikkien ihmisten kesken.
Jos lihavuutta arvostellaan kriittisin mielipitein, ei se tarkoita, että persoona lihavan ruhon sisällä olisi millään tavalla vastenmielinen.
Mutta nyt näyttää siltä, että lihavuudesta kärsivät ihmiset mieltävät lihavuuteen kohdistuvat kritiikit suoraan omaan egoonsa.
Tarkoittaako tämä siis sittenkin sitä, että lihava ihminen kokee olevansa henkiseltä olemukseltaan ulkoisen olemuksensa kaltainen..?.. samalla kun kuienkin huutaa ääneen, että lihavuus ei kerro mitään itse ihmisen henkisistä ominaisuuksista??
...aika ristiriitaista? Eikö?
:)
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että lihavuus mielletään pääasiassa negatiiviseksi ilmiöksi kaikkien ihmisten kesken.
Jos lihavuutta arvostellaan kriittisin mielipitein, ei se tarkoita, että persoona lihavan ruhon sisällä olisi millään tavalla vastenmielinen.
Mutta nyt näyttää siltä, että lihavuudesta kärsivät ihmiset mieltävät lihavuuteen kohdistuvat kritiikit suoraan omaan egoonsa.
Tarkoittaako tämä siis sittenkin sitä, että lihava ihminen kokee olevansa henkiseltä olemukseltaan ulkoisen olemuksensa kaltainen..?.. samalla kun kuienkin huutaa ääneen, että lihavuus ei kerro mitään itse ihmisen henkisistä ominaisuuksista??
...aika ristiriitaista? Eikö?
:)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihmisen puolustautuva käytös on normaalia kaikenlaista kritiikkiä kohtaan, myös laihojen, alkoholistien, tummien, lyhyiden, pitkien, kielitaidottomien jne. Oletko kuullut ns.vastareaktiosta? Jos joku kehuu lihavaa kauniiksi, useinmiten laiha suuttuu ja esittää kritiikkiä lihavaa kohtaan ja taas päin vastoin. Tai jos joku kehuu pitkiä hiuksia ja sinulla sattuu olemaan lyhyet, melko varmasti tuot keskusteluun, kuinka helpot lyhyet hiukset on hoitaa. Kritiikin sietäminen ei ole koosta kiinni. Tiedän toki että yleinen mielipide pitää lihavuutta "ällöttävänä", mutta taas se lihavuuden ällöttävyys on ongelma niille, joita se ällöttää.
Kyllä, ylipainoisten kanssa työskennellessäni huomasin saman ilmiön. Enkä ihmettele sitä yhtään! Harva meistä näyttää Markus Pöyhöseltä tai Tiia Piililtä. Useimmilla meistä on ulkonäössä "vikoja". Ja kyllä varmasti jokainen loukkaantuu jos niitä vikoja aletaan ruotia, vaikka sitten vain netissä.
Lihavuudesta ruodittavan ilmiön tekee ongelmalliseksi se, että ihmiset jostain syystä kuvittelevat että ylipainoinen ihminen voisi tuosta vain päättää laihtua ja laihtua sekä pitää painonsa. Tutkimukset eivät tätä kuitenkaan tue. Harva onnistuu laihduttamaan ja vielä harvempi pitämään painonsa. Vuosien saatossa opitut liikunta- ja ruokailutottumukset ovat liian vahvat. Useimmat meistä oppivat syömään tietyllä tavalla jo lapsena. Esimerkkinä voisivat olla iäkkäät isovanhempani. Isoisäni juo kirnupiimää ja kulutusmaitoa, ei koske rehuihin, syö punaista lihaa ja täysrasvaista juustoa, kauraleipää ja pottuja. Rasvaa ja kermaa ei säästellä. Siihen hän on tottunut. En edes yritä kuvitella, kuinka isoisä pärjäisi vaikka kasvisravintolassa. :=) Kyllä, hän on ylipainoinen mutta terve ja voimakas. Hän on ikäpolvea joka liikkuu paljon.
Lihavuus on ongelmallista myös siksi, että nykypäivä ei sanan varsinaisessa merkityksessä kannusta normaalipainoisuuteen. Miettikää, onko teidän työpaikkaruokalassa esim. kalorimäärät ja rasvaprosentit ruoille? Tai kuinka fyysistä työ keskimäärin nykyään on? Kun kulutus on minimi, myös ruoan pitäisi olla kevyttä. Mutta usein esim. työpaikoilla näin ei ole. Kaikilla ei ole mahdollisuutta nauttia töissä edes eväistä. Siksi monista ylipainoisista tuntuu varmasti epäreilulta, että heitä syyllistetään vaikkeivät he välttämättä - oikeasti - ahmi mitenkään tolkuttomasti. Näin on varsinkin niiden vähän pyöreiden laita.
Lihavuus on nykyään pois muodista. Yritä kuvitella, miltä tuntuu nähdä lehtien kansissa vain malleja jotka ovat puolta kapeampia kuin itse. Siis siinä samassa lehdessä, joka kuitenkin pursuaa hyviä ruokareseptejä ja toitottaa itsensä hyväksymisen puolesta. Onko se reilua? Meille asetetaan kaksi ristiriitaista vaatimusta: käyttäydy noin mutta näytä tältä. Mitenkäs se onnistuu? Hyvä ruoka ja siitä nauttiminen on muotia. Hoikan pitää sanoa, että syö hyvin vaikka monista malleista paistaa että näin ei ole. Vain todella harva on mallinmitoissa ilman tiukkaa ruokavaliota ja kuntoilua. Normaalipainokin vaatii monilta ylimääräistä kuntoilua päivittäin ja kevyehköä syömistä.
Ja kauneusihanne ei ole normaalipaino!
"ihmiset jostain syystä kuvittelevat että ylipainoinen ihminen voisi tuosta vain päättää laihtua ja laihtua sekä pitää painonsa. Tutkimukset eivät tätä kuitenkaan tue. Harva onnistuu laihduttamaan ja vielä harvempi pitämään painonsa."
Kyse on vain omasta viitseliäisyydestä ja siitä, onko saamaton vai ei. Minä pystyin muuttamaan ravintotottumuksiani, eikä se ollut mitenkään erityisen vaikeaa. En koe itseäni miksikään superihmiseksi, enkä suostu uskomaan, etteivätkö lähes kaikki muutkin kykenisi samaan. Jotkut vaikeat ruoka-aineallergiat yms. voivat olla poikkeus.
"Vuosien saatossa opitut liikunta- ja ruokailutottumukset ovat liian vahvat. Useimmat meistä oppivat syömään tietyllä tavalla jo lapsena."
Mikään, siis mikään, ei estä muuttamasta tottumuksiaan. Sen kun ottaa kauhallisen vähemmän ruokaa aterialla ja lähtee ulos lenkille muutaman kerran viikossa. Kyllä siihen jokainen pystyy, kun vain haluaa. On ihmisen oma valinta, haluaako tätä muutosta tehdä vai ei.
"nykypäivä ei sanan varsinaisessa merkityksessä kannusta normaalipainoisuuteen. "
No miksi ylipainoiset sitten jatkuvasti valittavat, kuinka heitä muka sorretaan painon takia?
"Miettikää, onko teidän työpaikkaruokalassa esim. kalorimäärät ja rasvaprosentit ruoille?"
Kyllä on. En tosin tarvitse niitä, koska ymmärrän muutenkin, että uunimakkarassa on enemmän rasvaa ja energiaa kuin pinaattikeitossa. Ei vaadi suuriakaan älyn ponnistuksia opetella riittävällä tarkkudella, mikä ruoka liikaa syötynä lihottaa ja mikä ei. Tuskin kuitenkaan haluat väittää, että lihavuus pääsääntöisesti johtuisi lihavien tyhmyydestä?
"Tai kuinka fyysistä työ keskimäärin nykyään on?
Kun kulutus on minimi, myös ruoan pitäisi olla kevyttä. Mutta usein esim. työpaikoilla näin ei ole."
Reipas liikunta auttaa tähän ongelmaan. Joo. Ei ole aikaa. Todellisuus on, ettei ole halua. Kuka käskee mennä työpaikkaan, jossa on pakko painaa tolkuttomasti ylitöitä oman terveyden hinnalla.
"Kaikilla ei ole mahdollisuutta nauttia töissä edes eväistä."
Vaikea kuvitella työpaikkaa, jossa _oikeasti_ ei voisi nauttia eväistä. Suomessa on kuitenkin mm. lakisääteiset kahvitauot, joiden aikana voi napata vaikka keittokinkkuvoileivän.
"Siksi monista ylipainoisista tuntuu varmasti epäreilulta, että heitä syyllistetään vaikkeivät he välttämättä - oikeasti - ahmi mitenkään tolkuttomasti."
Itse ne itseään syyllistävät. Ei kyse ole syyllisyydestä vaan syystä ja seurauksesta. Jos syö liikaa/epäterveellisesti, eikä liiku, niin lihoo. Ihan sama tuntuuko se reilulta vai epäreilulta, mutta niin tapahtuu. Siksi kannattaa tehdä jotain sen estämiseksi.
"Kyse on vain omasta viitseliäisyydestä ja siitä, onko saamaton vai ei."
Jos se olisi pelkästään siitä kiinni, ei vaikeasti ylipainoisia ihmisiä olisi. Vaikea kuvitella, että joku jonka paino estää jo esim. liikkumista (nk. "amerikan lihavat") ei tahtoisi laihtua.
"Mikään, siis mikään, ei estä muuttamasta tottumuksiaan."
Ei periaatteessa, mutta joillekin ihmisille se on todistetusti hyvin vaikeaa.
"No miksi ylipainoiset sitten jatkuvasti valittavat, kuinka heitä muka sorretaan painon takia?"
Näinhän se on. Monilla on erittäin negatiivisia mielikuvia ylipainoisista. Siis siitä huolimatta, että monille normaalipainossa pysyminen vaatii työtä!
"Tuskin kuitenkaan haluat väittää, että lihavuus pääsääntöisesti johtuisi lihavien tyhmyydestä?"
En, mutta tietämättömyydestä ainakin osa johtuu.
"Kuka käskee mennä työpaikkaan, jossa on pakko painaa tolkuttomasti ylitöitä oman terveyden hinnalla."
Kaikilla ei ole vaihtoehtoa. Nykyajan työelämä osaa olla julma. Kyllä monissa firmoissa nyhdetään työntekijöistä irti kaikki mahdollinen.
Usein näillä palstoilla esiintyvä lihavuuden arvostelu on senverran räikeää, että melkoisen loukkaantunteita vastareaktioita se herättää. Näin on käynyt itsellenikin joskus aiemmin.
Vimmainen "puolustautuminen" on kuitenkin turhaa ja aiheetonta. Lihavuudesta voidaan heitellä faktoja puoleen ja toiseen, kaikki varmasti tosia ja oikeita. Silti kaikki meistä eivät laihdu, eivätkä edes halua laihduttaa. Hersyvät naurut minulta kirvoittaa "lihavuus on pois muodista" -tyyliset kommentit. Ei ole sillä mun omassa elämässä mitään merkitystä.
Ajatustapani on kokonaisvaltaisesti itseni ja toiset hyväksyvä, ja silloin painoindekseistä ei tarvitse intellä. Jopa lääkärit ovat liturgioistaan kyenneet siirtymään reaalimaailmaan painoasioista keskusteltaessa, kun potilaan pointit on tarpeeksi kokemuspohjaisia ja selkeitä. Heidänkin on kyettävä hyväksymään ihmisten erilaisuus ja yksilöllisyys myös painonhallinnan kysymyksissä.
Yleistely on aina ikävää. ´"Lihavuus mielletään negatiiviseksi ilmiöksi KAIKKIEN ihmisten kesken" on väite, joka ei voi pitää paikkaansa.
Sen kaataa jo oma kokemukseni: olen tavannut satoja ihmisiä, jotka ihailevat runsaita muotoja eli senkaltaista rehevyyttä, jota lihavuudeksikin kutsutaan. Ne sattuvat kaikki olemaan miehiä. Siis kaikki ihmiset eivät suinkaan miellä lihavuutta YKSINOMAAN negatiiviseksi.
Tämä ei ollut puolustelua, koska mun omat henkiset ominaisuudet on niin rakastettavat, että ne varmasti vastaavat pehmeänpyöreätä ulkoista olemustani, eikä siis ole ongelmallisia ristiriitoja siinä kohdassa :)
Tapaamieni ihmisten kommenteissa koskien olemustani ei jälkikäteen koskaan ole ensinnä mainittu LIHAVAA (kumma juttu!), vaan viehättävä, avoin, rohkea, aito, miellyttävä ja luonnollinen. Mitäs siitä sitten pitäisi päätellä? Varmaan siitä pitänee tehdä se ainoa oikea päätelmä: kilot jäävät toissijaisiksi, kun ihminen on aidosti ja itsensä hyväksyvästi sitä mitä hän on. Eri asia onkin se, miksi monet tuhdimmat ihmiset ajattelevat, että heidän ei PIDÄKÄÄN hyväksyä itseään, ja sehän tietenkin näkyy heidän olemuksessaan ja esiintymisessään.
Myös röyhkeys ällöttää ja moukkamaisuus - et suinkaan sinä.
Heh.. edustat loistavasti molempia ominaisuuksia.
Liittyvätköhän nuo aina toisiinsa..?..
x)
Siinäpä oli ytimekäs ja hyvin perusteltu analyysi. Eikä ollut edes turhalla pituudella pilattu, Heh.
P.S. Tasokasta keskustelua täällä.
Köyhät ovat kateellisia rikkaille, kauluttamattomat koulutetuille, lihavat hoikille, alkoholistit raittiille, jne.
Aina kun takana on kateus, ihminen muuttuu hyvin herkiksi kyseistä asiaa koskevan jutustelun suhteen.
Esim. tällä palstalla, lihavat ovat jo valmiiksi karvat pystyssä räksyttämään kaikelle mikä lihavuutta koskevissa keskusteluissa hiemankaan haiskahtaa kritiikille. ---> Kaikki käytöstavat ja keskustelutaidot unohtuvat saman tien. Seurauksena on päämäärätön tarhaikäisen räksytys.
kaikesta epäoikeudenmukaisesta ihmisen negatiiviseen leimaamiseen johtavasta kritiikistä, koskipa se minua sitten tai ei.
Mielestäni aikuisuuteen (ja hyvin johdettuun nuoruuteenkin) kuuluvat suvaitsevaisuus, pinnan alle katsominen ja kypsä käytös. Kaikille tasapuolisesti.
Kyllä sinustakin olisi ikävää, jos sinua arvosteltaisiin jonkun ulkoisen seikan takia ilman mitään muuta provokaatiota. Tuntuu, että jotkut ihmiset saavat suhteetonta tyydytystä haukkuessaan lihavia, ja minua lähinnä ihmetyttää, miksi he niin toimivat. Oma teoriani on, että heillä on aika huono itsetunto, jota he yrittävät kohottaa muita haukkumalla. Se on minusta aika huvittavaa.
Teoriasi on oikea :), ja perustuu ihmisen oman huonommuuden tunteen minimointiin. Susilaumassakin on alfa ja omega, ja alfa pärjää vain jos laumassa on omega, jolle voi rähistä oman pahanolonsa pois. Kuitenkin nämä omegat ovat henkisesti paljon vahvempia ja kestävämpiä kuin alfat.
Niinpä ihminenkin käyttäytyy samoin kuin eläimet, heikkojen on pakko päteä vaikkapa vain "lihavuus" keskustelussa, kun eivät löydä muuta kanavaa oman olemattoman egonsa pönkittämiseen.
Oikeastaan seuraan näitä haukkujien repliikkejä mielenkiinnolla sillä luen parhaillaan ihmisen sosiaalisesta ja epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, omanarvontunnosta jne.
Olen tullut samaan tulokseen miettiessäni sitä, miksi mm. tämän thredin aloittaja kirjoittaa niin kuin tekee. Jonkinsortin ongelma täytyy ihmisellä olla, jos hänen täytyy purkaa aggressioitaan kanssaihmisiin - vaikka nyt sitten lihaviin.